Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Selvennän vielä sen verran (työn ohessa huitaisuja) että vertailla voidaan myös kuusen viljelyn ja energiapuun kasvatuksen taloudellisuuden suhdetta kunhan mennään paremmin selvitetyllä talouslaskennalla kuin Metsälehti myös omalla tavallaan huitaisi.
Perusteitahan ei juuri ollut sen kummemmin selvitetty mistä he tuon ainespuunkasvatuksen paremman kannattavuuden saivat.Tämä suorittavan portaan lukema Metsälehden esimerkkivertailu juuri tuon taloudellisuuden suhteen ontui pahasti.
Ensinkin jos kasvatetaan energiapuuasennossa tarkoituksella (jota tuskin esimerkki oli) ei sinne kukaan lähde turhaa kuluerää kuusia istuttamalla tekemään. Pitäisi verrata samaa lähtötilaa.
Eli hultteimeksi jätetty pohja (jolloin tuskin alikasvos kovin merkityksellinen taloudellisesti) josta valitaan hoidettu tai hoitamaton linja. Katsotaan siitä kumpi antaa paremman tuloksen.
Ainespuun kasvatus vai energian. Eikä myös tarvi muokata sun muita kuluja. Ja tuon vertailun vähemmälle jäi myös kemeran kaas yhteisvaikutus joka nyt vielä kuitenkin oli sitä tuloa myös sillä kohteella. Eli ei se ero tasavertailussa nyt niin huikea ole.
Myöskään energian kasvatus tuona hultteinrytönäkään ei ota viittäkymmentä vuotta. Tavallaan tuossa vaiheessa taantuvaa kasvua jo. Uskoisin tuohon yllettävän jo noin kolmenkymmenen vuodenkin kasvulla noilla puulajeilla kuin siellä oli.
Ja silloin ollaanki kuituvertailussa molemmilla tavoilla ja tilanne kääntyy päälaelleen kannattavuudeltaan.
Valintoja ja valintoja. Siitähän tuossa metsänkasvatuksessa (tai ei kasvatuksessa) on kyse. Rohkea kokeilee rehevällä pohjalla vaikka mitä.En varmasti poistele kommenttejani ja uskon kyllä että totuus on sinun tarujasi arkisempi.
Sehän tässä ongelmaksi tuppaakin kun lehtipuun ja männyn haku kerää niitä näihin taimikoihin kuin hunaja karhuja.
Näillä hirvitiheyksillä varmasti pärjättäisiin jo erinomaisesti mutta kun mantra on vuosikymmenet ollut että hirvi syö, älä laita.
Nyt se sitten oikeasti syö ne vähentyneet lehtipuu ja mäntytaimikot. Mutta olen myös vahvasti liioitellun hirviongelman vuoksi ”käärmeissäni” julkimetsätalousneuvojille laidasta laitaan.
Nyt sitten on harvassa alat joihin ilman aitaa voi enää laittaa.
Sitä onneksi saa ja taas lehtipuu lähti parin lisähehtaarin voimin kasvuun.Kyllä tuo antonin tyyli kehua olemattomia avaa vain selälleen sen tosiasian ettei ”pojun” puheisiin voi luottaa pätkän vertaa.
Ketään näillä keskustelufoorumeilla sentään aivan noin päättömiä ole vielä väittänyt.
Minä voisin esittää tässä saman tein aivan tosiasian omasta ja nimenomaan omilla metodeillani kasvatetusta puustosta josta ei todella ole kaatunut kahdentoistavuoden kasvatusaikana tuulen kaatamana yhtään. Silti en väitä etteikö muuta tuhoa olisi esiintynyt silti.Onko se Yaran-opeilla kestävämpi myrskyä vastaan?
Luulisi tuuheampi neulasmatto ottavan paremmin tuulta kiinni.Juuri noin kun tamperelainen päätteli. Kyllä jalostetun siemenen edut ovat kiistattomat. Kasvukertymä jopa rekkakuormallinen lisää puuta. Siemenpuut vallan pois ja pakolliset säästöpuut johonkin kulmaan jossa aiheuttavat vähiten harmia.
Suorittava porras sekoittaa ehkä nyt tarkoitushakuisesti hoito-ja eihoitokohteita. En pidä mitään muuta tärkeämpänä kuin taimikon varhaisperkausta ja silloin se metsän vahvuus ja metsä luodaan.
Siitä eteenpäin on mahdollisuus valita ja pitääkin olla mahdollisuus valita lakaiseeko raivurilla energian maahan vai ottaako siitäkin vielä varsin kelpo tilin. Minä olen valinnut sen että otan sen tilin ja kasvatan sen jälkeen kelpometsän jälkipolvelle. Mutta katson oikeudekseni tehdä päätöksen juuri itse enkä hae siihen konemiehen mielipidettä.
Minulle riittää ostomiehen todella intoa puhkuva asenne jolla hän alaa katseli. Ja se tietää sitä jota metsästä haen. Euroja, en tyytyväistä moton kuljettajaa. Suorittava porras muuten olisi voinut ottaa Metsälehden esimerkistäkin vaarin jossa motomieskin oli tyytyväinen energiahakkuun tulokseen. Kaksi ja puolisataa kuutiota hehtaarilta puitua energiaa oli sillä kohteella ja voin kyllä arvata että tyydytti lähimain joka kauppaosapuolta.
Siinä kyse oli täysin hoitamattomasta mutta silti järkyn tuottavasta kohteesta.Niin aika outoa oli että nyt on mäntyjä katkennut rungolta keskeltä poikki.
Juuri sellaisen jouduin tieltä illan metsäkierroksella tieltä korjaamaan.
Vähän näkyi myös juurineen kaatoja. Varmasti juuri noita valmiiksi puoli-irtaimia.
Kyllä nämä myrskyrynkytykset nyt alkaisi jo piisaamaan. Vaikka moottorisaha lava-autossa nyt kulkeekin mukana aika jatkuvasti.En kyllä ole lähdössä mutta oletan että jopa Metsälehti saattaa julkaista nuo Yara-leimikoiden suursäkkimäärän aivan lehden sivuillakin omana metsänkasvatusfriikkinään.
Mielenkiintoa on lähinnä siinä missä tonnikohtaa lannoitus vielä antaa kasvuhyötyä ja missä kohtaa tulee täystuho.