Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Oliko sillä väliä, voidaanko tuplata ”epäonnistunut” jaksottainen metsä, jaksottaisella vai jatkuvapeitteisen metsänhoidon avulla. Kasvatusta voidaan jatkaa.
”Ei tarvitse pohtia mielessään”, on sitä ollut 60-70 luvulta lähtien. Enemmänkin on pohdittavaa siinä, miten ulkona jk metsän kasvatuksesta ollaan. Hoitomuodon tueksi vaaditaan lukuja. Eikö tuossa sädekasvun ohjelma anna, ainakin yhden selkeän vastauksen siihen. Antaa vastauksen myös siihen, että ohjelmoitu peitteinen metsä taimettuu ja uusiutuu.
Jatkan tätä metsänhoidon ”maalaamista”. Pienaukot ja poimintahakkuut voisi jättää kokonaan pois. Jo vanhassa sananlaskussa sanotaan, että käskien ei kukkokaan laula. Ei se ole ”laulanut” metsänhoidossakaan, kun taimettumisen ja metsän uusiutumisen ohjaus otettiin omiin käsiin. Uskotiin, että pystymetsään aukkoa tekemällä ja metsää harsimalla, taimettuu ja metsä uusiutuu. Näin valitettavasti ei ole käynyt ja siitä täällä valitetaan. Tällä hetkellä metsänhoidossa toimitaan luonnon uusiutumismekanismejä vastaan ja parempaan tulokseen päästäisiin, jos toimittaisiin luonnon uusiutumismekanismien puolesta. Eli sen ohjelman puolesta, joka jätettiin lakiuudistuksessa jaksottaisen metsänhoidon ohjaukseen. On vaan hyväksyttävä luonnonohjaus ja sallittava valmiit taimistot ja metsän uusiutuminen. Konsensus pitäisi löytyä ja yhdellä metsänhoidon ohjelmalla pitäisi pystyä toimimaan.
Peitteinen metsänhoito vähentää itsessään suojelun tarvetta ja on metsänhoidolle eduksi, jos peitteistä metsänhoitoa voidaan lisätä talousmetsissä.
Hoitotapojen eroista rohkenen väittää. Ehkä tulkinta jk peitteisestä metsänhoidosta on jäänyt hieman vajaaksi. Uuteen metsälakiin, jaksottaisen luontainen metsänhoito siirrettiin vanhan lain mukaisena. Ja näin kun on toimittu, uuteen metsälakiin buukattiin jatkuvalle kasvatukselle oma ohjelmansa. Pienaukot ja poimintahakkuut. Ilmeisesti riittävää selvitystä ratkaisun soveltuvuudesta metsänhoitoon ei ole tehty? Hiertää tämän hetken metsänhoidossa, ei ole oikein toimivaa mallia?
Tuskin kuitenkaan tavoite on, että jk:n alemmat ppa pinta-alat ovat hyväksyttäviä, jos samaan aikaan kerrotaan, että jaksottaisen tuotto saadaan entistä pienemmältä pinta-alalta (korj.). Samoilla puustopääomilla mennään, se on tuoton kannalta olennaista. Hoitotavoissa on eroa.
Jk:n toimivuus ja toimintamalli on sama, ei se ole miksikään muuttunut. Jos sitä pyritään kehittämään lain voimalla, välttämättä ei mennä oikeaan suuntaan?
Mehtäukko, könötä mitä könötät? Noilla jutuillasi ei ole mitään tekemistä hyvän metsänhoidon kanssa. Ei taida tekstiä jalostamallakaan korjautua. Parasta metsänhoidossa on, että ns. jatkuvalle kasvatukselle on annettu lain suoja ja hoitomuodon kehittäminen ja sisäänajovaihe voi jatkua.
Aika huonolle vaikuttaa Timpan kuvailema jk metsä. Sitä ei ole myöskään mehtäukon ”tarjoukset” jk metsäksi. Pitäkää vaan ominanne, ei vaan mene jakeluun jaksottaisen tyypeillä, minkälainen on hoidettu ja tuottava jk metsä. Sitä eivät ole nekään metsät, joita lain suositusten innoittamana hakataan liian harvaksi, vajaatuottoisiksi.
Voihan tuo nauruskelu olla hyytyvää sorttia, mutta saa myös kannatusta. Visa tuottaa puuta huomattavan suurilla puustopääomilla. Mutta eihän yleensä vajaatuottoinen metsä voi tuottaa. Myös avohakkuulla on tuottamaton aika. Siitäkin huolimatta tuottavia lukuja tarjoillaan paljon ja metsien kasvu ja hiilinielut ovat kääntyneet laskuun?
Ei tarvitse EU:ta huutaa apuun, jk metsiä on ihan omasta takaa. Tarvitseeko aina noudattaa kieltoja tai huonoja suosituksia. Vielä kymmenluvulla jk metsiä piti laittaa omalla luvalla ja hyvä niin. Tällä hetkellä on hyvässä kasvussa olevaa tukkimetsää. Jaksottainen olisi taimikkoa ja hoito jatkuisi, niin myös tuoton odottelu.