Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Oh boy´t, johan sitä on tykitetty oikein isolla ”booritykillä”.
Kuuls ny, olisi ollut kiva noita lähdeaineistojakin kyllä lukea aiheesta. Metlan artikkeli on kyllä ennestäänkin jo tuttu.
Mutta ensin nopean lukaisun ensi- silmiinpistaävä:
Ei kirjanpainaja tartu alle viisikymppisiin viljelykuusikoihin.
´Kertoisitko tämänkin faktapohjan. Oma ei nyt sitten riitä.
Vielä samoilta kohtia tuo kuusen menestyminen täällä vs.euroopassa. Onkin kyse nopean rajun lämpenemisen sopeutumisesta jota epäillään ettei kotolajimme kestä.
Sitten se maaperäkemia:
Vetelet antaumuksella typen ja boorin vuorovaikutusta niinkuin se olisi koko maaperän kemia. Siellä on paljon, paljon enemmän vaikuttimia.
En ole keski-itäsuomessa kulkiessani mitenkään erityisen vänkkyräisiä lehtipuita nähnyt. Haavatkin aivan ryhti suora ja vähäoksaisia. Kuten kuuluukin.
Emme tiedä riittävästi ja olinkin sitä mieltä että maaperätutkimus olisi paikallaan paljon laajemmalla ja useilla eri suuntien koealoilla.
Neulasanalyysin väheksyntä osoittaa kyllä ettet sittenkään aivan niin varma kemisti sitten ollutkaan.
Lehtipuun kasvua et pysty kyllä kuusen jälkeisenä tuolla mantrallasi mitätöimään. Siitä vain on maaperän koostumukseen ja eliöstöön hyötyä. Myönnät tai et.
Kuten et myös sitä että kun laitat lehtipuun kasvamaan niin ei tule lannoitus eikä hivenaineongelmia.
Kasvaa kyllä oli sitten vanha pelto tai metsäpohja.
Ja vaikka sen nyt sitten koko maan kasvatusohjeeksi tulkitsitkin mitä tuolla väliin aika kevyesti heitin niin silti se pätee teidänkin nurkilla. Ja myös se jatko että voi sen päätehakkuun toisenkin kerran tehdä samalta alalta. Mutta ei kuusella. Eikä sama kasvattaja. Itellä alkaa olla muutaman vuoden päästä ajankohtainen. Tosin kovasti halveeraamasi haavikko ja vain kuitutarpeisiin. Mutta kokonaispotistahan omana elinaikanani koitin vihjaista. Paha vain kun tuo viite-kuusikuitu on niin perhanan ylitarjonnan puolella. Kun noita kuusiapostoleita tuntuu piisaavan.Koskas se söppis on kirjoitellut kun en lainkan ole huomioinut?
Eiväthän ne ole kun noinkin paljon turhaa lahtia tehdään.
Tuota pete, kuuluuko meidän sitten ottaa sen lehtipuuviljelyn jälkeisen ajan murheita nyt murehdittavaksemme?
Ehkä sinäkin aikana tutkimustieto asioista paranee ja voipi olla ettei sitä boorin kuluttaja-kuusta silloin enää edes kasva/kasvateta täällä päin euroopankolkkaa. Muista muutkin aika järtsyt skenaariot esim. ilmaston lämpenemisen (kuusi astetta lappiin) ja lisääntyvien itikkatuhojen myötä.
Vedät herneen nekkuun nyt mielipiteestä jonka uhka-arvoa sinulle en käsitä. Etpä itsekkään mitään lähdeaineistoja esittänyt noille tutkimuksillesi. Pelkästään kaskeaminen ei MIELESTÄNI selitä boorin puutetta. Kuten sanoin aiemmin satakunnan pohjoisosan metsät paloivat (kuten omanikin) v-59 ja silti ei havaittua boorin puutetta. Ja sielläkin on metsäkeskuksen ammattilainen ne kulkenut.Aloittajan mainitsemat virheet kyllä käsittää jääväksi metsänomistajan vastuulle. (Siinäkin voidaan tietysti kysyä myös voiko metsässä virheitä tehdäkkään.)
Mutta sitä en käsitä että minusta riippumaton myrskytuho käy ja sen uudistamisessa en olekkaan tasavertainen kemera-tuen saaja.
Jos olisin hyväksynyt harsuuntuneen ja huonokasvuisen kuusen tilalle kuusentaimet olisin ne saanut kemeraan.
Jos olisin hyväksynyt männyntaimet viljelyhaavikon viereen tuhoutumaan männynversosyöpään olisin ne saanut.
Mutta kun olisin halunnut liittä hybridihaavan sen kasvatuksen lisäksi en sitä saanut. HYLÄTTY:
Perusteluina ettei niin kallista puuta kannata kasvattaa heidän mielestään karussa pohjassa. (Siitä pohjasta 0,2ha-ta oli tuoretta lehtopohjaa). Lopuissakin kuusi tosiaan kasvoi joskan ei loistavasti.
Tässä nyt mallia mistä voidaan vieläkin valittaa. Jäähän meille Metsäkeskuksen byrokraatit jotka osaavat vielä jurnata.Kriitikko ehkä voi olla huoleti. On nimittäin myös myynnin-ja markkinoinnin ammattitutkinto tullut suoritettua tuolla K-ryhmän instituutissa Espoossa. Ehkä osaan poimia ne minulle tarpeelliset jyväset sieltä heidän oman itseismainostuksensa joukosta. Jota on kyllä jopa yllättävän vähän jonka voisi jokainen epäilijä käydä joskus itsekkin toteamassa. Kyllä homma keskittyy aika pitkälle metsätoiminnan opastuspuolelle. Siitä juuri tuolla toisaalla kerroin kun puolitoistatuntiakin joku paahtaa kuusikon perustamisesta oikein. +jatkuvaa kasvatusta- opetus kritisoimatta itse ajatusta juuri ollenkaan. Sitäkin tunnin verran.