Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 20,631 - 20,640 (kaikkiaan 21,139)
  • jees h-valta

    Petelle sen verran pikavastaus että tuo entinen turvemuuntuma on ollut ensimmäinen hybridihaavan kasvatusalani ja ainut ongelma oli saada pysymään ne muutaman metrin kasvettuaan pystyssä.
    Kasvu oli niin rehevää että latvus painoi ja jokainen myrskyrynkytys yritti painaa pehmeässä pohjassa puuta kenoon.
    Tiedän pohjan entiseksi suoksi siitä kun äitini on ollut sitä raivaamassa pelloksi nuorna tyttönä muiden mukana.
    Kyllä ojitus tietenkin pitää olla hyvä koska seisovaa vettä juurillaan haapa ei siedä.
    Mutta sitten sitä kasvua on kyllä hyvinkin tuo 150 mottia yhdessätoista kasvuvuodessa hehtaarille. Istutusvuosi pois lukien.
    Tuo eläintuhoriski on vahvasti yliliioiteltu asia haavan viljelyssä.
    Tyvisuojat pitää tietty pellossa olla myyriä varten mutta esim. hirviaita taisi olla enemmänkin omaa psyykeä varten koska ensimmäiset vuodet se nousi sieltä ilman aitaakin.
    Nyt pitkän kasvatusrupeaman jälkeen on entistä levollisempi olo noihin tuhoihin. Pieniä murheita mutta silti ne on hyvä pitää mielessä.

    jees h-valta

    Tuossa Pihlajan odotteluajassa kerkiää kasvattamaan huomattavasti kovemminkin kasvavaa puuta lehtomaisessa kankaassakin. Joten männynrääsyt rattaille vaan ja oikeaa puuta paikkaansa.

    jees h-valta

    Kyllä se caballista aivan yhtä tärkeä määre on myös kasvatusaika.
    Maitoa saa euroilla mutta jos sitä joutuu vartoamaan liian kauan sen tarvitsija nääntyy. 20 euroa kahdenkymmenen vuoden välein on se aivan sama 60 euroa kun tullaan sinne kuuteenkymppiin ja vielä monesti aika surkeaan tukkisaantoon.

    jees h-valta

    Kuten toisella palstalla mainitsen ei ole pakko syöttää minkään merkkiselle sorkkaeläimelle jos tahtotila on kohillaan.

    jees h-valta

    Tuo antonin aloitustoteamus vielä punnintaan.
    Näillä ehdoilla ja näissä olosuhteissa??
    Mitäs vikaa olosuhteissa on?
    Lehtipuu on hyökännyt hullunlailla kasvuun ja on vissiin unohtanut juuriston kehitysjuromisen tyystin.
    Ja sitten ehdot: Onko liikaa vaadittu soittaa yksi puhelu Riistakeskukseen ja pyytää suojaamaan aitatarpeilla uudistusala?
    (Jos hirvet vaivaa.)
    Onko liikaa vaadittu että taimikon istutuksen jälkeen käyt kevyitä muovisia keppejä alan rajalle käsivoimalla tökkäämässä maahan?
    Sen jälkeen kierrät kolme kertaa alan ympäri nauharullat repussa ja ripustat nauhat valmiisiin hahloihin.
    Tämän jälkeen vielä työläin eli keskuksen asennus puun kylkeen.
    Siihen saattaa joutua jokusen nippusiteen tai jopa reikänauhaa vetämään puun ympäri. Tai jonkun muun sopivan kiintokokkareen ympäri. Sitten piuhat ohjeen mukaan kiinni akkuun jonka raahaminen metsään kyllä oikeasti on työlästä mutta nyt sitten saa myös tosihalpoja ja helppoasenteisia aurinkokennopaketteja.
    Minusta ei ole ollut saavutettuun mielenrauhaan nähden mutta antonhan parantaakin ilmeisesti maailmaa vain täällä mielikuvatasolla.
    Se mitä itse kustannat on se akku ja mahdollinen aur.kennopkt.(noin 25,00euroa). Ja tietysti ne polttoaineet kun uteliaisuuttasi käyt siellä turhaan vahtaamassa toimiiko se. Koska se todella toimii.

    jees h-valta

    Kun on tiedossa aivan riittämiin glyfostaatin haitallisuus ravintokierrossamme on turha kylvää sitä metsään. Sieltäkin syödään marjoja ja sieniä suoraan ja välillisesti pohjaveteen johtuessaan lisäkuormana hyvälle pohjavedellemme.
    Turha on aina turhaa. Myös metsänomistus niillä laiskaperseillä jotka eivät pysty metsiään ilman kemikaaleja hoitamaan.
    Missään metsien käsittelyä koskevissa luennoissa ei koskaan ole edes mainittu sanaa glyfostaatti. Sen verran fiksua porukkaa on metsäneuvonnassamme.

    jees h-valta

    Tuskin puuntuottajat vastustavat hirvikannan alentamista.
    On vain hiukan saamatonta ollut meininki epäkohtien huomaamisessa ja niiden julkisuuteen tuonnissa.
    Syystä että ongelmienkin vähättely metsästäjäorganisaatiossa on ollut erään lehden suosiollisella avustuksella enemmän kuin mahdollista. Ja erityisesti sen päätoimittajan linjan ansiosta.

    jees h-valta

    Antonin havaitseman jutun luin myös ja kyllähän se aivan järkikäytäntöä siellä tuntui olevan. Kuusikot olivat suorastaan ”sairaan” tiheitä ja kaikki vaivat jylläsivät.
    Niinpä sitä torjumaan tuo lehtipuuvelvoite.
    Samassa jamassahan täällä kohta ollaan. Tyvilaho ja itikat tekevät kuusikkotuhoa laajenevalla ja kiihtyvällä tahdilla.
    Vapaaehtoisuus on meillä mielestäni parempi tie ja siksi olen sitä myös yrittänyt täällä omalta kohdaltanikin infota.
    Tuo aita-asia voitaisiin tietysti helpata jonain kemera-tyyppisenäkin ettei tulisi ongelmia Riistakeskuksen kanssa tulkinnoista missä tarve ja missä ei.

    jees h-valta

    Vielä uudesti itse aiheeseen. Saatan joutua pyörtämään päätökseni kun kerran Pohjois-Satakunnan suunnalta haluja jopa minunkin saannista ehdokkaaksi valtuustoon. Mietintään meni.

    jees h-valta

    Kun noitakin välimatkoja muisteleee niin ei aivan terveeltä touhulta tunnu. Mitähän hyötyjä siitäkin olisi?

Esillä 10 vastausta, 20,631 - 20,640 (kaikkiaan 21,139)