Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Eräs esimerkki vielä lisää, tosta voi katsoa slaidin 3.
Kaikki hakkuut energiapuuhakkuita lukuun ottamatta voidaan nähdä poimintahakkuina, koska niissä poimitaan metsästä puita yksi kerrallaan 😉
Pointti nyt vaan on, että nämä metsäviisaiden aikanaan käyttöön valitsemat sanat ovat huonoja ja niitten käyttö on tosiasiassa muutenkin aika lailla mitä sattuu. Koittakaa vaikka miettiä, mitä eroa on varhaisperkauksella ja taimikon varhaishoidolla. Entä onko reikäperkaus miten asia, vai pitäisikö olla taimikkoa rei’ittävä varhaishoito? Toisaalta taimikko saatetaan myös raivata, ja metsä ennakkoraivata ennen hakkuuta, mutta toisaalta metsää ei voi ennakkoperata tai ennakkohoitaa ennen hakkuuta. Tai sitten voi. Taimikon varhaisraivauksesta taas ei puhu kukaan.
Oli miten hyvänsä, jk-ihmiset puhuvat yläharvennuksesta, ja se heille suotakoon, kunnes parempia sanoja keksitään.
Tarkoitus on myydä ennen vallan vaihtumista pari kuntoon stailattua palstaa pois poliittisten riskien vähentämiseksi. Jos olen tyytyväinen turvemaan kuvioiden elpymiseen lannoituksen ja ojitusten jäljiltä alkukesän käynnillä, myyntiin tulee Pyhännältä 20 ha ja 43000 hintapyynnillä hiukan yli 2000 m3 palsta, jolla pääasiassa 03-kehitysluokan hyvin kasvavia ja järeytyviä metsiä, puolet kivennäis- ja puolet turvemaata.
Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, mikä yläharvennusta on ja mikä ei ole, ja yritin tuoda esille samaa kuin Anneli ja moni muu, että sanalla tarkoitetaan mitä tahansa.
Jk-yläharvennuksen ja jaksollisen yläharvennuksen ero on siis se, että jaksollisen yläharvennus tehdään lisävaltapuiden hyväksi sekä päältä että alta, kun taas jk:ssa pyritään suosimaan kaikkia pienempiä läpimittaluokkia.
Tässä kuviossa
on muuten hauskaa se, että aluspuiden ja alikasvoksen välissä ei ole mitään. Metsässä ei siis voi kasvaa puita, jotka ovat 50-60 % valtapuiden pituudesta. Mistähän tämä mahtaakaan kertoa?
Mutu-tuntumalta kommentoisin, että Etelä-Suomessa Salpauselän molemmin puolin on näköpiirissä, että 04-luokan kuusikot saattavat jossain vaiheessa ehtyä. Monella isännällä näyttää olevan viimeiset menossa. Ensi vuosikymmenellä päätehakkuuseen tulee sitten 50- ja 60-luvuilla istutettua männikköä. 03-kuusikoitten osuus on monilla alueilla näppituntumani mukaan aika pieni. Hiukan pohjoisempana kuusta on jonkin verran enemmän pystyssä, kunnes varsinainen mäntyvyöhyke alkaa. Korjatkaa, jos mutuni on ihan väärässä.
Vähän asian vierestä, mutta kuitenkin. Luin täältä
http://virtuoosi.pkky.fi/luonnonhoito/tiedostot/mhsuos2.pdf
diasta 36 myrkytetyn ja myrkyttämättömän taimen henkiinjäämisestä rapsuttamattomassa ja rapsutetussa maanpinnassa.
Jos maanmuokkaus maksaa 300 euroa / ha ja taimet 0,15 snt /kpl ja jos itsellä on aikaa ja pottiputki, mutta ei kaivuria, lopputulos näyttää tältä:
Jos 1 ha aukkoon istutetaan 2000 myrkyttämätöntä tainta, niistä jää eloon ”asianmukaisesti” toimittaessa 52 % eli 1040 tainta. Taimet ja rapsuttelu maksoivat yhteensä 600 euroa.
Jos jätetään rapsuttelematta ja istutetaan 3467 myrkyttämätöntä tainta, niistä jää eloon 30 % eli 1050 tainta. Pelkkien taimien hinnaksi jää 520 euroa. Ylimääräisen kolmannen istutuspäivän palkaksi jää siis 80 euroa.
Käytännössä muokkaamattomuuden edullisuus kasvaa, mitä pienempää taimilukua pidetään hyväksyttävänä, ja kuten pylväistä näkyy, myrkytetyillä taimilla eloonjäämisero on vielä merkittävästi pienempi. Kasvuerosta en sitten sanokaan mitään.
Tästä voisi kuitenkin nähdäkseni päätellä, että jk-metsän hillitty täydentelykin ostetuilla taimilla voi olla ihan mielekästä puuhaa.
Ensiharvennuspuusta ei tosiaan saa juuri mitään, eli ainakaan yli tuhatta tainta / hehtaari ei tarvitse olla. Jos koivikko olisi epätasaista, jättäisin jonkin verran niitä pienempiä siitäkin. Jos taimikossa on reikiä, voi täydennysistutella, ja jos ei istuttele, niin käyttää sitten ne reiät aikanaan hyödyksi ajourien kanssa. Jos taas reiät ovat tarpeeksi isoja, niin kyllä niihin jotain lehtipuuta siunaantuu, joka ehtii kyllä kasvamaan kuuset kiinni siihen ensiharvennukseen mennessä.
Onko koivua miten paljon ja miten märkä kyseinen kuvio on?
Yläharvennus on METSÄKESKUKSEN käsityksen mukaan hakkuutapa, jossa hakataan korkeintaan 100 runkoa vallitsevasta latvuskerroksesta /ha ja muu kasvatettava puusto harvennetaan haluttuun tiheyteen ala- tai laatuharvennuksena. Tämän määritelmän mukaisesti yläharvennusta seuraa päätehakkuu 15 vuoden kuluttua, tosin, kukapa sitä 15 vuoden päässä olevista asioista mitään menee lupaamaan.
Poimintahakkuu on METSÄKESKUKSEN mielestä jotain jatkuvaan kasvatukseen kuuluvaa. Tarkkaa määritelmää ei liene olemassa, mutta jotain suuria puita ilmeisesti poimitaan.
PUKKALAN klaani (jk-gurut) käyttää termejä lievä, normaali ja voimakas yläharvennus, joita tehdään erilaisilla ja eri-ikäisillä metsäkuvioilla. Näistä käytännössä lievä ja normaali ovat enemmän harvennusluonteisia ja voimakas on käytännössä taimettumiseen tai voimakkaampaan uudistumiseen tähtäävä harvennus. Käytännössä tämän voimakkaan yläharvennuksen tuloksena metsän olemus muuttuu ja taimiainesta ja kerroksellisuutta olisi hyvä jo olla olemassa ennen siihen ryhtymistä.
Tässä kuvatusta syystä keskustelijat riitelevät siitä, mitä yläharvennus on. Sitten kun tähän sotketaan vielä ylispuiden poisto ja kaksijaksoisen metsän ylemmän latvuskerroksen kokonainen tai osittainen poistaminen, voidaan riidellä vielä lisää ja miettiä, kuka mistäkin tykkää tai ei tykkää.
Lähtisin itse siitä, että olennaisin asia nykytilanteessa on se, että kaikki puutavaralajisiirtymät (laajasti ymmärrettynä eli myös taimesta kuiduksi) kannattaa hyödyntää. En siis lähtisi mihinkään sellaiseen yläharvennukseen, jossa poistetaan elpymiskykyistä alemman latvuskerroksen puustoa. Laskevan puun reaalihinnan kanssa on hankala perustella uudistusinvestointeja ja pitkää vaihetta, jonka metsämaa olisi tosiasiassa tuloja tuottamattomana.
On nähdäkseni realistista, että metsä voi olla tarpeen uudistaa joskus, mutta näkemykseni on, että tämä ei tapahtuisi 70 vuoden välein vaan esimerkiksi 140 vuoden välein ja että kiertoaikaa jatkettaisiin toistuvilla yläharvennuksilla. Tässäkin tilanteessa voisi olla järkevää harkita, istutetaanko uudistusalalle yhtään mitään tai istutetaanko vain ne puut, joista oletetaan tulevan alueen ensimmäinen poistettava ”tukkipuuvuosikerta” (+jokin määrä tuhojen varalle).
Sun pitää kysyä, jos sen vois tilata myös niin, että sen sisällä tulee lauma edullisia slovakialaisia metsätyöhenkilöitä 😉