Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä suosituksissa taimien ja metsän uusiutumiseen on käytetty liikaa huomiota ja tarkoittaa; puustopääomat on pudotettu puoleen ja jopa kolmannekseen. Se on liikaa ja tuoton kannalta puustopääomat tulisi säilyttää vähintään jaksottaisen tasolla, varttunutta 03 ja ppa 20 tai enemmän. On Arvometsän tasoa ja korjuussa suosittelevat noudatettavaksi 1/3 osan poistumaa kerralla. Mennään tuottavuus edellä ja hoitomuodon eroista johtuen tilaa jää myös metsän uusiutumiselle. Ja eihän taimettumista ja metsän uusiutumista tarvitse tapahtua kaikkialla ja kaikenaikaa. Ja aina on olemassa myös takaportti, kuten suosituksiin on säädetty.
Vanhat ”kliseet”, kuten kasvun taantuminen, ne eivät pidä paikkaansa, hoidetuissa jk metsissä. Eihän niillä perusteilla voi arvioida metsänhoidon paremmuutta. Kuten ei myöskään (yleisohjeena) puustopääomien puolittamisella. Optimituottoihin päästäkseen, myös jk vaatii riittävät puustopääomat ja kokoaikainen jatkuva tuotto antaa hyvän tuloksen. Tarkoittaa myös hiilinielujen osalta parempaa tulosta. Hoidon suosituksissa on päivittämisen tarvetta ja väitän. Lepsulla suhtautumisella ns. jatkuvaan kasvatukseen on tehty paljon hallaa suomalaiseen metsänhoitoon. Ei vaan voimassa olevien suositusten perusteella. Vaan myös hyväksikäyttäen ”porsaanreikänä”, ja putsaaminen jatkuu, niin kauan kun laki on voimassa.
Perkon tulos. ”Ei vaan kopioitu jaksottaisen tulokseksi, sopii hyvin myös jk:n tulokseksi”. Tiedä oikein mistä syystä on väitellä selvistä asioista. Ei kai siinä ole epäselvää, jos on verrattava alempaan tuottoon, saa alemman tuoton. Tarkoittaa myös, puolitetuilla puustopääomilla on vaikea päästä täyteen tuottoon, jos ei ole osoittaa parempia kasvulukemia, kuten Perkon ohjattu. Mitä sitten ovat Suorittavan rääseiköt, hän on tuonut ne toistuvasti esille. Tuskin kannattaa niistä väitellä ja eiköhän niiden osalta huoli ole yhteinen. Tuplat tällaisten metsien hoidossa puoleen jos toiseen ovat yleisiä ja eiköhän päättäjien pitäisi näihin puuttua. Minkälaisilla puustopääomilla pitäisi toimia, että ovat riittävät ja minkälaisella hoidolla.
Kuvittelet vaan, et näin helpolla tule pääsemään.
Vain yhtä hyvää metsänhoidossa (jaksottainen), voidaan jo vaihtoehdottomana metsänhoitona pitää. Pantamittaus (lustoseuranta) on hyvä apuväline myös jaksottaisen metsänhoidon seurannassa.
Tuskin kuitenkaan on vahingoksi, jos vaihtoehtoista metsänhoitoa voidaan toteuttaa. Muutakin, ei vaan mehtäukon päällimmäistä tavoitetta, aiheuttaa sekasotkua lukijalle vastakkainasettelun ratkaisemiseksi.
”Suuntaan, kaikki käy samassa metsässä”. On ollut metsänhoidossa ajankohta ennen jk sulkua, jolloin samassa metsässä toteutettiin molempiin hoitomuotoihin soveltuvaa metsänhoitoa ja se ei ollut ongelma siihen aikaan. Ongelma siitä on tullut sen jälkeen, kun jatkuva kasvatus eriytettiin muusta metsänhoidosta. Kieltämättä on myös myönteistä kerrottavaa tavasta, miten peitteistä metsänhoitoa voidaan viedä eteenpäin.
En voi allekirjoittaa väittämää suunnanmuutoksesta tai sanomasta ilman suuntaa. Mielestäni sanoma on ollut johdonmukaista. On ollut valtavirrasta poikkeavaa kerrottavaa, mutta myös perusteluista on kerrottu…
Sen lisäksi, että peitteinen metsänhoito auttaa metsää taimettumaan ja uusiutumaan. Vähentää se myös tamppaamistarvetta, toisin sanoen peitteinen metsä vähentää pintakasvillisuuden kurissa pitämisen tarvetta. Ei suinkaan pidä väheksyä metsänhoidossa, sillä peitteinen metsä toimii itsessään näiden asioiden puolesta.
Ei kai mehtäukko tarkoita, että paljaaksihakkuilla kaadetaan kaikki matalaksi kelpaava, myös kehittyvät taimistot ja uusiutuvat metsät, että saadaan järkevän kokoisia kuvioita aikaiseksi. Eihän jk metsänhoito tarkoita sitäkään, etteikö uudistamista tarvitsevat alueet voida viljellä tai käyttää keinollista uudistamista. Peitteinen metsä on luonteeltaan vaihtelevaa, siellä on kaikenkokoisia puita, puuryhmiä ja parhaimmillaan puustopääoma on huomattavan korkea. Aivan hyvin sinne täydentäminen sopii, oliko se jostain pois?