Metsätalouden kannattavuusajattelu lepää tällä hetkellä sen ajatuksen varassa, että päätehakkuussa tehdään tukilla se lopputili, joka oikeuttaa kaikki mahdolliset aiemmissa vaiheissa syntyneet kustannukset. Kun laskelmia tehdään, oletetaan, että tukista saa 70 vuoden päästä saman hinnan kuin nyt. Euromääräisesti optimaaliset metsänkasvatusmallit heittävät häränpyllyä paitsi muuttamalla laskentakorkoa myös muuttamalla oletettuja lopputuotteen hintoja.

Kuitupuun kasvatus ei kannata? Niin? Sitten pitää miettiä, miten kuitupuuta pystyy kasvattamaan niin, että se kannattaa. Ongelma kun voi olla se, että jossain vaiheessa tukkipuun kasvattaminen nykymenetelmin ei enää kannata. Se ehkä saattaa olla jo nyt niin, mutta sitähän me emme vielä voi tietää.

Sain eilen tarjouksen, jossa ensiharvennushavukuidun hinta oli 9,5 euroa per kuutio ja lisäksi ostaja vaati kohteen sisäistä tietä parannettavaksi. Tämä näin välikevennyksenä.

Jätkälle tiedoksi, Pohjanmaalla on vain peltoa ja sitä maata, mitä ei vielä ole keretty tekemään pelloksi.

Vakavasti ottaen Oulun alapuolella on radanvarsissa oikeastikin rehevämmillä mailla aika iloisesti hieskoivikkoa. Kyllä ne siitä vielä sellukattilaan ehtivät. Korjuuolosuhteet eivät yleensä ole tosin kaksiset eikä menekki tai hinta ole käsittääkseni kovin kiinnostava. Itselläni ei näitä tosin ole, eikä niitä enää voi ostaakaan, koska nehän menevät yleensä kaupaksi pellontekomaan hinnalla.

Näin vakavasti ja vähän jk-teemaankin liittyen, niin hieskoivun kasvatus ei välttämättä ole maailman tyhmintä. Syntyy lähes itsestään ja ilmaiseksi tietyille maapohjille ja soveltuu hyvin metsän ”nollaukseen”. Veikkaisin näistä heinittyvistä rehevistä maista, että niissäkin voisi ehkä kuusen harvahko istutus onnistua ihan yhtä hyvin tai paremmin sinne 25-v hieskoivikon alle kuin tyhjään aukkoonkin.

Kerropa Visakallo, ottaisitko mieluummin 50 ha A0-kehiysluokan metsää perinnöksi, vai 50 ha 04-kehitysluokan metsää, ja mieti sitten, kummasta haluat maksaa perintöveron.

Se onkin hyvä kysymys, että milloin kohde on peitteinen. Varmasti sen vaikutelman saaminen tarkoittaa, että kohteella on miestä pidempää puustoa, mutta tiheydelläkin on varmaan väliä eli 17 puuta / hehtaari ei riitä. Kuusikko taas tuntuu yleensä samalla runkoluvulla peitteisemmältä kuin männikkö ja sekalaisen alikasvoksen säilyttäminen haittaa näkyvyyttä eli tekee siinä mielessä metsästä tiheämmän oloisen. Runkoluvun sijasta peitteisyyttä voisi varmaan määritellä jollain lukuarvolla, joka esimerkiksi sanoisi, paljonko valoa tulee keskimäärin maahan asti jollain alueella.