Mulla on edelleen epäilys siitä, että muuan kuitupuunostaja virtsasi allekirjoittanutta silmän keskeiseen valoa taittavaan osaan siten, että leimikko puitiin kahteen eri listaan ja toinen lista hukattiin. Minusta niin olisi todella helppo toimia yleensäkin, eikä olisikin?

Jos sijoitusasuntoja ostaa, remppaa ja myy, niin aika pitkälle se menee henkilökohtaisen tulonlähteen tuloksi ja verot maksetaan käytännössä luovutusvoittoverona. Toiminnan pitää olla euromääräisesti aika laajaa, että joku alkaa YELiä ehdottelemaan.

Rakkaat seniorikeskustelijat. Nyt pitää kaikkien muistaa, että suomalainen eläkejärjestelmä on varsin lähellä pyramidihuijausta. Kun kyse on työeläkkeestä, YEListä tai MYEListä, kukaan ei ole maksanut omaa eläkettään (vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat oma lukunsa). Suurten ikäluokkien ollessa työelämässä he maksoivat varsin pienten, 1920- ja 1930-luvulla syntyneiden ikäluokkien eläkkeitä, jotka perustuivat varsin pieniin ansioihin, koska kertymää ei tietenkään laskettu takautuvasti ajalta, jolloin eläkemaksuakaan ei maksettu. Tällä hetkellä suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä varsin terveinä ja monella on taustallaan ihan hyvät ansiot esimerkiksi ammatillisena opettajana. (https://www.talouselama.fi/uutiset/syntynyt-50-luvun-alun-jalkeen-hs-kuulut-elakejarjestelman-haviajiin/d67ce968-df5f-390a-9b0f-c130d236cb12)

Riippumatta siitä, ollaanko TYELin, YELin tai MYELin piirissä, kaikissa eläkejärjestelmissä ongelma on sama: maksajien määrä ei olekaan niin suuri, kun järjestelmää luotaessa kuviteltiin. Pyramidihuijaus toimisi hyvin, jos maksajia olisi paljon ja saajia vähän eli sikiäminen jatkuisi 1940- ja 1950-lukujen tahtiin. Vaikka järjestelmässä onkin muutaman vuoden rahat säästettynä sisällä, tosiasia on, että minä osallistun joka vuosi sekä eläkeläisten että muita sosiaalietuuksia saavien elatukseen varsin huomattavalla summalla. Okei, kultaisilla 1960- ja 1970-luvuilla verotus oli käsittääkseni nykyistä korkeampi, mutta sillä rahalla sentään sai uusia teitä ja kaikkea muuta mitä Kekkonen siihen aikaan tekikään. Tämän päivän rahastukset menevät lähinnä ihmisten elättämiseen.

Kuten joku kirjoitti, MYEL-rahastukseen heräämisessä on kyse nimenomaan siitä, että nyt ei meinaa ilmeisesti riittää rahat kaikkien EU:n myötä lopettaneiden maanviljelijöiden eläkkeisiin, ei niinkään siitä, että tässä jonkun nykymetsänomistajan eläkekertymän tarpeessa oltaisiin. MYELissähän oli pitkään mahdollisuus anoa vapautusta, jos oli muualla töissä, mutta sitäkään ei enää ole. Ymmärrän sinänsä eläkevakuutusmaksun maksaminen, jos asutaan itse keskellä 500 ha metsätilaa ja tehdään kaikki tilan hakkuut omalla motolla, mutta mutta… eikö sitten samalla voitaisi määrätä sijoitusasunnon pitämisestä maksettavaksi eläkemaksua? Ja pörssiosakekaupasta? Entä korvaako Mela, jos minulle tulee jännetuppitulehdus, kun kilpailutan puukauppaa Kuutiossa? Onko tämä nykyinen järjestelmä ylipäätään järkevä ja suhteellinen? Onko nykyaikainen sivutoiminen metsänomistaja tai metsäsijoittaja esimerkiksi tapaturmariskiltään samantasoinen kuin esimerkiksi 100 ha viljatilaa sivutoimena pitänyt maanviljelijä?

Kun omaan eläkkeellejäämiseen on noin 40 vuotta ja kun tietää, millaisessa valtiossa elää, voi olla varma siitä, että ei ole mitään takuuta siitä, että saa edes omansa pois sitten kun lähes kahdeksankymppisenä pääsee eläkkeelle.

Pahoittelen aiemmasta MYEL- ja perheenjäsenet -kommenttia, joka pohjautui muistumiin 1980-luvulta eikä niinkään faktoihin. Työttömyysturvan puolella selvityspyyntöihin joutuu kyllä vastailemaan.

Jossain aiemmassa keskusteluketjussa kerrottiin, että yhtiöittäminen ei riittäisi MYELin välttämiseen, mutta toisaalta Mela puhuu itse sivuillaan maatilataloudesta (https://www.mela.fi/fi/elakevakuutus/myel-vakuutus/kenelle-vakuutus/yhtiomuotoinen-toiminta). Ota tästä sitten selvä.

Ennen kaikkea kaipaisin kuitenkin parlamentilta näkemystä siihen, että riittääkö Myelin välttämiseksi se, että perustaa yhden hengen ja kahden kiinteistön yhteismetsän, jossa on itse sekä hallitus että toimitsijamies. Vai onko yhteismetsäosuudet luettu pinta-alaan?

Metsätalouden kannattavuuden kuvittelua helpottaa se, että alalla on käytäntönä se, että kaikki kannattavuuslaskelmat tehdään aina nykyhinnoin, ja että kukaan ei noteeraa metsäkiinteistöjä päivittäin. Pörssiosakkeethan on siinä mielessä hauskoja, että esim. Nordnet kertoo joka päivä, mikä allekirjoittaneen osake- ja rahastovarallisuuden arvo on ja paljonko mikäkin erä on voitolla tai tappiolla. Metsän kanssa on siis paljon helpompi ikään kuin pettää itseään, kun kukaan ei ole muistuttamassa.

Ja kannattavuudessa on tosiaan eroja eri puolilla maata. Viimeisin maaliin mennyt ostokseni oli noin 35 ha tilakokonaisuus, jonka summa-arvo oli 63743, käypä metsätalousarvo 47807 ja kauppahinta 52700. Arvio oli alkukesältä eli hiukan alakanttinen ostopäivän tilanteeseen nähden, heti hakattavaa noin 30000 eurolla jos haluaa hakata. Onnittelut muuten reva-metsärahatieteilijälle, myyjä on varmaan ajatellut, että tuosta saa hänen palstansa innokkaan ja asiansa osaavan omistajan. Jos haluaa olla tyylikäs, voi tietysti odotella, että myyjä kuolee tai dementoituu, ennen kun laittaa tilan myyntiin.