Voidaanhan sitä leevi vaikka kuoria pintamaa vallan pois ja istuttaa kivennäiseen mäntyä vaikka pelkästään. Eri asia onko aivan järkevää. Onkohan metsänkasvatus vaikeimman kaavan mukaan aina muutenkaan järkevää. Kuten tuolla joku kun oli rämettä ojitellut 15 metrin välein ja lannoitellut ja ties mitä.
Metsämaastahan ei ole pula vaikkei sitä enää valmistetakkaan.
Ja todella moninaisia pohjia valtakunnasta löytyy joka makuun.
Luulisi kaivuriarsenaalille vielä hyödyllisempääkin tekoa löytyvän.
Kun sen teet kuitenkin seuraaville sukupolville ja ne saattaa taas tukkia kovalla innolla ojia ja ennallistaa esim.
Mistä tiedämme kuinka ”viherhörhö” valtakuntamme on sadankin vuoden päästä.
Maksetaan suojelusta niin paljon ettei mikään muu kannata.

Helppo yhtyä Glan näkemykseen täällä Lounais-Suomen männiköitä katsellessa.
Aika vähän laatua mutta sehän myös katsojan silmässä.
Mutta on vaikea näillä nurkilla välttyä ajatukselta että lähes aina istutat männyn liian rehevään. Kun sitä ravinnetta tuppaa vielä ilmastakin käsin. Riittävän, jopa liian paljon.
Kyllä siemensyntyinen ja oikean karu pohja vain takaa männyn laadun. Tiheäkasvatuksella, vain ja ainoastaan. Tämä mielipide vankan kokemuspohjainen vaikka mieli halajaa vain rehevämpien lajien nopeaan viljelyyn.
Kuljen paljon ja itelläkin tarvittavan paljon männiköitä. Karussa ja liian rehevässä. Istutettua sellumänyä vaikka kaikki tehty saadakseen ahdistettua laaduksi. Mutta ei täyttä onnistumista.
Siemensyntyistä osa hyvän karussa ja osa liian rehevässä.
Tarkoittaa täällä monen mielestä jo karua pohjaa mutta laatu näyttänyt ettei riittävän.

Kyllä se kohollaan oleva mätäs voi silti kuivua pienelle taimelle liian kuivaksi auringon paahteessa.
Kokemusta on ainakin suokohteiden mäntytaimien kohdalta.
Vaikka luulisi tosiaan kosteus riittävän mutta musta maapinta haihduttaa tehokkaasti.
Kyllä ne kuopat tasoittuu aivan kymmenen vuoden sisään.

Ei se kaivurin kuopaiseman montun vesi aiheuta yhtään mitään.
Mutta taimea ei tietenkään saa laittaa sen reunaan tai peräti kuoppaan. Mutta sen nyt pitäisi maalaisjärkikin sanoa.
Jos oikein myötäisesti halutaan ajatella siitä kaivurin kuopasta voi vaikka kuivana kesänä saada aloituskastelua taimelle. Sinne vieressä olevaan mättääseen.

Ei se ainakaan liian tiiviistä maasta voi johtua. Juuri harvennellut sellaista jossa maa juuri erittäin tiivistä ja lehtipuu kyllä erittäin kovassa menossa. Niiden alla kuitenkin luontaiset kuusen alut aivan hyvän värisiä, tosi terhakkaita. Mutta tiiviissä saattaa liika kosteus kyllä pahentaa tilannetta. Happi loppuu juurilta.
Paikoin vettäkin on tullut liikaa. Ne melkein ui tasaisella.
Varsinkin tiivis ruoppaturvemuuntuma on juuri kova vesivarasto.
Tuota ruostetta ei olekkaan vielä H-vallassa pahemmin näkynyt.