Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei tunnu mielikuvituksella olevan rajoja. Taimi on jo tukkia tuottava ja paljaaksi hakattu aukko tuottaa tukkia saman tien. Menee siihen se odotus aikansa 40-80 vuotta ja ei tule sen nopeammin tasarakenteisen metsän kuvioltakaan. Tuntuu ajouralle itäneet koivutkin olevan jo valmis koivikko. On siinä se odotus aikansa ja tukin arvokasvu telee vasta myöhemmin. Jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.
Ei ole väitetty kuuselle ajourille koivua luontaisesti tai istuttaen. Ei myöskään, ettei tukin tuottamiseen kuulu taimi tai nuoren metsän vaihetta. Tuntuu tuottavan ylivoimaista vaikeutta hyväksyä jk metsänhoito ylipäätään ja sen tuotto.
Missä ovat Suomen tukkimetsät, uhkaavasti näyttää tukkimetsät loppuvan. Voihan tämän suuntaiset havainnot olla harhaa ja tilastot osoittavat tukkimetsien lisääntyvän. Voi olla siitäkin, mihin ajankohtaan verrataan. Huipputuottajat ovat tässä paremmassa asemassa (myös jk), tuottavat tukkia, hoitavat metsänsä ja eivät hakkaa metsiään keskenkasvuisina. Mutta on tässäkin tuottamisessa odotusaikansa, kunnon tukkitiliin menee aikaa 40-80 vuotta (jaksottainen) ja tästäkin ajasta suurin osa on kuidun tuottamista. Omavalinnasta on tietenkin niilläkin, jotka hakkaavat metsänsä keskenkasvuisina ja jättävät metsänsä hoitamatta.
Luokitus tuo metsänhoitotapoihin eroja ja tarkoittaa jaksottaisessa metsänhoidossa omavalintaa. Onko se riittävä tapa metsänhoitoa, jos puulajivalinta tehdään aina maapohjan ja suositusten mukaan. Kieltämättä muutamat tuottajat pääsevät huipputuloksiin, mutta voidaanko sitä yleistää. Edellyttää ainakin oikenlaisia toimia ja toteutusta ajallaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Metsät kärsivät hoidon puutteesta ja tulokset jäävät kauas siitä, mitä on tavoiteltu. Metsien tuotto ei välttämättä kata kustannuksia, ei ainakaan siihen nähden, mitä tuotto voisi olla, hoidettuna tai vaihtoehtoisella tavalla. Uskaltaisin väittää, että nyt metsänhoidon vapauttamisen (2014) jälkeen, syödään metsien puustopääomia.
AJ: On nykyisten suositusten mukaista, että mo. joutuu odottelemaan syntyykö taimia vai ei. Tuskin kannattaa siihen vaiheeseen mennä, sillä toimivan ja kehittyvän jk metsän lähtökohta on valmiit kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuva metsä. Ainakin edellytykset taimettumiselle ja metsän uusiutumiselle on oltava. Tuohon arvokasvuun, jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.
AJ: Ei se ole puuston rakenteesta, vaan tavasta toteuttaa jk metsänhoitoa. Huonoksi koettu tapa jk metsänhoitoa on paljaaseen maahan. Mahdollista on sekin, mutta toisaalta, mikä estää toteuttamasta jk metsänhoitoa hoitotavasta riippumatta. Nyky suosituksilla toimiva tapa jk metsänhoitoa on, käyttää kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuvat metsät hyväksi. Tarkoittaa jk metsänhoidossa, jää turha vaihe pois ja odottelu, taimettuuko vai eikö taimetu, uusiutuuko vai eikö uusiudu. Tällaiset uusiutumattomat metsät kannattaa ottaa heti suosiolla jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Konsultointia siinä varmaan tarvitaan.
Tuskin on ylöskirjattu, etteikö siemenpuilla (esim. rko) tai kaksijaksoista metsän kasvatusta voida toteuttaa jk metsänhoitona. On kovin yksipuolista metsänhoitoa, jos yleisesti käytettäviä hoitomuotoja omitaan toiseen hoitomuotoon. Vaikea jk metsänhoitoa on nähdä ahtaissa rajoissa, kuten poimintaa ja pienaukkoa. Ja nekin usein paljaaseen maahan ja rinnastetaan avohakkuisiin.
Paljaanmaan tuottona saa tilin viimeistään 60 vuoden kuluttua. Jk:sta määräajoin ja hoidetuissa jk metsissä aloitusta vastaava puustopääoma tuottaa edelleen.
AJ:n käännösohjelmaan sisältyy selvä kytkentä jaksottaisen metsänhoidon hyväksi. ”Ellei taimia sitten synny, ei ole jatkuvuutta, mutta sitten metsän voi uudistaa”. On turha vaihe metsänhoidossa, metsää seisotetaan tuottamattomana ja usein vajaatuottoisena (hakataan liian harvaksi) ja seisotetaan pitkiäkin aikoja. Aika huonosti käy perusteluksi jaksottaisen metsänhoidon hyväksi.
Tuskin kannattaa toiminnalla (”poiminta”) tavoitella uusiutumattomia jk metsiä. Niitä suositellaan, mutta lain suositus tässä mielessä toimii aika huonosti. Kannattaako myöskään pyörää keksiä uudestaan, se toimii ja jk metsille tilaus on aina olemassa. Perko ei raivaa jk metsiä, kun raivaustarvetta ei ole. Jonkin laista pyörän uudelleen keksimistä täällä tarjoillaan, eihän jk:n tuotto ole yksittäisissä puissa (korko), vaan jk metsässä, josta tuottoa saadaan määräajoin. Jk metsät eivät myöskään ole ennakko raivattavia metsiä, häiritsevien aliskasvustojen raivaamisella tarkoitetaan jaksottaisen metsiä.