Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Oliko tässä laskelmassa huomioitu jotenkin se, mitä sinne jk-metsään jää 20 vuoden kuluttua sen hakkuun jälkeen?
Sain tuossa jk-hakkuusta 60,50/m3 tukille viimeisimmässä kaupassa (Pohjanmaalla), ja tinkivaraa luultavasti vielä jäi. Ja ei, kohde ei ole kovin hyvä. Odottelen jännityksellä hakkuun toteutusta.
Tässä puhutaan nyt koko ajan uudistuskuluista, ja asiaa sinänsä puhutaankin, mutta ei kovin uutta asiaa. Sen sijaan minusta kannattaisi puhua myös siitä, mitä kuluja tai tappioita metsän ”monimuotoistaminen” tuottaa. Tarkoitan tällä esimerkiksi pieniä valintoja
– puulajivalinnoissa (tietoinen sekametsän kasvatus?)
– taimikonhoito (kokovaihtelun salliminen?)
– ensiharvennus ym (koko- ja puulajivaihtelun tavoitteleminen, osin ensiharvennus yläharvennuksena?)
joilla voidaan esimerkiksi mahdollistaa, että
– kiertoa pystytään jatkamaan ainakin 1-2 yläharvennuksella
– että siemenpuiksi sopivaa materiaalia on olemassa ja /tai
– että metsikön puulajisuhteet ovat sellaiset, että halutunlaista alikasvosta saadaan syntymään viimeistään 10 vuotta ennen päätehakkuuta
Tämä tuli vastaan googlen kanssa tänään ihan muissa asioissa nettiä selaillessa. Muistaakseni tätä ei ole vielä linkattu tähän ketjuun:
Eli siis: männyn kasvattaminen useissa kerroksissa on teknisesti mahdollista eikä aiheuta laatuongelmia, jos tutkimukseen on uskomista.
Mikä tahansa metsä on korostuneen altis tuulituhoille, kun sitä on harvennettu tarpeeksi tai sen reunaan on hakattu (esim. naapurin puolelle) aukko. Mitä isompaa metsää, sen isommat riskit rahallisessa mielessä tuulen suhteen. Pukkalan logiikka on käsittääkseni ollut, että kun jk-metsään sitoutuva rahamäärä on pienempi ja tuulen todennäköisesti kaatavat puut ovat kleinimpiä, vahinkokin on euromääräisesti pienempi. En minäkään usko siihen, että yksi ainoa aate tekee ketään autuaaksi, mutta riskistä ja onnistumismahdollisuuksista voi itse kullakin olla eri näkemyksiä sen mukaan, onko tämä kuvitteellinen jk-metsä nimenomaan aidosti eri-ikäisrakenteinen monen puulajin metsä vai vastaraadeltu laho kuusikko.
Sinänsä olisi kiva saada tutkimusdataa siitä, estääkö alikasvos myrskytuhoja vai ei. Itsellä on mutu siitä, että saattaa estääkin. Jos minulla olisi jossain esimerkiksi tulossa männikön harvennus v. 2019 ja viereen aukko 2021, saattaisin ohjeistaa säästämään männikössä kehityskelvotonta kuusipuskaa pienellä alueella tulevan aukon reunassa, vaikka se haittaisikin hakkuuta.
Oletteko ikinä kuulleet Troijan hevosesta?
Kaikki metsänomistajat, liittykää Vihreän puolueen järjestöihin.
Ja siis kuitupuun hinnassa on epäilemättä nostovaraa. Oma kysymyksensä on tosiaan se, nouseeko se koskaan. Kaikkien muidenkin alkutuotteiden hintataso on Suomessa yleensä vähintään rahtikustannusten verran alempi kuin Euroopassa. Lisäksi ongelmana on se, että puu on kallista saada metsästä pois verrattuna Itä-Euroopan maihin metsätyöalan korkean palkkatason (siis: ei suomalaisittain korkean vaan näihin keh…..maihin verrattuna korkean) vuoksi ja että harvalla riittää rahkeita/pääomia lähteä viemään näitä paljon tilaa vieviä hyödykkeitä ulkomaille Suomesta, jolloin hinnat ylipäätään saisi jotenkuten kansainväliselle tasolle. Suomi on saari.
Metsätalouden kannattavuusajattelu lepää tällä hetkellä sen ajatuksen varassa, että päätehakkuussa tehdään tukilla se lopputili, joka oikeuttaa kaikki mahdolliset aiemmissa vaiheissa syntyneet kustannukset. Kun laskelmia tehdään, oletetaan, että tukista saa 70 vuoden päästä saman hinnan kuin nyt. Euromääräisesti optimaaliset metsänkasvatusmallit heittävät häränpyllyä paitsi muuttamalla laskentakorkoa myös muuttamalla oletettuja lopputuotteen hintoja.
Kuitupuun kasvatus ei kannata? Niin? Sitten pitää miettiä, miten kuitupuuta pystyy kasvattamaan niin, että se kannattaa. Ongelma kun voi olla se, että jossain vaiheessa tukkipuun kasvattaminen nykymenetelmin ei enää kannata. Se ehkä saattaa olla jo nyt niin, mutta sitähän me emme vielä voi tietää.
Joten siis: jos pitkällä aikavälillä kuitupuun hinta ei nouse (koska hinnoitteluvoima) ja tukkipuun hinta laskee ainakin kolmanneksen (koska sahapuun markkinoillakin on tulevaisuudessa vain kolme suurta, joilla ei missään nimessä tietenkään ole mitään ostokartellia), niin kannattaako siis istuttaa kalliita kuusentaimia ja odottaa myyvänsä niistä hirveällä työllä syntyvää halpaa tukkipuuta, vai onko helpointa vain ostella hehtaareita, vetää niitä sileäksi nyt kun puusta vielä saa jotain, ja odotella sitten luontaisesti syntyvän 40-vuotiaan täystiheän kuitu- tai energiapuumetsän kehitystä.
Kas siinäniitä elämän suuria kysymyksiä.
Sain eilen tarjouksen, jossa ensiharvennushavukuidun hinta oli 9,5 euroa per kuutio ja lisäksi ostaja vaati kohteen sisäistä tietä parannettavaksi. Tämä näin välikevennyksenä.
Tarjous kakkosharvennuksesta yhdeltä kolmesta suuresta (750 m3, josta tukkia väitetään tulevan 90 m3 ja pikkutukkia saman verran). MäT 51, KuT 52, havukuitu 16/14, koivukuitu 15,5/13 (talvikuviot).
Mistä niitä salaisia lisiä saa? Pitääkö niitä erikseen pyytää tiskin alta?