Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
On todella hienoa että anton ottaa kasvatustieto-oppaansa föliin. Varmasti sitten perästä kuulemme kuinka monta tuhatta kiloa Yaran tai virolaisten ”apupaskaa” sinne harvanpulskeaan oksattomaan on kylvetty.
60-65000 näin äkkiseltään ajatellen.
Onpas H-vallan kriitikolla kriittisen huonoa hintatasoa.
Noin 13-15 euroa on viimeksi puhuttu kyseisen ostomiehen hintana.
Ja hän mainitsi sen eräässä tilaisuudessa aika isollekkin salilliselle yleisöä. Tosi kyllä että kemera menee firmalle mutta jos ajatellaan kokonaispottia vaikka vain sadankin motin hehtaarille mukaan niin…. Otettuna huomioon ettei se sentään vielä mikään lopullisen asennon harvennus ole. Vielä jopa toiveita asennon suhteen hakkuulla saa esittää. Nyt ei todella ollutkaan kyse mhy-ryöstöpolittikasta.Mutta anton. Eihän nyt harvan ja oksattoman kuusikon kasvatuksessa mitään kakstahtimyllyjä tarvita. Vai onko kasvatus niin pitkässä juoksussa että pitää urakoida ulkopuolisille?
Nälkä on paras kasvatuskonsultti kyllä.Ei niitä ongenvapoja kyllä energiatiheydeltä (3800-4000) tarvii noukkia. Se taimikon varhaisperkaus. Kyllä ne senverran järeytyy kun tarviikin mutta ajoitus tietenkin aika tärkeä. Eikä siellä nyt sentään jokunen pienempi sentään katastrofi pitäisi olla.
Puun takaa nyt kummia kuuluu. Vai ei muka kuulu Metsälehden palstoille tiheäkasvatuksen avulla haettava laatupuun kasvatus?
Kyllä nyt onkin sitten mafia hiottu huippuunsa jos ruvetaan sääntelemään tutkimatta mikä on oikeaa ja mikä väärää kasvatusta. Ja siltikin niistä vääristäkin kuuluu puhua.
Jos ei muuta niin otsikolla: Varoittava esimerkki.
Maailmansivuhan puuta on taajassa enemmän kasvatettu kuin harvassa.Vielä tuosta edellisen sivun suorittavankin mainitsemasta Juho Rantalasta joka on Metsä-Groupin tuore palkkalainen metsänhoidon puolelta. Olin hänen esitelmäänsä kuuntelemassa Porin Pripolissa. Se että hän taitaa hyvin metsänkasvatuksen perusteita ei ole ihme kun muistaakseni metsäntutkimuslaitokselta (Metla) tullut kaveri. Mutta se ”puusilmäisyys”!
Kun puolitoistatuntia paahtaa kuusikon kasvatuksen perusteista väelle joka on aika aktiivisia metsänomistajia. Eli jokusen kymmenentuhannen taimen kokemuspohja varmasti jokaisella.
Ei paljon vähempää voinut kiinnostaa. Kun kysyin esitelmän jälkeen miksei hän neuvonut mitään lehtipuun kasvatuksesta sanoi vaan että kun on ne hirvet.
Jos tuo ei ole kotimaamme kuusettamista pahimmillaan niin mitä se sitten on. Ollaan kyllä mykkyrällään hirvenlihan kasvatuksen edessä pahasti. Jotenkin tuntuu kyllä että anton taitaa olla metlan suhteen aika oikeassa. Siellä on hirviongelmalle suorastaan nuolastu kengännirkotkin.Olet aukusti oikeassa ja kaikkein huvittavinta on että suurinta porua pedoista pitää aikuiset raavaat miehet.
Olen aika monesti tuolla pohjois-satakunnan tiluksillani törmännyt pedoista kertoviin merkkeihin luonnossa mutta en vielä tähän päivään mennessä ole kyllä siitä murheita ottanut.
Muunmuassa kaivurimies sanoi pelänneensä menoa kaivurille kun jatkoi seuraavana aamuna ojitusmätästystä. Olisi kuulemma tehnyt mieli ajaa kilometrin siirtomatka kaivurilla eikä kävellen.En aivan ymmärrä H-vallan kriitikon ajatuksen juoksua.
Miten puutili voi mennä muualle kuin itselleni jos teen pystykaupan jonkin firman ostomiehen kanssa energiahakkuusta?
Kerro se minulle.
Muutenkin tämä konemiesten jyrkkyys tuon asian suhteen kertoo vain olemattomasta asenteessta kokoajan kehittyvää ja lisääntyvää työstötapaa kohtaaan. Mutta kaippa siihen uusi konemies/nainen sukupolvi sitten pitää kouluttaa vartavasten energiahakkuille.Ehkä pitäisi myös maaperän kokonaisterveydentilasta kantaa huolta eikä vain yhden hivenaineen. Kyllä monta sukupolvea kuusta peräjälkeen vinouttaa maaperän ravinnetasapainon muutenkin täysin. Kyllä siinä Yaraa tarvitaankin ja paljon.