Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Joten siis: jos pitkällä aikavälillä kuitupuun hinta ei nouse (koska hinnoitteluvoima) ja tukkipuun hinta laskee ainakin kolmanneksen (koska sahapuun markkinoillakin on tulevaisuudessa vain kolme suurta, joilla ei missään nimessä tietenkään ole mitään ostokartellia), niin kannattaako siis istuttaa kalliita kuusentaimia ja odottaa myyvänsä niistä hirveällä työllä syntyvää halpaa tukkipuuta, vai onko helpointa vain ostella hehtaareita, vetää niitä sileäksi nyt kun puusta vielä saa jotain, ja odotella sitten luontaisesti syntyvän 40-vuotiaan täystiheän kuitu- tai energiapuumetsän kehitystä.
Kas siinäniitä elämän suuria kysymyksiä.
Sain eilen tarjouksen, jossa ensiharvennushavukuidun hinta oli 9,5 euroa per kuutio ja lisäksi ostaja vaati kohteen sisäistä tietä parannettavaksi. Tämä näin välikevennyksenä.
Tarjous kakkosharvennuksesta yhdeltä kolmesta suuresta (750 m3, josta tukkia väitetään tulevan 90 m3 ja pikkutukkia saman verran). MäT 51, KuT 52, havukuitu 16/14, koivukuitu 15,5/13 (talvikuviot).
Mistä niitä salaisia lisiä saa? Pitääkö niitä erikseen pyytää tiskin alta?
Jätkälle tiedoksi, Pohjanmaalla on vain peltoa ja sitä maata, mitä ei vielä ole keretty tekemään pelloksi.
Vakavasti ottaen Oulun alapuolella on radanvarsissa oikeastikin rehevämmillä mailla aika iloisesti hieskoivikkoa. Kyllä ne siitä vielä sellukattilaan ehtivät. Korjuuolosuhteet eivät yleensä ole tosin kaksiset eikä menekki tai hinta ole käsittääkseni kovin kiinnostava. Itselläni ei näitä tosin ole, eikä niitä enää voi ostaakaan, koska nehän menevät yleensä kaupaksi pellontekomaan hinnalla.
Näin vakavasti ja vähän jk-teemaankin liittyen, niin hieskoivun kasvatus ei välttämättä ole maailman tyhmintä. Syntyy lähes itsestään ja ilmaiseksi tietyille maapohjille ja soveltuu hyvin metsän ”nollaukseen”. Veikkaisin näistä heinittyvistä rehevistä maista, että niissäkin voisi ehkä kuusen harvahko istutus onnistua ihan yhtä hyvin tai paremmin sinne 25-v hieskoivikon alle kuin tyhjään aukkoonkin.
Tämä ei ole myytti, mutta vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, että hieskoivu kasvaa hakkuukypsäksi 23 vuodessa ja kasvunopeus on ”melkein” puolet suurempi kuin rauduskoivun.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.235508
Hybridihaapa vaviskoon, hieskoivu tulee.
Kerropa Visakallo, ottaisitko mieluummin 50 ha A0-kehiysluokan metsää perinnöksi, vai 50 ha 04-kehitysluokan metsää, ja mieti sitten, kummasta haluat maksaa perintöveron.
Maalaisseppo, niitä hehtaarejakin voi hankkia lisää, jos on pääomaa vapaana. Se taas lisää myös euromääräistä tuottoa sijoitetulle pääomalle.
Se onkin hyvä kysymys, että milloin kohde on peitteinen. Varmasti sen vaikutelman saaminen tarkoittaa, että kohteella on miestä pidempää puustoa, mutta tiheydelläkin on varmaan väliä eli 17 puuta / hehtaari ei riitä. Kuusikko taas tuntuu yleensä samalla runkoluvulla peitteisemmältä kuin männikkö ja sekalaisen alikasvoksen säilyttäminen haittaa näkyvyyttä eli tekee siinä mielessä metsästä tiheämmän oloisen. Runkoluvun sijasta peitteisyyttä voisi varmaan määritellä jollain lukuarvolla, joka esimerkiksi sanoisi, paljonko valoa tulee keskimäärin maahan asti jollain alueella.
Säätiölaki vastaa puoleen oleellisista kysymyksistä
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150487 .
Käytännössähän säätiö harjoittaa suunnitelmallista taloudenhoitoa ja jos varat ovat metsää, niin tämä ilmeisesti tarkoittaa suunnitelmallista metsänhoitoa ja puukauppaa. Verotuksen puolella riippuu sitten siitä, onko kyseessä yleishyödyllinen yhteisö vai ei
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/yhdistys-ja-saatio/
Oliko Visakallolla vähän tarkempaa ajatusta siitä, mitä tällä säätiöllä tavoitellaan eli siis kenen hyväksi säätiö omaisuuttaan hoitaa?
Vai oliko tarkoitus perustaa trusti Lontooseen? 😀
Esimerkissä oli nimenomaan kaksi pankkitiliä, joita vertailtiin keskenään.
Kuten mr Tolopainen totesi, sellaisiakin sijoitusmuotoja on, joissa korkoa kasvaa korolle ennen verotusta. Sijoitusvakuutusten lisäksi – jos ei halua ruokkia henkivakuutusyhtiötä – on tarjolla esimerkiksi sellaisia pörssiyhtiöitä, jotka eivät koskaan jaa osinkoa, vaikka varaa olisi (esimerkiksi Lundin Petroleum). Lisäksi useissa rahastoissa on ns. kasvuosuuksia, jotka eivät maksa tuottoa ulos vuosittain.
Ja kyllä, valtio ei juuri tällä hetkellä verota metsän omistamista, koska ei ole pinta-alaperusteista metsäveroa eikä varallisuusveroakaan. Metsän kiinteistöveroakaan ei ole tullut – vielä. Mutta jos katsotaan esimerkiksi 70 vuoden aikajänteellä, niin ei voida olla ollenkaan varmoja siitä, että verottomasti pystyy puitansa kasvattelemaan.
Muistuttaisin myös, että Pohjanmaalla 90-vuotiaassa päätehakattavassa männikössä voi olla ihan hyvin pituutta 18 m ja puuta 140 m3/hehtaari, eikä kyseessä ole mikään rappiometsä. Jossain muualla voi sitten olla isompia puita (https://retkipaikka.fi/pitkan-kuusen-polku-muurame/). Keinollisen uudistamisen kulut taas eivät vaihtele yhtä paljon.