Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Jos nimenomaan haluaa edetä harventamalla, niin ensimmäisessä käsityönä tehtävässä hakkuussa max 10-15 % runkoluvusta pois suuremmasta päästä (+ ne, jotka menevät rikki siinä harrastuksessa), kaikki männyt ja lehtipuut säästetään, jos niitä vain suinkin on.
Sitten hiukan alle viiden vuoden kuluttua (kun puut ovat reagoineet lisääntyneeseen valoon) tehdään seuraava käsityöhakkuu alaharvennuksena, jossa poistetaan toivottomat. Tässä tulee käytännössä pitkälti kuitua ja polttopuuta. Samalla voi poistaa sellaisia puita, jotka moto todennäköisesti katkoisi ei-niin-hyvin, esimerkiksi isot koivut, joiden oksat voi hyödyntää, puut, joissa on jokin selvä vika (mutka, kaksihaaraisuus jne.) ja puut, joita moto ei saa pois rikkomatta elinkelpoiseksi edes jotenkuten kuviteltavissa olevaa alikasvosta.
Sitten 5 vuoden kuluttua tästä on mahdollisuus ensimmäisen kerran harventaa koneellisesti.
Vanhakin metsä tottuu uusiin olosuhteisiin, mutta sen kanssa pitää olla hyvin varovainen. Vanhukset eivät yleensä kestä äkillisiä maailmanmullistuksia, vaan toivovat yleensä, että asiat olisivat niinkuin ennenkin.
Ei sinne mitään ympyrää piirretä, vaan kuullaan kaikki rajanaapurit sekä ”vastapäiset” eli esim. valtion tiemaan tai yhteisen jokimaan vastapuolella olijat.
Joissain kunnissa käytetään järkeä monipalstaisilla kiinteistöillä, pahimmissa ei.
Ei ole mitään merkitystä, onko yhteistä rajaa 20 metriä tai näkyykö tönö naapuriin.
Tämä tarkoittanee silloin sitä, että hakkuumäärää per hehtaari lienee vara nostaa aika reippaasti, vaiko?
Kahden kiinteistön yhdistäminen maksaa 155 euroa, eli ei niitä pikkupalasia kannata omina kiinteistöinään pitää, ellei aio myydä erikseen niitä pois jossain vaiheessa.
Kiinteistöjen pitää olla samassa kunnassa ja samoilla omistajilla samassa omistussuhteessa.
Asuntolaivoistakin on muutamissa kunnissa riidelty. Eli siis pitää siirrellä aika-ajoin. Mutta eikös ne taimikonhoitokohteet ja hyvät kyttäyspaikatkin siirry, kun metsää hakataan?
Kannattaa lukea kuntien rakennusjärjestyksiä. Rakennuksen rakentaminenhan on lähtökohtaisesti luvanvaraista, mutta kunnalla on oikeus antaa helpotuksia tietyille rakennustyypeille rakennusjärjestyksessään. Tuo lämmitys on todennäköisesti monessa kunnassa sellainen kriteeri, että heittää heti luvanvaraisen rakennuksen puolelle.
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2004/turun_hao20040076
Olisikohan pyörillä kulkeva rakennelma fiksu veto?
Allekirjoittaneella olisi eräällä pohjalaisella hiekkakankaalla ”luomu” tie, joka periaatteessa kantaa koska tahansa mitä tahansa, mutta jos pinta menee rikki, minkä tahansa koneen saa kyllä jauhautumaan akseleita myöten hiekkaan.
Kysymys kuuluu, mitä ajattaisitte pintaan, ja sorastaisitteko tms. koko tien vai vaan kääntöpaikat, joissa jauhautumisriski on kai suurin. Pituus noin 1 km, ei muita osakkaita.
Puukille: Paha sanoa ilman karttaa, lisäkuvia ja aikakonetta, mikä olisi mennyt pieleen. Olisiko viereinen kuvio ehtinyt varjostaa ensimmäisen 8 vuoden ajan niin paljon, että alue olisi ehtinyt heinittyä kertaalleen sinä aikana.
Tämänkertaiseen käsittelyyn varmaan ihan ok, että taimettuneista alueista poistetaan kaikki isot puut ja taimettumattomiin jätetään vähän jotain. Teknisesti sukukypsiähän kaikki nuo ylempien kerrosten puut on jo, koosta riippumatta. Puskia voinee alkaa harvennella raivaussahan kanssa heti hakkuun jälkeen.
Tuota… ei munkaan käsityksen mukaan sillä ole mitään merkitystä, mitä se pienpuu itse asiassa on, kunhan kohde on muuten NMH-mitoissa ja kuutiot tulee täyteen. Jos jollain on kokemuksia, niin kuullaan mielellään, voi vaikuttaa omiinkin suunnitelmiin.
Tämä keskustelu ei kosketa minua mitenkään, koska messut jäi käymättä, mutta tarvitseeko teidän aina olla niin känkkyröitä?
Varmasti metsäkoneet hajoilevat ja tuotoksessa on varmasti eroa eri koneiden välillä, mutta niin on koneiden omistajissakin. Jos teillä itsellänne on peukalo keskellä kämmentä ja haluatte vaan tehdä pystykauppaa UPM:n kanssa, niin se on ihan teidän oma valintanne. Jollakulla voi olla toisia valintoja ja ne voivat sopia hänelle ihan hyvin. Voi siis kyllä tuoda esiin epäilyksiä ja epäkohtia, mutta automaattinen torjunta ja lyttääminen kaikkeen uuteen ei auta ihan hirvittävästi ketään, etenkin jos argumentit repäistään perstaskusta sekunnissa.
Minusta olennaista on se, mitä voitaisiin muuttaa ja missä paikassa jokin kone / harvennustapa / mikä tahansa voisi toimia. Voidaan toki keskustella myös Pösöistä, mutta mieluummin kai siitä, miten metsätaloutta (laajasti ymmärrettynä) voitaisiin harjoittaa nykyistä paremmin, ja tätä kautta auttaa muita keskustelijoita ja lukijoita.