Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ja mehtäukolle tallintakuset ja Lännenlokari ?
Ei se ollut yhtiöiden ongelma metsien parturointi. Yhtiöt hoitavat hyvin omia metsiään, ei niillä ole mitään syytä tai tarvetta parturoida omia metsiään. Parturoivat mieluummin metsänomistajan metsiä ja ihan metsänomistajan omalla luvalla. On siinä konemiehillä pähkäilyä, mitä kautta se ohjeistus oikein kulkee?
Savossa ja Keski Suomen korkeudella maannousemaa on huomattavasti vähemmän, joten etelän ongelmaa sellaisenaan ei voine yleistää tänne. Ei myöskään luonnon taimistoissa ja jopa ns. sanotuissa alikasvoksissa, joita 40-50 vuotiaina ilmiteerataan jk taimistoiksi (eivät sitä varsinaisesti ole), ovat osoittautuneet terveiksi. Kasvun tiivistymä, joka näkyy tukin tyvessä/kannossa, ei ole lahon aiheuttamaa
Tuossa Raivoojan kuvassa näkyy hyvin männyn tyvellä tummat korot ja nokeen verrattavia mustia itiöitä, mustaa massaa. Näkyy myös nuoren kuusen tyvellä laho. Vastaavat havainnot eivät ole vieraita täälläkään. Tavataan nuorissa metsissä, joissa mikroilmasto on huono. Alustassa kuvan osoittamalla tavalla, olisiko huomattava ylitiheys, jatkuva kosteus, valon puute, mitä onkin? Tavataan nuorissa metsissä tyveltä ”nokisia” sairaita männyntyviä, myös kuusen(tyviä). Samasta taudista lienee kysymys?
Eihän se ongelma olekaan yksittäisen metsänomistajan kohdalla, saa tehdä metsilleen mitä tykkää. Metsänomistajan harkinnassa on, mutta tällaisen vapaan kasvatuksen aikakautena seuraukset myös näkyvät. Aukeaa melkein silminkantamattomiin ja esim metsätilakauppaa seuraava vaihe on, korjuukalusto paikalle. No laki sen sallii ja seuraukset näkyvät maisemassa ja tilastoissa. Metsänhoidon palauttaminen kestävälle pohjalle on tehtävä. Voi olla, että tämä ”vapaan kasvatuksen”, pudotuksen vaihe (en tarkoita tällä jk metsänhoitoa), on ollut helppo tehdä, mutta sen palauttaminen vaatii jo enemmän.
Valtakunnan metsien kasvu laskee, jos ohjauskeinona on avohakkuu. Laskee siinäkin tapauksessa, jos asetetun runkoläpimitan täyttyessä avohakataan. Kasvatusta voidaan jatkaa ja kun kysymys oli kasvussa olevien metsien avohakkuun välttämisestä. Ohjauskeino on tämäkin ja sillä voidaan loiventaa sopivan uudistamisajankohdan määrittelyssä.
Eihän kukaan ole väittänyt, että avohakkuut olisi metsänhoidon vastainen tai että avohakkuut eivät kuulu metsänhoitoon, myöskään peitteiseen metsänhoitoon. Kyllä ne sinne kuuluvat ja on olennainen osa metsänhoitoa. Jos metsä on kasvunsa päättänyt, onhan se uudistettava, tavalla tai toisella. Mutta hyvässä kasvussa olevien metsien uudistamista pitäisi välttää. Menetetään investoinnilla tavoiteltava hyöty, niin myös syystä tai toisesta alempaan tuottoon jäävien metsien tuotto. Menetettävä tuotto voi olla myös jk metsän tuotto. Valta osa metsistä on joka tapauksessa alemman tuoton metsiä ja niin se tulee olemaan jatkossakin. Tuskin koskaan metsiä saadaan täyteen iskuun. Mm. siitä syystä, alemman tuoton metsien ylenmääräistä vihaamista ja avohakkaamista tulee välttää? Hyvin vähän se vihaaminen tuottaa euroja kirstun pohjalle?
Puun riitävyyteen ja metsien kasvuun vaikuttaa myös suhtautuminen puustopääomiin. Sillä miten metsiä käsitellään, jos metsiä hakataan vajaatuottoiseksi, sillä on suora yhteys metsien kasvuun ja hiilinieluihin. Siinä mielessä varsinaisesti ei voida puhua hakkuiden vähentämisestä, vaan pitäisi huolehtia siitä, että metsät tuottavat, kasvavat ja antavat optimituoton. Niin myös hiilinielun. Nykysuuntaisella metsänhoidolla aikaansaadaan vajaatuottoisia metsiä ja vajaita hiilinieluja paljon.
