Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Odota ja käy katsomassa pari kertaa syksyllä ja pari keväällä.
Jos vuotaa pihkaa liikaa, kuoleskelevat. Jos näin, myy luonnonsuojelualueeksi hyvällä kuutiohinnalla ilman veroja.
Jos ei tapahdu mitään erityistä, jatka kasvattamista 5 vuotta niin että jäljet häviävät ja myy ulkopaikkakuntalaiselle / metsärahastolle tms.
Kirjoittaja ei suosittele mainittuja toimenpiteitä eikä tätä viestiä voida pitää kehotuksena petokseen tai muuhun rikolliseen tekoon.
En ollut edes pilke silmäkulmassa.
Joskus noihin aikoihin äitini jäi ensimmäisen kerran kiinni traktorin ajamisesta ilman korttia yleisellä tiellä. Ikää oli 11.
En nyt ole syvällisesti perehtynyt asiaan, mutta pitää myös muistaa, että 1700-luvulla käsitys hävitetystä metsästä käsittääkseni oli vähän erilainen. Hävitetty metsä saattoi esimerkiksi olla sellainen, josta ei saanut hyviä mastopuita ruotsalaisiin sotalaivoihin tai vaikka 50cm paksuja hirsiä. Tässä mielessä kaikki nykyiset alle 80-vuotiaat metsät ovat hävitettyjä.
Lisäksi pitää muistaa, että noina aikoina on ollut myös jännitteitä siitä, kuka metsät omistaa ja pitääkö niistä maksaa veroja. Jos oman kylän metsät on haukkunut oikein hyvin, todennäköisyys siihen, että kuningas on ottanut ne itselleen, on saattanut pienentyä tai veronmaksuvelvollisuus vähentyä.
Jos nyt kuitenkin muistettaisiin, että Keski-Euroopassa on vuoristoalueita, joilla ilmasto- ja kosteusolosuhteet on hiukan eri tyyppiset kuin Suomessa. Se, että kuusi menestyy Alpeilla ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö siitä olisi merkkejä ilmassa, että Etelä-Suomi voi alkaa muistuttaa nykyistä Etelä-Ruotsia eli siirtyä lähes kuusettomaksi lehtimetsävyöhykkeksi.
Tänä kesänä on tullut nähtyä esimerkiksi Somerolla noin 50 % kuollut koivun istutustaimikko tasamaalla, Vihdissä pienimuotoista pikkukoivujen ja -mäntyjen kuoleskelua kallioalueilla ym. tilanne ei ole vielä dramaattinen, mutta ei kaukanakaan.
Ketjun varsinaiseen aiheeseen eli puun hintaan palaan viikon-parin päästä, kun saan tarjouksia.
Lähinnä niin, että urea VOI hävitä taivaalle, jos ei sada lähipäivinä ja aurinko porottaa. Jos sataa, niin tuota ongelmaa ei pitäisi olla. Ilmeisesti siis syyslevitykseen ihan ookoo kamaa noin muuten. Kokemusta juuri tästä ei ole.
Jos sitä kuuluisaa Antinpojan sadan hehtaarin aukkoa haluaa etsiä, niin ihan ok reikä on Lamujärvestä 5 km kaakkoon, tosin yksityisen metsänomistajan mailla. Muoto ei vastaa kuvausta, mutta koko kylläkin. Samanlainen löytyy myös Kestilän Haaraojalta.
Myyn kohta omat metsäni pois aukon reunasta, joten ennustan, että aukon koko saattaa loppuvuoden aikana kasvaa.
Minulla ei ole kunniaa tietää, kenen nämä ovat, mutta käsittääkseni tämä ”aukkojen hakkaaja” on ihan yleisesti tunnettu henkilö noilla main.
Siinähän hakkaa, jos tykkää, mutta en ehkä haluaisi olla se kaveri, joka tekee sen 100 ha taimikonhoidon 😀
Mitäpä herrain parlamentti on mieltä siitä, onko urea mikrobiystävällisempi lannoitevalmiste kuin salpietari? Sehän on mahdollisesti hiukan luonnollisempi tuote – vai onko?
Jätkä, en ole ollut metsänhoitoyhdistykseen yhteydessä enkä täällä palstalla aiemmin mainituista syistä ole. Google on hyvä apu ja suurin osa niistä metsäkoneurakoitsijoista, joille olen soittanut, on kyllä antanut lisää nimiä joita kysyä. Tilanne on vaan se, että yhtiöiden kanssa naimisissa olevat yrittäjät ovat ajallisesti tukossa korkeasuhdanteen vuoksi, osa ajaa turvetta kun vihdoinkin on kuivaa ja osa sivutoimisista muuten vaan nauttii kesästä ja juo mahdollisesti kaljaa.
Eläkejärjestelmää on tämän kirjoituksen jälkeen viilattukin, mutta kirjoitus kannattaa silti lukea perusteellisesti läpi kokeneen talousasiantuntijan kannanottona.
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/02/27/elakeketjukirjepyramidin-sytytyslanka-kytee-jo/
Metsätalouden kannalta voi sitten arvioida, riittääkö puun kantohinnan kehitys pitämään metsätalouden kannattavana. Vahteran mukaanhan palkkojen tulisi jatkaa reipasta nousuaan, jotta eläkepyramidi pysyy pystyssä.
Voi myös miettiä, montako omakotitaloa olisi jäänyt toteutumatta, jos tuo 17 % olisi leikattu jokaisen palkasta vanhusrahastoon myös 1960-luvulla.
Suuri osa opiskelee useampaa tutkintoa, koska töitä ei ole ja koska yleisesti valehdellaan, että lisäkoulutuksella saa töitä. Lisäksi opettajien työllisyystilanteen parantamiseksi suuri osa koulutuksista on pidennetty ajallisesti, vaikka työelämän kannalta relevantti sisältö ei ole välttämättä lisääntynyt yhtään. Sikäli kun olen kuullut, niin ammatin pystyi kai joskus opiskelemaan vuodessakin, nyt pitää käydä esimerkiksi nelivuotinen AMK, ja sittenkään vielä ei ole ollenkaan varmaa, että töitä saa. Jos valmistumisen jälkeen olisi tarjolla varma työpaikka asiallisella palkalla ja työehdoilla, harva koulussa olisi yhtään kauempaa kuin olisi pakko.
Eläkejärjestelmä on pyramidihuijaus, joka palvelee suurten ikäluokkien etua. Aluksi he elättivät pieniä eläkkeitä saavia jokseenkin pieniä ikäluokkia ja nyt he suurine eläkkeineen riistävät jälkipolvia. Järjestelmä olisi ollut toimiva vain, jos väestönkasvu (maksajien määrä suhteessa saajien määrään) olisi pysynyt samassa linjassa sieltä 1960-luvulta nykypäivään. Nykyiset työssäkäyvät nuoret maksavat huomattavasti suurempia eläkemaksuja kuin suuret ikäluokat maksoivat aikoinaan ja tämä on pois juuri siitä elämänvaiheesta, missä rahalle ja perusturvallisuudelle juuri eniten olisi tarvetta. En ymmärrä, mitä harrastelija tarkoittaa sillä, että ”Suuret ikäluokat ovat aikoinaan hoitaneet myös eläkepohjat toimiviksi”, koska kukaan ei ole itse maksanut omaa eläkettään, vaan seuraavat sukupolvet maksavat sen. Eläkejärjestelmämme ei ole kovinkaan rahastoiva eikä henkilökohtaista eläketiliä ole.
Kirjoittaja on 35-vuotias eikä usko koskaan saavansa eläkettä.
Kirjoittaja on sitä mieltä, että nykymeno ei muutu, ennen kuin siirrytään joitakin satoja vuosia ajassa taaksepäin ja aletaan äänestää jälleen maksettujen veroäyrien mukaisesti pääluvun sijaan (vrt. osakeyhtiöt, tiekunnat jne.). Tätä taas tuskin tulee tapahtumaan.