Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Olen kevyen laikutuksen kannalla ja pintaa pitkin voi vain vetää tasokauhalla pinnan kunttaa rikki. Naapuripalstalla noin tehtiin keväällä ja samana (tänäkesänä) olen sieltä jo bongannut terhakkaita sirkkataimia. Kostea kesä on tietysti auttanut mielettömästi. Siinä vain tehtiin se virhe että se tehtiin vasta kun Metsäkeskus alkoi ahdistella uudistuksen aikataululla.
Voi olla ettei riitä heille tarkastukselle kuitenkaan. Heinittyminen ja vadelma myös jo kovassa vauhdissa. Omalla puolella mättäissä on myös jo kymmeniä pieniä puunalkuja. Yksi per mätäs istutettuja.Isot pojat ovat ennenkin päättäneet mitä sattuu. Se ei ratkaise mitään vaan se että meillä on tarjota sitä omasta takaa niin selluksi kuin energiaksikin. Mitkään ”jeesuksenaikaiset” herrat ei tänäpäivänä ole kelkassa muutenkaan pysyneet. Joten on pareen ajatella omillaan ja huomaa ettei aivan turhaan päätään käyttänyt.
Lehtisellukin elää ja voi nyt erittäin hyvää nousukautta.Myös kaivinkoneella saadaan tehtyä vaikka luontaista uudistusta varten kevyt pinnan rikonta.
Mitä olen seurannut sillä saataisiin metsitettyä lukuisia hehtaareja ilman mitään taimetustyötä. Kunhan se tehdään heti seuraavana kesänä vanhan metsän kaadosta. Viimeistään.Taitaa Taneli nyt ottaa hiukan liian suoraan kuvitelmansa metsästäjäorganisaation mantrasta.
Nykyinenkin petokanta auttaa tehokkaasti hirvieläinongelmaan, sen tiedän jo nyt. Aivan selkeäasti kokemuspohjalta.
Mitään erityisen tieteellistä näyttöä ei ole mutta samaa kertoo itärajan tieto samasta asiasta.
Mitä nopeammin saamme asiallisen ja vakaan reviiritasapainoisen petokannan maahamme tulee hyödyt selkeästi näkyviin.
Vielä kotvan tarvitaan metsästystä apuna mutta vähenevässä määrin.Tarkoitatko puuntakunen näitä espanjan, kreikan vaiko italian ”petoja” ? Jotka maksavat jopa miljardeja. Onhan meillä varaa.
Tuo myönnetään täysin kyllä mitä pete yllä.
Kunhan nyt kerroin että puhtaaseen saveenkin on istutettu.
Toki se sieltä hiusjuuret pukkaa jotain ”saumaa” pitkin läpi saven ja sitten se jo onkin menoa. Niissä kohdin auttoi taimien pystyssä pysymiseen. Olen toki senverran hintatietoinen etten euron taimia ehdontahdoin savimaalle tyrkkää. Lähes kaikenmuuntyyppiseen kyllä.Niinkuin pete totesi minullahan on kokemusta hybridihaavan kasvusta eri pohjissa, myös jäykän saven ojapenkoista.
Eli kun on rajut syvät ojat edellinen omistaja teettänyt ja ne kovan saven ojamaat nostettu sen ruoppamuuntuman päälle joka aikanaan on suosta raivattu. Aivan samoin istutin niihin penkkoihin.
Kyllä ne pidempään hiukan juroivat ja aivan kaikki eivät lähteneet kasvuun. Mutta lähtihän niitä ja ilmeisesti ne pystyivät hoitamaan juurensa saven läpi mustan mullan pohjaan ja sitten kyllä on aivan selkeästi parhaat kasvut noin reilu kymmenvuotisena. Mutta saattaa olla apua myös selvästi korkeammalla olevista penkoista muutenkin. Muitahan ei avitettu lainkaan vaan ne kasvatettiin tasamaapohjassa.Ilmeisesti antonin kölin ali veto on epäonnistunut kun vieläkin tuota uhopuolta tyrkkää.
Pidän myös telakaivuria ehdottomasti parempana vaihtoehtona juuri ojien auki kaivuun ja kulku-uran kohennukseen mätästyksen yhteydessä. Kaikki samalla ja homma sillä selvä.
No enpä nyt rupeaisi parhaaksikaan noteeraamaan. Mutta jossain kohdissa kyllä hyvä apulaite. Olen kyllä kaksatasella stihlilläkin kymmnenen hehtaaria perannut varhaisperkausta lähes konttaamalla. Kun tarkoitus on (jos kuusta jossain kasvattaa) niin plokata sieltä ne parhaat yksilöt puskasta ja raivurilla ei niitä runkovirheitä huomaa ajoissa. Mutta silti tänäänkin siivonnut kyllä lehtipuutaimikkoa ylimääräisestä törkystä raivaussahalla.
Alasta josta metsäkeskus muistutti taimien kasvuun auttamisen tärkeydestä. Minulla tuo tarkoitti noin viisimetrisen lehti/sekapuumetsän harvennusta.