Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Pukki tuokoon kaikille kilteille metsäihmisille paljon paketteja ja kaikille tuhmille risuja.
(Näin pääsen tekemään joulun jälkeen hyvän energiapuukaupan.)
Siitähän lähdetään, että nuoret ovat tyhmiä ja vanhat ovat jääriä.
Jostain syystä osa nuorista ei ole tyhmiä eikä osa vanhoista jääriä.
Jostain syystä osa vanhoista metsistä kestää harvennusta ja jostain syystä osa jaksollisen menetelmän taimikoista ei koskaan tuota niihin laitettuja kuluja takaisin.
Näihin molempiin aiheisiin liittyy kysymys: miksi?
Kokemukset Olhavan metsistä rajoittuvat lähinnä juoksemiseen kartta kädessä tuulivoimaloitten ympäristössä. Siellä on paikoitellen niin vähän maata kallion päällä ja mereltä tuulee, että en nyt ihan usko, että siellä kovin nopeasti puut kasvaa muutenkaan, tai kovin pitkiksi.
Vakavasti voidaan myös miettiä sitä, että olisiko tilanne ollut sahan kannalta yhtään sen parempi, jos puut olisi hakattu jaksollisen kasvatuksen menetelmin, vai olisivatko puut loppuneet joka tapauksessa niillä hakkuumäärillä ja sen aikaisilla kuljetusmenetelmillä. Jos dieselin hinta nousee, Äänekosken ympärillä on kohta 50 km hakkuuaukko 😛
Pihkatappi: ihan järkevältä kuulostaa, vois olla vaikka muutaman puun ryhmäkin siinä risteyksessä periaatteessa. Eli siis liikenneympyrä 😉
Jätkä varmaan tietää itsekin, että Maanmittauslaitos ei ole laserkeilannut Tollon päänsisälmystä. Mutta jos asiallista haastetta ei tule, niin se kertoo paljon.
Pihkatappi: Ohjelmisto on sveitsiläistä maksullista tekniikkaa ja data on Maanmittauslaitoksen avointa dataa. Käytännössä maanpinta löytyy noin 25 cm tarkkuudella aivan pahimpia nuoria kuusipuskia lukuun ottamatta. Samoin isovarpurämeillä näkyy käytännössä yksittäisiä isoja mättäitä, välillä näkyy vanhoja isoja kantoja ym. Kasvillisuudesta näkee pienet aukiot ym., joista pystyy päättelemään kalliot ja osan kosteista painanteista.
Ottaisin ihan mielellään haasteen vastaan, kun se keskisuomalaisen tilan rekisterinumero ensin tulee. Tai saa se muualtakin olla. Sitten voi toivoa vielä ajouravälin maksimin ja minimin, ja varastopaikan voi selventää jotenkin.
Lisäksi tietysti diiliin kuuluu, että kyseinen henkilö käy sitten tarkistamassa maastossa, miten hyvä tuli tai ei tullut.
Kysyn sitten samaan hengenvetoon… huutokaupat.comissa näyttäis olevan aika mukava palkkio kiinteistön myyjälle, mutta myyjäksi ei voi rekisteröityä ilman y-tunnusta. Onko tästä käytännön kokemuksia palstalaisia, eli oletteko saaneet metsätalouden y-tunnuksen kanssa myytyä jotain?
Tossa esimerkkejä hinnoista
https://www.metsamarkkinointi.com/palvelutlkv.htm
Metsäarviot on sitten mielenkiintoinen juttu, mhy yritti saada tutulta 6 ha tienvarsipalstan arvioinnista melkein 500 euroa tässä kesällä. Ei se tyhmä ole, joka pyytää…
Kaupanvahvistajan sijaan markkinoisin kiinteistökaupan sähköistä verkkopalvelua (Kiinteistoasiat.fi), joka on vähänkin tietokoneen kanssa pelanneelle hyvin kätevä ja mahdollistaa kaupanteon verkkopankkitunnuksilla ja ilman että tarvitsee olla samassa paikassa samaan aikaan. Ja lisäksi on hiukan halvempi, rahat tietysti kannattaa olla tilillä, että saa maksettua heti.
Jätkä on hyvä, ja ilmoittaa kiinteistötunnuksen ja halutun hakkuutavan ja -tyylin, niin minä kokeilen mihin maastossa käymättä tämänhetkisellä teknologialla pystyy. Ehto on tietysti se, että Jätkä käy sitten itse maastossa tarkistamassa, onko tyytyväinen.
Muuan sukulaiseni veisteli klapeista hiukan tuhmanlaisia löylykauhan varsia, joita antoi sitten lahjaksi lähipiirin naisille. Hän aina siteerasi jotakuta parempaa taiteilijaa, joka kertoi, että puun veistämisessä on kyse siitä, että otetaan puun sielu esiin. Tämä siis kommenttina sitolkalle siitä, miten selviää, mitä puusta tulee.
Laserkeilaukseen tosiaan sen verran, että kun keilain liikkuu, niin saadaan ihan kolmiulotteisia malleja – tuossa nyt vaan näytettiin kuvana, mitä keilauksesta voidaan esimerkiksi saada irti – eli paljon muutakin kuin varsin summittaista Metsään.fi-tietoa. Oksisto on ”näkemäesteenä” ihan asiallinen ongelma, mutta männyssä ja koivussahan sellaista ei ole (ymmärrätte ehkä, vaikka kärjistän), ongelma jää siis kuusiin, joissa tosin runkovikojakin on vähemmän kuin männyllä ja koivulla. Pitää myös muistaa, että ei niitä katkontoja ja poistettavia puita valitse tulevaisuudessa ihminen, ne valitsee ohjelmisto.
En täysin ymmärrä Jätkän näkemystä siitä, että ajouria ei voisi etäsuunnitella. Voitko tarkentaa?
Käykääpä vaikka vilkaisemassa tuolta sivulta kuva alhaalta oikealta (suurenee klikkaamalla): https://www.tum.de/en/about-tum/news/press-releases/detail/article/31796/
Kuvaa katsottuanne ymmärrätte, että olemme oikeasti lähestymässä tilannetta, jossa voidaan oikeasti etukäteen sanoa, paljonko metsässä on puuta ja minkä muotoista puuta siellä on.
Metsä voidaan käydä läpi keilaamalla sekä ennen että jälkeen hakkuun ja voidaan todeta, mitkä puut ovat kadonneet ja mitä niistä tulisi maksaa. Erityisesti aukolta voidaan sopia maksu vaikka etukäteen. Metsän tarkemman mittauksen kehittyminen ja tekniikan halpeneminen tulee todennäköisesti jossain vaiheessa muuttamaan puukauppatapoja, jos kartelli ei iske ja estä sitä. Huonommankin hinnan tarjoava toimija voi nimittäin saada puita ostettua sillä, että määrä on tarkka ja maksu tulee heti.
Lahoon näillä ei päästä käsiksi, mutta periaatteessa se onnistuu kyllä muilla menetelmillä, jos niin halutaan.
Ja tuohon edeltävään aihepiiriin, niin voitte itse oikeasti miettiä, paljonko esimerkiksi 3 % vuotuisista puunostokustannuksista on euroissa ja toisaalta mikä todennäköisyys olisi siihen, että joku laskisi jonkun hakkuualan kannot niin tarkasti, että tästä jäisi kiinni.
Jos puun kasvatus olisi hyvä bisnes, herrat tekisivät sitä. Ja kyllä ne jonkun verran sitä vielä tekevätkin.