Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole tapoina nöyristellä mihinkään suuntaan. Monopoli metsänhoidossa ja puukaupassa ei myöskään miellytä. Ei tarkoita uhrautumista ympäristön hoidolle, mutta ei myöskään negatiivisia vaikutuksia ja vallan verkostoa. Monipuolisempaan toimintaympäristöön olisi päästävä. Siihen on paineita.
Paljon riippuu myös suutarista, minkä laisia tussahduksia päästää. Hyvä tästä vielä tulee. Koneen Säätiö jakaa apurahoja. Ei vaan suojeluun ja ympäristön hoitoon (positiiviset ympäristövaikutukset), vaan myös metsänhoitoon (metsänhoitotavasta). Tutkailee myös tehometsätalouden negatiivisia vaikutuksia, vallan verkostoa ja sen vaikutuksia suomalaiseen metsäpolitiikkaan.
Höpö höpö, laki sallii hakkaamaan vaikka ”joulukuusimetsää”. Ei siinä metsänomistaja ole poikkeus. Samat oikeudet sillä on metsän hävittämisessä kuin yhtiöillä tai urakoitsijoilla.
Voihan se olla, että lain ja metsähoidon suosituksien määrittelyssä on käytetty ehdotuksia ja arvailuja. Jk tutkimuksen tuloksiakin olisi ollut. Täällä vaaditaan jk kasvattajilta lukuja, niitä on annettu ja esimerkkitasolla on kerrottu. Pakottamalla jk metsää ei saada aikaiseksi, ei siinä auta lain ja suositusten likiarvot tai lakirajat. Jos ei taimetu ei taimetu. Luonto on tässä mielessä parempi konsultti ja sitä kautta pitäisi hakea jk metsän kriteerit. Lakirajat toimimattomana pitäisi poistaa. En usko Arvometsän ja siihen liittyvään tutkimukseen, että eivät ole ottaneet näitä asioita huomioon. Painottavat metsän uusiutumista ja riittävän suurista puustopääomista ovat huolehtineet. Metsissä näkee paljon ”lakirajoille” hakattuja metsiä, ovatko sitten jk metsiä vai mitä ovat, ainakaan tilastojen mukaan jk metsiä eivät ole. Paljon niitä tehdään ja yhtiöiden ja urakoitsijoiden välillä on merkittäviä eroja. Ainakin SE:n hyväksi on luettava, huolehtivat esimerkillisesti riittävistä puustopääomista ja valtapuustosta, Voi olla arka aihe, paljon hakataan metsiä harvaksi ja vajaatuottoiseksi. Siitä Metsäkeskus on huomauttanut ja näkyy jo metsien inventoinnin tuloksissa.
Tiukassa on käsitys jk metsänhoidosta. Ei se ole yhdestä puusta ja sen iästä, vaan jk metsästä ja kuviotasolla tapahtuvasta jatkuvasta myynnistä. Jaksottaisessa se voi olla hyvinkin sen sata vuotta, ennen kuin tukkisato on myytävissä jakson lopulla. Tuosta taimettumisesta. Metsänhoidon suosituksissa on se huoli, ettei vaadita jk metsältä taimettumista ja metsän uusiutumista. Mitä jk metsänhoitoa se sellainen on, jos metsä ei taimetu ja ei uusiudu. Pitäisi vaatia, ne voivat olla valmiina metsän rakenteessa ja mikä estää käyttämästä myös jk metsänhoidossa uusiutumista auttavia viljelyn toimenpiteitä.
Laki sallii ”tehdä omissa metsissään kuten parhaaksi näkee”. Sallii, mutta sallii myös tehdä hölmöjä päätöksiä. Tehdä vaikka kuusen ”alikasvosnäivetyisistä” jk metsää. Tuo on jo huippua, tehdä kavukuntonsa menettäneistä alikasvoksista jk metsää. Jo nimikkeenä alikasvos on harhaan johtava. Kehityskelpoiset taimistot kuulostaa jo paljon paremmalta. On myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä hyvää metsänhoitoa. Tuskin kolmoisnikkien synkistely auttaa päätöksen teossa.
”kukaan ei ole edes väittänyt”, sanoo mehtäukko, vaikka kaikenaikaa vedetään keskenkasvuisia ja hyvässä kasvukunnossa olevia metsiä lattiaan. Joko niitä mehtäukolla alkaa vaihtoehtoja löytymään? Tuossa ärrän viestissä ei ole mitään uutta, ovat väittämiä, mitä täällä on tapana esittää. Omasta puolestani uskon tutkimuksen tuloksiin, olen ollut niissä mukana, läheltä seurannut ja myös omissa metsissä käyttänyt. Nyt ei ole enää omia metsiä, joten siinä mielessä, ei ole enempää annettavaa.
Väittämiä on uskottava teidän puheissakin!
Kaksoisnikki keskustelee siellä keskenään. En kasvata valopuita alikasvoksena ja tuskin sitä tekee tutkimuskaan. Ihmeellisiä väittämiä täällä. Ei tule mieleenkään, että hakkaisin tuottavan metsän aukeaksi ja jäisin odottamaan tulevaa tuottoa vuosikymmeniksi. Säästän mieluummin kasvussa olevan metsän, jossa tuotto ja arvokasvu ovat parhaimmillaan. Ei se ole siellä taimessa. Tuntuu olevan ylivoimaista kyväksyä vaihtoehtoinen metsänhoito. Hakataan mieluummin aukeaksi, keskenkasvuisia ja hyvässä kasvukunnossa olevia metsiä ja väitetään vielä, että tällä voidaan korvata jk metsänhoidon jatkuva tuotto.
Olen pitänyt arvokasvun tuottamisessa jk metsänhoitoa parempana vaihtoehtona. Siinä tukkia tuotetaan koko ajan ja pidän sitä etuna, jaksottaisen arvokasvun tuottamiseen verrattuna. Ja onhan jaksottaisessa arvokasvun tuottamatonta aikaa toinen puoli. Veikkaan, kun saadaan jk tuottamaan jatkuvana tai ainakin huomattavasti pidempinä kiertoaikoina, haastaa se jaksottaista metsänhoitoa. Se ei kuitenkaan tarkoita liian alhaiseksi (tuottamattomaksi) tiputettuja puustopääomia. On ollut esillä näilläkin palstoilla tutkimusten tuloksissa ja niihin liittyvissä kuvissa (Pukkala). Arvokasvua jätetään runsaasti kasvamaan, lihomaan seuraavaan kertaan ja onhan mm. Perko antanut lukuja ja kertonut tuloksista.