Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Onko totuuksien mediointi jotenkin propakandistista Rane? Et kai voi väittää etteikö suomalaisten elintaso varsinkin keskiluokassa ja alemmassa sosiaaliluokassa olisi heikentynyt. Herrat ei ole ennenkään köyhtyneet vaikka ovat näitä järjen jättiloikkia tehneet. Kokoomuksen Elina Valtosta on aina pidetty äärioikeistolaisena ihan Kokoomuksen nuoriso-osastosta alkaen. Kummalla puolen itärajaa mahtaa olla äärioikeistolaisempaa, siitä on nyt vaikea saada selkoa. Venäjällä ei sentään rahoiteta alemmalla yhteiskunta luokalla sotimista kuten meillä. Siellä riittää luonnon rikkauret joten tavallaan omavaraisuus on se vakauden tae. Jos alempi yhteiskunta alkaa kapinoira kaatuu isokin hallinto nopeasti.
Toloppaa on retkutettu täyslaidalta! Tehkää vain pörssisopimuksia, nyt on hieno fiilistellä ihan tavissähkösopparilla paikallisen sähköyhtiön ruokinnalla. 0,10+alv on vakiohinta yötä päivää. Mökeillä vielä voimassa ensi kevääseen 0,04+alv Lumme-Energian kanssa. On tämä halpaa hupaa! Mökeille varmaan voisi pian taas laittaa ilpit hiukka lämmittelemään ettei kosteus pääse sisälle.
Jos olisi kyse varsinaisesta metsänhoidosta en leppää noteeraisi ongelmaksi lainkaan vaan jättäisin sen sekametsää ruokkimaan. Vain koivuilla tekisin harvennuksen. Toki sakeampaa ja tilaa vievää leppäpuskaa rajoittaisin minäkin. Esim. metsäpyy tykkää lepikkosaarekkeista. Metsäkeskuksen tarkastajakin antoi tälle täyden siunauksen. Ei turhaa nuolemista päätteli hän. Monessa kohtaa metsän hoitoa voi jättää yksittäisiä pihlajia ja vaikkapa tuomen kasvuun. Täälläpäin nekin pitää ottaa huomioon.
Tuolla aiemmin näköjään kummasteltiin aikaista päätehakkuuajatustani. Tuon kyllä varmasti allekirjoittaa myös M-G:n ostajani. Onhan ne hiukan paksuoksaista laatua mutta pahimmat sieltä jo siivottiin e-puuharvennuksella ja kakkosharvennuksella juuri vuosi sitten. Nyt on parhaat yksilöt kasvussa. Myös lannoitusjäämästä saattaa olla vaikutusta sillä edellinen omistaja aikanaan hakkuutti aivan liian nopeasti metsän lannoituksen jälkeen. Mutta kokonaisuus on ollut hurja vaikka männyn alat nyt ei aivan hirveän isot ole. Istutin ne aikanaan ilman muokkaustakin vielä. Noin 1997-1999. Osa on luontaisia koska hirvet laidunsivat silloin raskaasti istutusmännyt. Leviämistä pyrin hillitsemään silloin taimikonhoidossa jättämällä koivuja runsaasti jokaisen männyn ympäri. Oikeastaan tein hirvillekkin sillä kiusaa. Ei päässyt mäntyyn niin helposti liki. Ja ne olivat etukasvuisia mäntyihin nähden. Syy myös e-puuhakkuun ajatukseen silloisen M-G:n ostajan kanssa.
Noh, eipä kyllä Satakunnassakaan outoa ole että Kumeko Group harventaa enskan eli e-puuta työstävä iso toimija.
Energiapuuhakkuulla pääsee nopeasti varsinaiseen metsänkasvatukseen. Siinä Visa oikealla linjalla. Kun se tehdään tuossa alle kahdenkympin iässä (vain kevyt taimikonhoito alla), on männikön rykäisy tukkipuukokoon nopea. Minullakin alle kolmikymppiseen tehtiin juuri vuosi sitten toinen harvennus. Kolmatta tuskin tarvitaan kun järeys on jo nyt päätehakkuuluokkaa. Pituutta hiukka vielä lisää ja noin nelikymppisenä päätehakkuu.
Luvialla Satakunnassa joku omatoimimetsuri on siirtynyt yötyöaikaan. Aloitti kirkonmäeltä kaatamalla neljä isoa mäntyä. Olisi kannattanut varmaan investoira otsalamppuun kun viides jäi kesken sahauksen ketjun ja laipan jäätyä jumiin. Oli jäänyt nojolleen väärään suuntaan. Muissakin kaadoissa oli kyllä melkoinen ero kaatosahauksen ja lovisahauksen välillä. melkein metrisiä kantoriiskoja oli jäänyt. Tuuria oli paljon ollut kun ei ollut itse alle jäänyt. Tuuleton sää taisi pelastaa. Voi tosiaan myös tulla hintaa komeille männyille. Maisemapuita.
Minkähän kohtauksen tuo Jätkä mahtoi saada? Keksii päästään mitä mielikuvituksellisimpia puulukuja ja kait yrittää niitä syöttää minun virheikseni metsänkasvattajana. Ei se minun vikani ole jos et ole saanut sitä v….a. Valita siellä perhepiirissä.
Tuolla aiemmin Visa kyseli että paljonko hirviä on kesän haavikon alussa laiduntanut. Kyllä ne edelleen sattumakäyntejä on ollut. Hirvi ei ole laiduneläin vaan kulkee ja kohjaa omia polkujaan ja syö jos hyvää syötävää vastaan tulee. Kertaakaan en vielä ole edes makuulta haapavesakosta niitä yllättänyt enkä makuupaikkoja löytänyt. Eikä ole hirvitornia näkynyt eikä siitä monivuotista iloa olisikaan. Vesakko nousee niin nopeaan että hirvi katoaa sinne jo toisena kesänä.
Pv aivan hyvin valinnut. Kyllä minäkin leppää jätän ojien varsille ja yleensäkin paikkoihin joissa ne eivät paljon haittaa talouspuuston kasvatusta. Viimeksi haavikon hakkuulla tuli harmaalepästäkin toistakymmnetä mottia energiapuuta (siis leppää) ja Metsä-Group kyllä vei ne ja maksoi aivan suht kelporahankin niistä.