Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kysyn sitten samaan hengenvetoon… huutokaupat.comissa näyttäis olevan aika mukava palkkio kiinteistön myyjälle, mutta myyjäksi ei voi rekisteröityä ilman y-tunnusta. Onko tästä käytännön kokemuksia palstalaisia, eli oletteko saaneet metsätalouden y-tunnuksen kanssa myytyä jotain?
Tossa esimerkkejä hinnoista
https://www.metsamarkkinointi.com/palvelutlkv.htm
Metsäarviot on sitten mielenkiintoinen juttu, mhy yritti saada tutulta 6 ha tienvarsipalstan arvioinnista melkein 500 euroa tässä kesällä. Ei se tyhmä ole, joka pyytää…
Kaupanvahvistajan sijaan markkinoisin kiinteistökaupan sähköistä verkkopalvelua (Kiinteistoasiat.fi), joka on vähänkin tietokoneen kanssa pelanneelle hyvin kätevä ja mahdollistaa kaupanteon verkkopankkitunnuksilla ja ilman että tarvitsee olla samassa paikassa samaan aikaan. Ja lisäksi on hiukan halvempi, rahat tietysti kannattaa olla tilillä, että saa maksettua heti.
Jätkä on hyvä, ja ilmoittaa kiinteistötunnuksen ja halutun hakkuutavan ja -tyylin, niin minä kokeilen mihin maastossa käymättä tämänhetkisellä teknologialla pystyy. Ehto on tietysti se, että Jätkä käy sitten itse maastossa tarkistamassa, onko tyytyväinen.
Muuan sukulaiseni veisteli klapeista hiukan tuhmanlaisia löylykauhan varsia, joita antoi sitten lahjaksi lähipiirin naisille. Hän aina siteerasi jotakuta parempaa taiteilijaa, joka kertoi, että puun veistämisessä on kyse siitä, että otetaan puun sielu esiin. Tämä siis kommenttina sitolkalle siitä, miten selviää, mitä puusta tulee.
Laserkeilaukseen tosiaan sen verran, että kun keilain liikkuu, niin saadaan ihan kolmiulotteisia malleja – tuossa nyt vaan näytettiin kuvana, mitä keilauksesta voidaan esimerkiksi saada irti – eli paljon muutakin kuin varsin summittaista Metsään.fi-tietoa. Oksisto on ”näkemäesteenä” ihan asiallinen ongelma, mutta männyssä ja koivussahan sellaista ei ole (ymmärrätte ehkä, vaikka kärjistän), ongelma jää siis kuusiin, joissa tosin runkovikojakin on vähemmän kuin männyllä ja koivulla. Pitää myös muistaa, että ei niitä katkontoja ja poistettavia puita valitse tulevaisuudessa ihminen, ne valitsee ohjelmisto.
En täysin ymmärrä Jätkän näkemystä siitä, että ajouria ei voisi etäsuunnitella. Voitko tarkentaa?
Käykääpä vaikka vilkaisemassa tuolta sivulta kuva alhaalta oikealta (suurenee klikkaamalla): https://www.tum.de/en/about-tum/news/press-releases/detail/article/31796/
Kuvaa katsottuanne ymmärrätte, että olemme oikeasti lähestymässä tilannetta, jossa voidaan oikeasti etukäteen sanoa, paljonko metsässä on puuta ja minkä muotoista puuta siellä on.
Metsä voidaan käydä läpi keilaamalla sekä ennen että jälkeen hakkuun ja voidaan todeta, mitkä puut ovat kadonneet ja mitä niistä tulisi maksaa. Erityisesti aukolta voidaan sopia maksu vaikka etukäteen. Metsän tarkemman mittauksen kehittyminen ja tekniikan halpeneminen tulee todennäköisesti jossain vaiheessa muuttamaan puukauppatapoja, jos kartelli ei iske ja estä sitä. Huonommankin hinnan tarjoava toimija voi nimittäin saada puita ostettua sillä, että määrä on tarkka ja maksu tulee heti.
Lahoon näillä ei päästä käsiksi, mutta periaatteessa se onnistuu kyllä muilla menetelmillä, jos niin halutaan.
Ja tuohon edeltävään aihepiiriin, niin voitte itse oikeasti miettiä, paljonko esimerkiksi 3 % vuotuisista puunostokustannuksista on euroissa ja toisaalta mikä todennäköisyys olisi siihen, että joku laskisi jonkun hakkuualan kannot niin tarkasti, että tästä jäisi kiinni.
Jos puun kasvatus olisi hyvä bisnes, herrat tekisivät sitä. Ja kyllä ne jonkun verran sitä vielä tekevätkin.
Leimausselosteen mottimäärillä ei oikeastaan ole mitään arvoa. Sitten on oma kysymyksensä, että voiko kauppatapa jossain vaiheessa kääntyä siihen, että olisikin ostajan ongelma paljonko kuviolta löytyy puuta.
Dokumenttien vääristely on uskomattoman helppoa, koska koko tietoketju on yhtiön hallussa. Suurin osa metsänomistajista on lisäksi ensinnäkin joko autuaan tietämättömiä metsiensä todellisista puumääristä tai sen verran hövelejä, että haluavat jatkossakin käydä kauppaa. Iso osa asuu sen verran kaukana palstalta, ettei pysty valvomaan yhtään mitään, ja tukithan lähtevät nopeasti. Hankala sanoa, miten systemaattista vääristely voisi olla, mutta voitte itse miettiä, millaisista summista voisi valtakunnallisesti olla kyse, jos esim. 3-5 % jokaisen leimikon puumääristä katoaisi – ja sellainen menisi lähes kaikilla arviointivirheen piikkiin eikä kukaan metsänomistaja edes ryhtyisi tarkistamaan asiaa. Jos jäätäisiin kiinni, voitaisiin todeta, että kyseessä oli yksittäistapaus, maksettaisiin korvaus ja vannotettaisiin olemaan hiljaa.
Laserkeilaukseen sen verran, että tämä valtakunnallisesti lentokoneesta tehty keilaus, mikä on metsään.fi-tietojen pohjana, on puun pituuden suhteen lähes varma, ja monessa muussakin asiassa jo aika hyvää tietoa, heikoimmillaan toki epätasaisissa, kerroksellisissa ja tiheissä metsissä. Laserkeilaus on kuitenkin muutakin: pienempi laserkeilain voidaan kytkeä esim. droneen ja puusto voidaan mitata hyvinkin tarkasti näin. Esimerkiksi latvanvaihdot ja lenkous on teknisesti mahdollista jäädä kiinni ainakin männyllä, kuusella oksisto voi joskus olla aika peittävä. Jos haluttaisiin, niin arvioni mukaan viimeistään noin 3-5 vuoden kuluttua puuston ennakkomittaus olisi teknisesti niin kehittynyttä ja laitteet halpoja, että ennakkomittausta laserkeilauksella voisi oikeasti lähteä tekemään. Trestimakin tuottaa siedettävää tulosta, ja se perustuu sentään kaksiulotteisiin kuviin eikä kolmiulotteisen mallin luomiseen kuten laserkeilaus.
On sitten eri asia, että mennäänkö tähän, koska se voisi johtaa siihen, että kauppatapa muuttuisi niin, että ostaja tietäisi, millaista puusto tarkalleen on ja tiedon pitäisi olla ehkä tällöin julkistakin ja tehtävän puukauppasopimuksen perustana. Tällainen ”rakenteita rikkomaton” runkojen ennakkomittaus johtaisi käytännössä myös siihen, että katkontakeskustelukin loppuisi ja puita voitaisiin myydä jo pystykauppana vaikka niin, että jokainen desimetri hinnoiteltaisiin sen ominaisuuksien mukaan. Tällaisen laadukkaasti ennakkomitatun leimikonhan voi vaikka ”katkoa kirjoituspöydällä etukäteen” ja on sitten ostajan ongelma, jos motokuski vahingossa katkaisee jonkun rungon. Näin siis tulevaisuudessa, jos haluttaisiin olla rehellisiä ja tehokkaita. Eikä välttämättä kovinkaan kaukana tulevaisuudessa.
Listaa voidaan muutenkin vaihtaa vaikka kuvioittenkin rajoilla jos niin halutaan, tai vaikka silloin kun apti tai paljon puhuttu markiisi vaihtuu kesken päivän. Motokuskin tai puutavara-autoilijan ei tarvitse tietää yhtään mitään siitä, minkälaiset paperit yhtiö lähettää metsänomistajalle tai paljonko metsänomistajan tilille menee euroja.
Muistaakseni keväämmällä keskusteltiin muutenkin siitä, minkä takia motokuski ei saisi antaa metsänomistajalle tietoja / listoja / muuta vastaavaa.
Hakkuusopimuksessa sovitaan vain hinnat per kuutio. Mutta montako kuutiota lopulta hakataan ja mitäkin laatua – niinpä. Sitä ei voikaan metsänomistaja tietää.
Niin eikö se rantakaista kannata ensin harventaa poimintahakkuin rahat pois -mentaliteetilla kaikkea alikasvosta säästäen ja vasta sitten joitakin vuosia myöhemmin rosauttaa se aukko siihen viereen? Toisinpäin voi toimia huonommin.
Anneli ja Jätkä,
kahteen listaan ei voi puida samaan aikaan, käsittääkseni, enkä ole sellaista väittänytkään.
Sen sijaan käsittääkseni mikään ei estä esimerkiksi hakkaamasta ensin yhteen listaan ja sitten toiseen, ja näistä listoista toimitetaan ja tilitetään vain jälkimmäinen. Jos ”virhe”marginaali on esimerkiksi 20 %, juuri kukaan metsänomistaja ei ala laskemaan kantoja isolta alalta ja katsomaan, onko listan mukaan poistettuja runkoja ja kantoja oikeasti sama määrä.
Ylipäätään lista voidaan katkaista koska tahansa. Multa löytyy sellaisiakin leimikoita, jotka on hakannut jopa kaksi eri puunkorjuuyritystä ennen kun tilitys on lopulta tullut valmiiksi. Lista itsessään voi olla paikkansapitävä, mutta kukaan meistä ei tiedä, mitä on tapahtunut ennen listaa tai sen jälkeen. Paitsi yhtiö, jonka sitä ei ole pakko kertoa.
Tarkoitus ei ole vaikuttaa paranoidilta. Eikä markiisilta.
Eikö metsäverkossa ole se nuoli mikä osoittaa oikeaan yläkulmaan joka tilan perässä, mikä kertoo, paljonko arvokasvu on? Mulla ne jostain syystä on siellä 5-8 välissä, eikä kylläkään 20. Mutta en kyllä juuri taimikoittenkaan ostelua ole harrastanut, koska olen nimenomaan kiertoajanvenyttäjä ja metsäarviolla myyjä, kun tuo puukauppa ei oikein innosta.