Käyttäjän JMa kirjoittamat vastaukset

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • JMa

    Hesarin uutisessa oli siis linkki komission asetukseen EUn virallisessa lehdessä.

    Sen mukaan asetusta sovelletaan 1.1.2022 alkaen eli jokseenkin pian.

    Asetuksen kohdassa 16 kirjataan: ”…, metsänomistajien on asianmukaista tehdä ilmastohyötyanalyysi.”. Liitteessä 1 on kirjattu metsänhoitoa koskevassa kohdassa 1.3: ”alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysiä'”.

    Väittäisin, että kyllä pinta-alat on lyöty nyt lukkoon.

     

     

     

     

     

     

    JMa

    Käytätkö arto otsalamppua vai riittääkö 6-tuntinen valoisa aika riittäviin, yli hehtaarin päivätuotoksiin nyt vuoden pimeimpänä aikana?

    JMa

    Jokin aika sitten metsäkeskuksen edustaja kertoi eräässä tilaisuudessa, että M.fi-verkkopalveluun on ainakin täälläpäin talletettu kaikki vuonna 2004 ja sen jälkeen valmistuneet metsäsuunnitelmat ja vuoden 2010 jälkeen keilatut alueet. Keilausdatan siirrossa on aikamoista viivettä, joten melkoinen osa sisällä olevasta tiedosta taitaa olla perinteistä metsäsuunnitelmadataa.

    Ja keilausdatan osalta kaikki uudistusalat ja taimikot inventoidaan maastossa, jossa samalla tehdään myös näiden toimenpide-esitykset.

    Onkohan näistä keilausajan taimikkoinventoinneista taimikonhoitopalvelujen tarjoajilla kokemuksia, kelpaavatko ajanmenekkiarvioiden/kustannusarvioiden pohjaksi. Perinteisten metsäsuunnitelmien kuviotiedot taimikoiden osalta tuntuvat useimmiten aliarvioivan taimikonhoidon työmenekkiä rajusti.

    JMa

    Lohdullista kuulla, että sahaus voi onnistua talvellakin.

    Tuo Huskun isojen sahojen talvisarja taitaa olla yllättävän kallis paketti, 100 euron luokkaa? Pelkkä talvi-ilmanputsarikin taisi olla n20 e.

    Kelejä sinällään olisi, mutta melkoista tappelua on ollut. Joko kaasu jää huutamaan tyhjäkäynnillä tai sitten hyytyy tankillisen jälkeen eikä ota enää kierroksia vaan alkaa röpöttämään, vaikka samalla polttoaineen kulutus kasvaa huikeesti. On kokeiltu halpistalvisarjana sahan suojana sukkahousuja, jotka tahtoo hajota alle päivässä ja kaasukahvan ympärillä kangaspussia, mutta ei auta. Pitää olla vähintään 3 sahaa mukana miestä kohti, jotta voi aamulla olla melko varma että saa täyden päivän sahata…

    Ei ole kaasuvaijeria kyllä avattu…huoltoliikkeessäkään eivät edes pyynnöstä ruvenneet vaijeria öljyämään, kun vaatisi kuulemma lämpökahvallisissa mailleissa ain 10 tunnin viruttelun, että ahtaaseen vaijerikoteloon mitään öljyä saisi mahdutettua. Muutenkin huoltomies haukkui lämpökahvalliset sahat herkästijäätyviksi kondensioveden kerääjiksi ja melkein mahdottomiksi huoltaa kaasuvaijerin osalta.

    JMa

    Jatkokysymys toiselta harrastajalta:
    mikä on oikeastaan pikkutukin ja parrun ero. Täälläpäin on muutamilla kohteilla tehty ’pikkutukkia’ määrämittaan 3,10m (latvaläpimitan miniminä 10cm), mutta parrusta ei ole oikeastaan puhuttu.

    Kuitenkin esim Metsälehden jossakin esimerkkileimikossa parrun hinta on ollut 25 eur/m3, mutta pikkutukin selvästi korkeampi, 35 eur/m3.

    JMa

    Hei,
    marraskuussa 2010 Metsälehdessä olleen kovin huolestuttavan oloisen jutun mukaan havupuutaimikon harventamisesta kesäaikaan aiheutuisi merkittävä juurikääpäriski, jos kaadettavien puiden kannot ovat vähintään 5-senttisiä. Tämä arvio perustuu Metlan energiapuun korjuutyömaiden inventointeihin, joista juttuun haastateltiin tutkija Tuula Piriä. Ruotsissa juurikääpä on levinnyt jopa 2-4-senttisistä kannoista lähistön taimiin.

    Jutussa kehotetaan havupuutaimikoiden kesäkauden (keskilämpö yli 5 astetta) harvennuksissa käsittelemään kannot torjunta-aineella. Suomesta on saatavilla ainakin yksi malli raivaussahaan kiinnitettävää kantojenkäsittelylaitetta. Torjunnan merkitys taimikoissa korostuu terveenä tähän asti pysyneiden metsien suojelussa.

    Toukokuussa 2012 toisessa Metsälehden jutussa Tuula Piri on kuitenkin maltillisempi, eikä pidä riskiä kuusentaimikoissa kovin suurena, koska laho voi siirtyä ruotsalaiskokeiden mukaan vain tiheässä taimikossa, jossa taimien juuret ovat yhteydessä toisiinsa. Istutuskuusikoissa tätä ei hänen mukaansa tapahtune.

    JMa

    Metsälehden juttua kaivanneet, kaivakaapa esille nro 21/2010, jossa aukeaman juttu aiheesta. Liekö käsitykset muuttuneet sen jälkeen?

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)