Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Sellaista kesää ei tulekaan, etteikö tuota kohdetta hakkaamaan pääsisi.
Lisätieton myös, että kantatielle on 400 m.
Niin no yleisempi kysymys mikä tähän liittyy on se, että Metsälehtihän julkaisee keskihinnat. Etelä-Pohjanmaan alueella niitten väitetään olevan käppyrästä katsoen MäT 64,90 ja KuT 66 ja risat. Käytännössähän haitari tuosta ylös ja alas on ilmeisesti peräti sellainen 10+ euroa, joka sitten vaihtelee kohteittain ja josta ei julkisesti ilmeisesti kerrota missään. Näitä tekijöitä, jotka sitten nostaa tai laskee hintaa, on helppo luetella (tilan koko, kuljetuskelpoisuus, litrakoko, myyjän pärstäkerroin, ostajan mieliala jne.), mutta en ollut hahmottanut, että tuo olisi keskiarvoa huonompi kohde. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään 30 m leveä ja 4 km pitkä sarka halki erämaiden 😀
Jos teillä olisi 0,8 ha ja noin 200 kuution päätehakkuu eteläpohjalaisen kylätien varressa (yksityinen soratie kuivalla kankaalla), ja teille olisi tarjottu mäntytukista 63 ja kuusitukista 65, niin miten suhtautuisitte? Ja miten ottaisitte suhtautumisenne ostomiehen kanssa puheeksi?
Tuota noin, arvoisat herrat. Minäkin uskon siihen, että erilaisia vaihtoehtoja on ja niistä voidaan valita eri tilanteisiin sopivat. Jos nyt kuitenkin Harjavallan Haapa & Rööri Oy Ab ei ota kesäretkeläisiä vastaan vielä, niin olisiko mitään järkeä lähteä porukalla kiertämään jotain Pukkalan tms metsiä päiväksi? Siellä voi sitten ihan kysellä mitä tahansa ja urputtaa mistä tahansa.
Metsäimpeeriumini on toistaiseksi sen verran hajallaan pitkin Järvi-Pohjanmaata ja Siikasavoa, että en ala sitä vielä tässä vaiheessa esittelemään. Mutta voisi ehkä olla ihan mukavaa, jos tämänkertainen isäntä olisi esimerkiksi Satakunnasta tai Pohjanmaalta. Kieltämättä hybridihaavikot olisivat ihan mielenkiintoinen kohde. Tai sitten voidaan etsiä 100 ha aukkoja tai jk-metsiä 😀
Gla kirjoitti: ”Toisen tukena on kirjaviisaus, jossa hoidetaan toisten rahoilla toisten metsiä. Vaihtoehtona on vuosikymmenten mittainen näyttö omalla rahalla omia metsiä hoitaneiden ammattimaisten metsätalouden harjoittajien valinnoista.”
Viittasiko tämä, että hoidetaan toisten metsiä ilman omaa taloudellista riskiä metsänhoitoyhdistykseen? Sitähän ne kai tekevät, tai ainakin näitä korjuupalvelukauhutarinoitahan riittää, jossa jäljelle on jäänyt lähinnä metsänomistajalle lasku? 😀
Nyt pitää muistaa, että on erilaisia kuntia ja että kunnan metsänomistus ei ole sama kuin yksityisen. Eli siis osa kunnan metsänomistuksesta on erilaisia virkistysalueita, joihin jk sopii ihan hyvin. Osa taas on sellaisia raakamaa-alueita, joihin on tulossa 5-30 vuoden viiveellä kaava joko asumiseen tai yritystoimintaan. Myös tällaiset alueet kannattaa saattohoitaa toistuvin yläharvennuksiin, koska jaksollisen kasvatuksen näkökulmasta tulevaisuutta ei ole. Jaksollisessahan kulut tulevat alussa ja tulot lopussa, joten jos aikajänne on vaikka 20 vuotta, niin kunta tekee tappiota.
Sitten on ihan oma kysymyksensä, että pitääkö kunnan ylipäätään omistaa jostain muusta syystä ihan talousmetsää osana sijoitussalkkua.
Sanon nyt Puukille maaperän päästöistä, että en ole rehellisesti perehtynyt asiaan yhtään enkä tiedä siitä mitään, mutta jos nyt mietitään sitä, että se hiili on ilmeisesti peräisin avohakkuulle jäävistä kannoista, juurista, sammalista ym., niin kai se on sinänsä se ja sama miten se muokataan, kun sama määrä niitä joka tapauksessa lahoaa siellä. Muuttuja on kai enemmänkin se nopeus, millä ne lahoavat.
Kannot pitäisi siis nostaa ja hyödyntää.
Jos tavallisesta puusta tehdään lähinnä vessapaperia, niin eikö kannoista voi sitten tehdä santapaperia? 😀
Jos itse haluaa viljelijästatuksen jostain syystä, niin on tietysti aika helppoa kasvattaa heinää ja myydä se ”pystykaupalla” jollekin lehmälliselle, joita Pohjanmaalla riittää.
Metsärahastoahan hoitavat lähtökohtaisesti ammattilaiset, jotka ovat perillä siitä, mikä heidän mielestään on kannattavaa. Ennustaisin, että he aikovat tehdä sinun tilallesi seuraavaksi yläharvennushakkuun, jossa pyritään ottamaan pois mahdollisimman paljon tukkipuita ja jättämään metsä silti peitteiseksi, jolloin niitä metsätalouden kulujakaan ei tule niin paljon. Rahaston tarjoama hinta lienee aika lähellä metsäsi todellista arvoa.
Katselin, että metsän laskennallinen vuotuinen tuotto tuolla päin on noin 60 eur / ha, eli siis asumistuen laskennassa sinulla oletettaisiin olevan metsästä 4200 euron vuotuiset tulot. (https://www.kela.fi/asumistukeen-vaikuttavat-tulot) Todellisia hakkuutuloja Kela ei huomioi, niitähän sinulla tietysti voisi olla enemmänkin.
Vastaavasti satunnaisia myyntivoittoja esim. tilakaupoista ei huomioida (https://www.kela.fi/tulot-jotka-eivat-vaikuta-asumistukeen).
Valitettavasti tämä meidän suomalainen järjestelmä on vähän ohjelmoitu niin, että on aina helpointa olla täyspummi, täystyötön, täystyöllinen, täyssairas, täysterve, täysyrittäjä ja niin edelleen – väliinputoamisia tulee aina, kun on jotain siltä väliltä. Mietiskele rauhassa. Teitpä mitenpäin hyvänsä, aina löytyy joku sukulainen, joka valittaa jostain.