Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
”Mikä ongelma – aloitus olisi tehtävä paljaaksihakatulta alalta”. Mikä ettei ja on myös pystymetsiä, jotka soveltuvat kasvatuksen vaihtoon ja tulosta voidaan seurata. Kerrot myös ylivertaisesta sovellutuksesta kuusen kasvatuksesta. Harvemmin kuitenkin näinpäin, että kuusi taimettuu liikaa. Sitä voidaan hillitä ja olisi metsän tuoton ja hoidon kannalta eduksi. Tupla puustopääomat hillitsevät taimettumista ja tuoton kannalta puustopääomien lisäämisellä päästään helposti tuplatuottoihin, mitä myös peitteiseltä metsänhoidolta edellytetään.
Eihän peitteisessä metsänhoidossa kannata pyrkiä kehitysluokkien tai muusta syystä pyrkiä muuttuviin kasvatusolosuhteisiin. Kullakin kehitysluokalla on omat puusto ja kasvatusohjelmansa ja onhan kiertoajan keskimääräiset kasvu/tuotto lukemat määriteltävissä, mutta ne poikkeavat peitteisen jatkuvasta puustopääomien tuotosta. Voi olla optimi sekin ja aina myös metsänhoidon yhteistoimintaa voidaan tiivistää. Sitähän metsänhoito kokoajan on, mutta mutta..
Mikä ihmeen puustopääomalle laskettava kulu? Voihan jaksottaisen uudistamisvaiheen metsän eriyttää tuottavasta metsästä ja nähdä jäljelle jäävä metsä alempiarvoisena metsänä ja jopa kuluna. Voi sitä ollakin, mutta eihän tuottava puustopääoma voi kulu olla. Jaksottaista vastaavilla 2/3 puustopääomilla metsä tuottaa ja myyntiä saadaan aikaiseksi myös avovaiheen aikana.
Häirintää nimenomaan erilaisilla väittämillä ja kovin tuntuu ahtaalle hyväksymään mitään muuta. Eihän jk:ssa ratkaisevaa ole puuston ikä, vaan puuston tuotto aikayksikössä ja sitä tuottoa saa jatkuvana tuottona. Eikö houkuttele kokeilemaan ja mitä tuossa laskelmia on tehty, eivätköhän ole käytännössä ja teoriassa paikkansa pitäviä.
