Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Tuolla oli luvussa 3 jonkin verran vertailua katkonnan ja eurojen suhteessa:
https://www.mhy.fi/sites/default/files/liitto-lansi-suomi/loppuraportti_runkohinta.pdf
Ikä noin 35, metsämaata 115 ha, keskikasvu noin 4 m3/ha ja tilat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Tänä vuonna myyty yksi 19 ha tila hyvällä voitolla ja ostettu tilalle yksi 18 ha tila. Todennäköisesti loppuvuoden aikana ostan vielä jonkun tilan, riippuen mitä osuu kohdalle ja mihin hintaan.
Olisiko sittenkin tarvetta perustaa MetsäTavastia?
Muotoilen kysymyksen uudestaan.
Jatkuvan kasvatuksen perusedellytys on se, että metsää pitää hoitaa niin, että siellä on koko ajan myös pienempää puustoa, alikasvosta, taimiainesta, uudennnosta – miksi sitä sitten ikinä halutaankaan kutsua.
Laskennallisesti voimme aloittaa kierron laskemisen vaikka uudistushakkuun jälkeisestä tyhjyydestä ja voidaan olettaa, että jk-menetelmässä avohakkuu olisi OMT- ja MT-tyypeillä 220 vuoden välein ja karummilla metsätyypeillä ei koskaan. Vertailukohtana voidaan sitten tietysti käyttää jaksollista menetelmää samalle ajalle.
Erilaisia tavanomaiseen käsittelyyn nähden poikkeavia vaihtoehtoja ovat mm.:
– tietoinen aloittaminen lehtimetsällä tai esim. kuusen istutustiheydellä 700/ha.
– erirakenteisuuden suosiminen raivaustöissä (oikeastaan jo pienpuun säästäminen ennakkoraivauksessa)
– jonkintasoinen epätasainen tilajärjestys, suurimpien puiden poistaminen ensiharvennuksessa (poistettavat voivat osittain olla ”edellisen kierron” puita, jos eivät ole elpyneet riittävästi), sekametsäisyyden ja männyn suosiminen
– II-harvennuksen tekeminen yläharvennuksena
– päätehakkuun korvaaminen suurimmat puut poistavalla yläharvennuksella muutamia kertoja ja alikasvoksen säästäminen/suosiminen näissä yhteyksissä. Käytännössä uudistumisen vuoksi näissä hakkuissa pitää tietoisesti säästää mäntyä.
Näistä esitetyistä vaihtoehdoista jotkut suoranaisesti säästävät kuluja, joissakin tulee turpaan puun hinnan kautta ja jotkut taas mahdollisesti vain vähentävät tehokkuutta jollain epämääräisellä tavalla (esim. koivun kasvatus sekapuuna).
No, Jätkä perusti taannoin ketjun, jossa paljastettiin ihmisten ikiä Tsekkoslovakin tapahtumien perusteella. Tulisiko seuraavaksi ”paljonko sinulla on velkaa” ja ”paljonko sinulla on hehtaareja”-ketjut? 😀
19000 ja 115,8.
Yksittäisen metsänomistajan kannalta kysymys on siitä, että halutaan ensisijaisesti kerätä samalta pinta-alalta isompi määrä euroja, ei välttämättä niinkään maksimoida kuutiosaantoa. Jos kansantalous haluaa enemmän kuutioita, siirtäköön puunkorjuun nollarajaa.
Odottelen edelleen sitä metsäkonetta, jonka kuljettajalle ei tarvitse maksaa palkkaa. Polttoainekuluhan on ilmeisesti pienempi kuin henkilöstökulu.
Jk-menetelmällä on tosiaan riskinsä, mutta niihin on olemassa ratkaisuja, jos niin halutaan. Jk:n kannalta tasakokoinen ja tasaikäinen 100-vuotias kuusikko, jossa on 300m3/ha ja jossa päivä ei ole paistanut maahan asti enää 25 vuoteen on jokseenkin yhtä toivoton lähtökohta kuin tuolla kuvapuolella debattia herättänyt suorittavan portaan laiharunkoinen ensiharvennus on jaksollisen kasvatuksen kannalta.
Se, mitä olen yrittänyt tässä jo pitemmän aikaa saarnata on se, että pitäisi laskea, minkä verran tappioita optimaaliseen jaksolliseen metsänkäsittelyyn verrattuna metsänomistajalle syntyisi siitä, jos hän ryhtyisi lisäämään talousmetsäänsä tietoisesti sellaista monimuotoisuutta, joka mahdollistaisi esimerkiksi 30 vuoden päästä siirtymisen jk-menetelmään.
En nyt ihan usko, että sama paikka on 30 vuoden välein palanut. Lisäksi pitää muistaa, että tulihan ei välttämättä tee aukkoa läheskään aina, vaan lähinnä alustan raivauksen.
Kävin tänään allekirjoittamassa sen kansalaisaloitteen. Näyttää menevän parissa päivässä 50000 rikki. Nyt väittävät olevan 49555 kannattajaa. Tuskin ehtii koskaan käsittelystä ulos asti, mutta keskustelua tulee varmasti.
Jos 31 tyvitukki on tilavuudeltaan 30 % 730 l puusta, niin
0,3×730/1000*55 eur/m3 = tyvitukin hinta 12,05 eur / kpl
0,7×730/1000*22 eur/m3 = latvan hinta 11,24 eur / kpl
0,3×730/1000*22 eur/m3 = tyvi kuituna 4,82 eur / kpl
Puun kokonaishinta tukin kanssa 23,29 ja pelkkänä kuituna 16,06.
Näillä esimerkkihinnoilla tappiota tulisi reilusti enemmänkin kuin 20 %?
Kuten jo sanoin, järkevintä on myydä puut maan kanssa, silloin katkonta jää ostajan murheeksi. Ainoa varmasti hyvin menevä katkonta (itse tehdyn lisäksi) eikä lahotkaan välttämättä haittaa, elleivät näy.
Olen joskus aiemminkin nurissut aiheesta, mutta minulle on edelleen jäänyt avoimeksi, että onko tosiaan niin, että 31 dm tukkipituuden mainitseminen tarjouksessa tarkoittaa
a) sitä, että tehdään vähintään 1 kpl 31 dm tukkia kyseisessä kaupassa
vai
b) sitä, että tehdään niin monta 31 dm tukkia kuin tukkiosuuden maksimaaliseksi hyödyntämiseksi joudutaan tekemään.
En ole ikinä huomannut, että papereissa olisi mitään kovin selvää asiasta lukenut.
”Ruotsin lisäksi puuta on lähtenyt Metsänhoitoyhdistys Karhun alueelta myös Saksaan ja Puolaan. Määriä tai hintoja Peltoniemi ei kerro.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.285312
Nii-in. Miksikähän Peltoniemi ei kerro? Jotta MG ei ala tarjoamaan korkeampia hintoja mhy:n puista, vai? 😀 vai onko kenties kyseessä bluffi?