Käyttäjän Johan Nyton kirjoittamat vastaukset
-
Eräs firman ostomies esitti joskus vuosia aiemmin jo ideaa, että kelirikon aikana puut voisi kuljettaa zeppeliinillä upottavien maiden takaa.Tuossakin on enempi ideaa kuin, että alkaisi ilmalaivalla taimikonhoitoon. Ei ainakaan mun metässä.
Ei kuulkaa se ilma taivaalla ole niin tasaista, että sieltä käsin voisi kirugin tarkkaa työtä tehdä. Itse lentäjänä tiedän millaisia turbulensseja etenkin maan pinnan läheisyydessä voi olla. Sitä tullaan hetkessä alas 20-30 m korkeudesta tai siirrytään kymmeniä metrejä sivuille tai eteen ja taakse, vaikka maan päällä näyttäs ettei tuulekkaan. Taivaalla tuulee aina.
Sitä voi itsekseen kukin miettiä min. 30 m ulottuvuuksista kourakuormaaja joka heiluu jo pelkästään kuormaajan painosta ylös ja alas sekä sivuille. Saa vähän käsitystä millaisesta viritelmästä on kyse puhumattakaan mitä kyseinen laite kustantaa. Toki kuormaajaa ei laitteeseen varmaan tulisi, mutta silti raskas rakennelma, joka huojuu jokasuuntaan. Se kallistelee tuulen lisäksi, kun yhtään kiinteää pitopistettä ei ole.
Kannattaisi vähän tutusta elementtiin jossa aikoo toimia.
Seuraava idea?Savossa tämän uutisen mukaan yli 9000 jäsenestä olisi maksanut jäsenmaksun reilut 5000.
Tulee lovi lompakkoon. Olikohan liian ruusuiset odotukset jäsenmäärän säilymisestä? Saattanee tulla paineita jäsenmaksun korottamiseen.http://yle.fi/uutiset/metsanomistajat_irtisanoutuneet_metsanhoitoyhdistyksista/7951180
Tämmöinen uutinen Savosta:
http://yle.fi/uutiset/metsanomistajat_irtisanoutuneet_metsanhoitoyhdistyksista/7951180
Käytännössä puukauppa ja kemera tuo eniten tuloja yhdistyksiin. Kun puukauppa on hiljaista ja kemeralla on uhkakuvia, niin tulonlähteet hupenee ja silti peruskulut pyörii. Aika paljon on kirjoitettu, että jäsenmaksujen osuus on varsin pieni yhdistysten taloudessa. Tämä tulee nyt nähtäväksi ensi vuonna, kun vuosi 2015 on ohi.
Samoin jäsenmäärien säilyminen ennakoidusta tulee toteen.
Aina uusi yritys, kuten yhdistystäkin tässä voidaan kuvata, olettaa tulevaisuuden ruusuisemmaksi kuin onkaan.
Milläpä muulla yhdistys voi paikata talouttaan kuin nostamalla jäsenmaksuja.Jos siellä Äänekoskella tulee puusta uupelo, niin jätetään oksat ja kannot mettää, niin saahaan runkopuulle kenties parempi hinta. Jos markkinoita piisaa, niin sehän on vaan myyjän tilaisuus.
Puun takaselle – jos viittisit lukee viestin läpi ajatuksella niin jäis nuo turhat kommentit kirjoittamatta.
No, mainitut ruokohelpi ja viherhake olivat aluksi se suuri idea, millä saadaan bioenergiaa energiantuotantoon. Näitä mainostettiin näkyvästi maakunnissa ja mediassa. Hehtaareittain kylvettiin ruokohelpiä ja kehitettiin koneita hakkuutähteen keruuseen. Paljon paloi rahaa niihin.
Vihreänä – etenkin talvisaikaan – korjattu hakkuutähde kompostotui kasoissa ja lämpöarvot olivat varsin alhaisia lämpölaitoksilla hakkeen kosteuden ja kompostoitumisen vuoksi.
Nyt on viisastuttu sen verran, että hakkuutähde kuivaa kentällä ennen kasaamista.
Ruokohelpi lajittumisen ja sen myötä tuhkan sulamisen ja kloorikorroosion vuoksi on epätoivottava polttoaine laitoksilla.Tuossapa linkki, jossa vähän lisää taustatietoa:
http://www.ksml.fi/uutiset/talous/kantojen-korjuu-on-jareaa-touhua/1962790?pwbi=d01aa4baf6471ae2273d4c5409e49ad7Kohti iltaruskoa siis…
Viherhake = hakkuutähteistä tehtyä haketta, jossa mukana vihreitä neulasia ja lehtiä. Hyvää kompostiainetta ja vähän lämpöarvoa kattilassa. Aiheuttaa kattilakorrosiota ja ravinnetappioita metsään.
Kantojen mukana tuleva maa-aines aiheuttaa ongelmia lämpölaitoksilla kuljettimissa ja tulipesän arinoilla ja petihiekassa, mikä johtuu siitä, ettei lämpölaitoksia ole suunniteltu polttoaineen mukana tulevaa maa-ainesta ajatellen.
Tarvittavia teknisiä muutoksia voidaan toki tehdä, mutta ne maksavat. Lämpölaitokset eivät ole halukkaita satsaamaan huomattavia summia vain kokeilua varten. Polttoaineen toimitusvarmuus pitää olla olemassa. Esim. kantojen keruun metsänhoidollisia lopullisia vaikutuksia ei tunneta.
Huolto- ja korjausseisokit eivät ole halpoja. Voidaan jopa joutua koko laitos ajamaan alas päiviksi. Kun lämmintä vettä pitää olla putkistoissa, niin se täytyy tehdä varapolttoaineella – useimmiten öljyllä.
En yhtään ihmettele, miksi monet lämpölaitokset ovat kieltäneet kantomurskeen toimitukset. Epäilenpä, että kantojen nosto hiipuu vähitellen kalleuteensa ja (metsänhoidolliseen) epävarmuuteensa. Antaa kantojen olla metsissä. Ikävä vaan niille urakoitrsijoille, jotka ovat panostaneet kantojen nostolaitteisiin.
Kotimaisten polttoaineiden tuottamisessa on liian usein lähdetty liikkeelle enemmän aatteen kuin riittävän tiedon ja taidon perusteella ja sitten onkin tullut vastoinkäymisiä (esim. ruokohelpi, viherhake).
Minusta kotimaisen energian käytön lisääminen täytyy tapahtua käyttöpaikan teknis-taloudellisilla ehdoilla. Liian monet bioenergiaprojektit on vaan organisoitu maa- ja metsätalousorganisaatioiden kautta, joiden tietämys käyttöpaikkateknologiasta on hyvinkin puutteellinen.Lämmitysjärjestelmän kannattavuutta ei pidä arvioida pelkän energian hinnalla. Siihen kuuluu myös laitteistojen hankinta- ja ylläpitokulut.
Käytännössä hvyintoimivaa lämmitysjärjestelmää ei pidä muuttaa toiseksi ennenkuin se on vähintään lähellä käyttöikänsä päätä. Energianhinta vaihtelee vuosien myötä. Järjestelmän vuosikulut tulee helposti niin suureksi, että vähäiset energianhinnan muutokset hupenevat olemattomiin. Pääomakulut nostavat helposti yksikköhinnan korkealle. Valittu energiajärjestelmä on pitkäikäinen, mutta sitä voi täydentää muilla vaihtoehdoilla. Esim. klapeilla, haloilla.
Oman metsän puuenergian hyödyntämisessä on monta plussaa edellyttäen, että lämmityskattila, uuni, takka, hella, kiuas, tms. on jo olemassa. Usein on.
– Aivan ilmaista hyötyliikuntaa. Kuntosalikortit maksavat täällä päin n. 500 ekua/vuosi.
– Vähäisestä omaan käyttöön tarkoitetusta polttopuusta ei tarvii maksaa verottajalle mitään. Se joka kolmas klapi olisi verottajan, jos kyse myyntipuusta.
– Pienpuunhakkuut ovat usein metsänhoitoa edistäviä.
– Omassa mettässä on myös kiva puuhastellaMulla on mönkijänä Yamahan grizzly 450, jolla on tehty kaikenlaista hommaa. Ostin sen käytettynä, kun kyttäilin sopivaa nettikone.com:sta reilun puolen vuoden ajan. Kun vielä sai alvit pois ja vähän käytetty kampe, niin heti kaupoille. Sopisi aloittajan budjettiinkin.
Nyt jampulla tehty töitä 4 vuotta – reilut 1000 tuntia. Eikä ole tarvinnut vielä korjailla. Huollot tietenkin tehty. Siis täysin huoleton kampe tähän saakka.Puunajoa varten tein itse telillisen tukkikärryn. Samalla rahalla oisin varmaan saanut kaupasta kiinakärryn, mutta näin sain itselleni juuri sellaisen kuin halusin ja varmasti kestävän. Nyt sillä ajettu paljon puuta ja muuta. Irrotettavan lavan rakensin irtotavaran kuljetukseen vesivaneista ja kestopuusta. Kärryssä kulkee esim. 1 kiinto-m3 3m kuitupuuta, n. 1000 kg kiviä ja kaikkea mitä keksii laittaa kyytiin.