Käyttäjän Jousimies kirjoittamat vastaukset
-
”Ihmeellistä tämä hoilottaminen lahopuusta, kun pääsääntöisesti kaikki hakkuutähteet harvennuksilla ja raivauspuut jäävät metsään.”
Nuo hakkuutähteet ja raivauspuut ovat käytännössä kaikki sellaista pienempiläpimittaista puuta.
Ja ne lahottajasienet, ötökät yms., joita tuossa lahopuuasiassa kai on ajateltu huomioitavan, tarvitsevat säilyäkseen myös sitä järeämpää lahopuuta. Kun kuulemma pieni- ja suuriläpimittaisilla lahopuilla (kuten myös pysty- ja maalahopuilla) on ihan oma lajistonsa, eikä ne oikein pysty elämään ”vieraassa ympäristössä”?”Suomeen synnytetään pintavalutuskenttien rakentamisella yhteensä tuhansien hehtaarien lintukosteikot.”
Kunhan ei samalla turvetuotantoa suunnattaisi ns. ”neitseellisille” suoalueille.
Turvesoiden pintavalutuskentistä ei saa tuhansia hehtaareja uusia kosteikkoja. Määrä jäänee satoihin hehtaareihin. Uusilla kosteikoilla ei missään tapauksessa edes korvata turvetuotantoon meneviä, jo valmiita lintukosteikkoja/soita.
VAPO ainakin taktikoi siten, että uusien turvetuotantosoiden joukossa on nyt lähes kaikki mahdolliset vielä täysin ja lähes luonnontilaiset suot.
Samalla, kun vanhoilla ojituksilla pilattuja suoalueita olisi mahdolllisuus ottaa käyttöön moninkertainen määrä.
Mutta ne jo ojitetuthan voidaan jättää täten ”reserviin” hamaan tulevaisuuteen. Tärkeintä VAPOlle näyttää olevan varmistaa mahdollisimman paljon luonnontilaisia tai lähes luonnotilaisia soita käyttöönsä tässä vaiheessa.
Turvetuotanto on ihan OK, kunhyan VAPOllakin olisi järki mukana hommassa, eikä asiaa pilattaisi tyhmällä taktikoinnilla.Kyllä nyt pahasti näyttää siltä, että professori alkaa olla niin sanotusti pihalla, anteeksi vain.
Ettäkö ne metsälait olisi säädetty ihan vaan metsäviranomaisia varten?
Eikös se asia ole ihan toisin päin? Viranomaisethan ovat lakeja valvova elin, ei niitä säätävä.
Samalla logiikalla kai sitten liikennettä säänteleviä lakeja tarvitsevat vain liikennettä valvovat poliisit?
Olenko nyt ihan väärässä, kun minulla on ollut sellainen käsitys, että lakeja säätää eduskunta ja lait ovat ”lähtökohtaisesti” säädetty koko yhteiskunnan tarpeita ja parasta ajatellen?Taito liikkua maastossa ja ns. luonnon lukeminen ovat sellaisia taitoja, jotka on opittu jo lapsesta tai nuoresta lähtien. Taikka sitten opitaan työelämässä.
Niitä taitoja ei niin vain opeteta eikä opita suhteellisen lyhyenä opiskeluaikana, kun on tuhat ja kaksi muutakin asiaa opittavana.
Tietenkin noitten metsäalalla monelle käytännön työssä pakollisten taitojen perusteet pitää koulussa opettaa. Kuten kartanluku (vaikka nykyään on olemassa ”kepsit” sun muut vehkeet).
Mutta kaipa se syvemmälle menevä ”maastokoulutus” on nykyisillä opintovaatimuksilla aika hankalaa järjestää.
Entivanhaanhan esim. metsäteknikon koulutus perustui aika paljon käytännön työskentelyyn metsässä. Ja kaiken lisäksi lähes kaikilla metsäkouluun päässeillä oli jo pohjana vankka kokemus käytännön töistä ja metsissä liikkumisesta.
Nykyään suurella osalla opiskelijoista tuollaista pohjaa ei ole. Päästäkseen samalle tasolle, kuin vanhan ajan metsäteknikko-opiskelija, kuluisi suuri osa opiskeluajasta tuohon maastossa liikkumisen ja luonnon lukemisen opiskeluun. Tämä lienee käytännössä mahdoton vaatimus.Jos ei nyt ihan 30 sutta/kunta, niin sopisiko yksi susi/kunta?
Kukin kunta voisi silloin nimetä ihan oman nimikkonsa. Nimi olisi tietenkin sama, kuin kunnallakin.
Kun kuntaliitoksia tulee, voisi susien määrää sitten hallitusti vähentää vastaamaan kulloistakin tilannetta.”Jos haluaa vastata jonkun viestiin,niin pitänee aina kelata sivun yläosaan”
Juu voisi olla vastauspainike joka viestin jälkeenkin. Vaikka vastaus sitten viimeiseksi meneekin.”Vastauspainike nimenomaan pitää olla joka viestin jälkeen.
Ja jos/kun siihen nimenomaiseen viestiin vastataan (tai kysytään viestittäjältä) jotain, niin vastaus/kysymys saisi tietenkin olla juuri sen viestin jatkeena. Ja muutkin siihen tulevat kommentit tietysti samaan alaketjuun.
Mallia voisi ottaa monista muista keskustelupalstoista.”Mäyrä nuohoaa joka paikan, epäilemättä jokunen myyräkin sen hampaisiin joutuu, mutta linnun pesiä varmaankin paljon.”
Toistan aiemmin kirjoittamaani:
mäyrän ravintokoostumusta on tutkittu paljon sekä meillä että muualla Euroopassa. Tutkimusten tulokset todistavat yksiselitteisesti, että ns. lintuperäinen ravinto (esim. linnun munat), muodostaa mitättömän pienen osan kokonaisuudesta.
Mieluummin minä uskon noita ravintotutkimuksia, kuin sitä, että ”varmaankin paljon” linnun pesiä se mäyrä hävittää.”Mäyrä on aika tehokas pienriistan tuholainen, vaikka onkin kaikkiruokainen. Eiköhän noita ole tarpeeksi ilman rauhoitustakin?”
Mäyrän ravintokoostumuksesta on tehty meillä ja muualla runsaasti tutkimuksia. Tutkimusten mukaan ”lintuperäisen” ravinnon osuus on mitätön. Tuosta mitättömästä osuudesta riistalintujen munat muodostavat vielä pienemmän osuuden. Riistalintujen poikasia mäyrä ei syö, ne kun ovat pesäjättöisiä, ja pääsevät helposti mäyrältä pakoon.
Mäyrä syö paljon mm. hyönteis- matelija- ja kasvisravintoa.
Mäyrää ei siis oikein millään perusteella voi pitää riistatuholaisena, jolla perusteella se siis on meillä edelleen rauhoittamaton, jopa lisääntymisaikana.
Se, että jotain laji on ”tarpeeksi”, ei oikein ole mikään peruste lajin vainoamiseen.
Suomen 30 000 mäyrästä tapetaan vuosittain10 000 täysin turhaan ja löysin perustein.Tämä taitaa olla sopivin osasto mäyrällekin.
Kunnes toimitus perustaa sopivamman. Vaikkapa otsikolla Metsän eläimet.
Vinkki vapaasti käytettävissä 😉
Ei kai se nyt niin voi olla, että ellei ihan tipitarkkaan sopivaa osastoa mielipiteelle löydy, ei sitä saisi täällä ollenkaan ilmaista? Eikä niistä täällä saisi keskustelua syntyä?Ainakin ns. vahinkoeläinten listalta voisi mäyrän poistaa.
Liekö mäyrää varsinaisesti ”pedoksi” koskaan nimitettykään?
Onhan sen aiheuttamat riistalintuvahingot niin vähäisiä, ettei sen pitäminen tuolla vahinkolistalla ole oikein perusteltua. Pelkästään luolakoiramiesten harrastuksen takia ei mäyrää pidä vainota.
Tämän sympaattisen kesäöitten ”tuhisijan” kyllä soisi saavan elää huomaamatonta elämäänsä rauhassa.