Käyttäjän jörrikkä kirjoittamat vastaukset
-
Se metsähän nimenomaisesti myytiin puustoineen päivineen. Tässä tapauksessa puut ensin ja maat välittömästi perään saman verovuoden aikana, jolloin kaiken tulon saa perintöveroprosentin mukaisesti. Toisaalta ei joudu myöskään maksamaan euroakaan ylimääräistä veroa,
jörrikkä 6.12.2019, 21:11MHY’n arvio perunkirjoitusta varten oli pyydetty nimenomaisesti siten, että vastaa todellista arvoa mahdollisimman tarkasti. Totetunut puumäärä oli MHY’n arvioon verrattuna + 6 %’a. Tosin arvion ja hakkuuhetken välissä oli kaksi kesää, joten arvio oli aika paikkansa pitävä.
Pyysin tarjouksia myös tilana, mutta arvelin tämän tavan tuottavan paremmin. Arvelu osoittautui oikeaksi. Puu leimikossa oli niin vanhaa, että ostajankin olisi ollut välttämätöntä pistää se samantien nurin.
jörrikkä 6.12.2019, 17:59Tuli valittua tämä vaihtoehto
* tehdä päätehakkuu ja myydä saman verovuoden aikana maapohja, jolloin puun myyntituotosta vähennetään myyntitappiona perunkirjoitusarvo.
Kun nyt on lopputulos tiedossa tämä osoittautui muutamalla kymppitonnilla paremmaksi vaihtoehdoksi kuin palstana myynti.
Kun puukauppaa tein, niin kaksi parhaimmaksi katsomaani tarjousta oli hinnoiteltu eri perusteilla, toinen perinteisesti tukkiin, pikkutukkiin ja kuituun, toinen runkohinnoitteluun. Tolkuttoman laskemisen ja erilaisten skenaarioiden jälkeen päädyin perinteiseen hinnoittelutapaan. Siinä olil se hyvä puoli, että pystyi jälkikäteen tarkastamaan kumpi olisi kannattanut valita päätöksentekohetkellä. Eroksi jälkilaskennassa toteutuneiden lukujen perusteella tuli 0,03 %.
jörrikkä 16.5.2019, 10:38Minkä tahansa vähennyksen määrän periaatteellinen tavoite on olla jollakin perusteella oikeudenmukainen ja toisaalta pidemmällä aikavälillä tuottaa parhaalla tavalla verotuloja.
Kun metsävähennyksen käytetty määrä lisätään verotettavaan kauppahintaan, niin se voi aiheuttaa tilanteen, ettei metsäpalstaa ole järkevää myydä missään tilanteessa vaan antaa sen nollautua hengen lähtiessä, käytetty metsävähennys kun ei siirry kuolinpesälle ja perillisille.
jörrikkä 16.5.2019, 08:46On tavallaan aika veikeätä kun verotuskäytäntöjen johdosta on rintaperilliselle aina ja II-veroluokkaan kuuluvalle pienissä perinnöissä kannattavampaa myydä peritty metsä ja ostaa tilalle vastaava toinen metsäpalsta. Tämä johtuu siitä, että perintövero + uuden vastaavan palstan varainsiirtovero ovat selvästi pienempiä kuin pääomatulovero, lisäksi ostetulta palstalta saa tehdä myös metsävähennyksen.
jörrikkä 15.5.2019, 19:51Millainen on mielestänne realistinen kauppahinta palstasta, jos niistä tällä hetkellä maksetaan ”ylihintaa”?
jörrikkä 15.5.2019, 13:32Palsta on Päijät-Hämeen eteläosassa, kuusitukkia on noin 1900 ja mäntytukkia noin 1000 kuutiota, mänty- ja kuusikuitua yhteensä 700 ja pikkusen koivukuitua. Maantie on palstan vieressä ja palstalla voidaan hakata kelirikko ja kesä-aikana.
jörrikkä 15.5.2019, 11:12Ihan hyvä pointti, kuitenkin kyseinen palsta on tarkoitus muuttaa rahaksi, koska verotuksen takia se on järkevintä. Noin neljäsosa myyntituloista käytetään lainojen poismaksuun, mikä vapauttaa kassavirtaa noin tonnin kuussa, millä on arkielämälle ihan tuntuva vaikutus. Suurin osa kuitenkin sijoitetaan, toisen metsäpalstan ehkä noin 50 tonnin hintainen on yksi todennäköinen sijoituskohde.
Lähinnä pähkäilyn aiheena on kannattaako puut hakkauttaa itse ja myydä avohakattu maapohja pois saman verovuoden aikana. Yksi tuttava on sen valmis ostamaan ja hoitamaan siihen istutukset sun muut. Lähinnä tavoitteena saada se lapsille puuhailua varten ja oppimaan työntekoa. Vai tuottaako enemmän myydä se hakkukypäsänä palstana. Noissa vaihtoehdoissa koko tuotto menee perintöverotusasteikolla.
Periaatteellinen ongelma on arvioida kummalla tavalla siitä saisi enemmän. Koko palstan myymällä kokonaishinta on varma, hakkuulla on taas epävarmuustekijänä arvion ja toteutuman välinen ero.
jörrikkä 15.5.2019, 07:29Niin kuin jo aiemmin on kommentoitu, niin nopeiten ja helpoiten homma hoituu soittamalla. Mikäli eivät pysty oikaisemaan jo puhelun aikana, antavat ohjeet oikaisuun.
jörrikkä 14.5.2019, 16:41Perintöveron vaikutus on hiukkasen monimutkaisempi juttu kuin ensivaikutelma on.
Oletetaan kaksi tapausta, joissa yksinkertaisuuden vuoksi on molemmissa kaksi rintaperillistä ja perinnön arvo on 400.000,- eli perintö-osuus on 200.000,-/lärvi. Esimerkit ovat toki kärjistettyjä, mutta havainnollistavia.
Tapaus 1. Perintö on kokonaan käteistä. Nykytilanteessa perintövero on molemmille 23.500,- ja jos perintöveroa ei olisi molemmat hyötyisivät tuon 23.500,-.
Tapaus 2. Perintö on asunto-osake ja arvopapereita. Toinen lapsista ottaa asunto-osakkeen asunnokseen ja toinen arvopaperit, joista myy arvopaperit pois maksaakseen asuntolainansa. Nykytilanteessa molemmat maksavat perintöveroa 23.500,-, arvopapereista ei mene luovutusvoittoveroa. Mikäli perintöveroa ei ole, niin asunnon itselleen ottanut ei joudu maksamaan veroa lainkaan. Arvopaperit saanut maksaa luovutusvoitto veroa 66.800,- eli perintöverottomuus olisi toiselle todella hieno homma, toiselle vähän paskempi jutttu.
Noista esimerkeistä huomaa helposti sen, että oli perintöverokäytäntö mikä tahansa, niin perinnön koostumuksella ja realisointitarpeella on aika suuri merkitys kuka hyötyy tai kärsii veroista enemmän oli ratkaisu mikä hyvänsä.