Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Musta miäs: Olisko mitään mutua siitä, milloin perittävä on kuollut?
Muut: Muistuttaisin kilpailuviraston ja -lakien suhteen siitä, että peruslähtökohta on näissä aika usein, että myyjä on roisto ja ostaja on kärsijä. Jotta asia siis kiinnostaisi, pitäisi vessapaperin hinnan olla liian korkea.
Lisäksi muistutan siitä, että virasto on aika tarkka siitä, että heidän toimintansa perustuu lakiin ja he eivät voi astua oman valtapiirinsä ulkopuolelle.
Yritän päästä Mhy Österbottenin jäseneksi, katsotaan, seuraako siitä jotain hyvää kuitupuun kannalta.
Sepä. Taidanpa lähteä siitä strategiasta, että ostelen ensin parituhatta hehtaaria metsää ja sitten moton. Onneksi korkoa korolle -ilmiö on keksitty, kun ostamatta on vielä noin 1800.
Niin Tolopainen mainitsi jostain pienien kauppojen yhdistelemisestä siinä viestissä, missä kertoi, mitä kaikkea ML osaa mitä MHY ei. Itsellä on tällä hetkellä parikin tarjouspyyntöä päällä Kuutiossa, ja voisin esimerkiksi yhdistää ne, jos vaikka säästäisi sen 200 euroa siinä, että ostaa Metsäliiton puukaupparahat Osuuspankilta heti tilille. Eli voiko niitä siis jotenkin yhdistää.
Korjuupalveluista joita voisin ostaa: miettikääpä vähän asiakaspalvelua. Oletteko koskaan nähneet – verratkaa nyt vaikka partureihin – nettipalvelua, jossa esimerkiksi motoyrittäjä tarjoaisi verkkokaupan kautta joutilaita aikoja, jolloin hänen palveluitaan voisi ostaa hinnaston X mukaisella taksalla paikkaan Y. Ei muuten ole näkynyt. Siis sellaisia metsäalan yrittäjiä, jotka myisivät pelkkää korjuuta. Sitähän se korjuu-palvelu niinkun suomen kielellä voisi tarkoittaa. Mhy:n hommat on sitten jotain muuta.
Pikemminkin saa yrittää etsiä pitkin nettiä ja ties mitä keltaisia sivuja erilaisilla hakusanoilla, ja sitten niistä mitä löytyy, on 80 % naimisissa firman kanssa, 15 % konkurssissa tai eläkkeellä ja 5 % on maanviljelijöitä ja tekee hommia jos huvittaa ja kenelle huvittaa. Ei oikein saa korjuuta eikä kyllä aina niin asiakaspalveluakaan.
Ihan näin muuten kiinnostaa, mitä tarkoittaa, että Metsäliitto yhdistelee pieniä kauppoja? tieto saattaa kiinnostaa.
Harrastelijalle sen verran, että tuollaista korjuupalvelua minäkin voisin mielellään ostaa. Ihme vaan, ettei sellaista saa ostaa mistään.
Niin, ajatella. Jos ottaa puukaupan ennakkorahoituksen eli velan osuuspankilta ja korkotaso pysyy nollassa, niin esimerkiksi 100000 euron puukaupalla pystyy tienaamaan hyvin, kun ottaa rahat heti pankilta ja ostaa niillä osuuksia. Jos siis oletetaan, että osuuskorko on 6 % ja pankki ottaa 1,75 5 + 200 euroa.
Tekstissä on tosin joitakin jos-sanoja, joten en ole vielä tehnyt tätä kuprua. Harkitsen kyllä.
Olisiko hedelmällisintä, että joka vuosi metsäpinta-alasta saa avohakata enintään X prosenttiyksikköä ja että tästä avohakkuuoikeudesta pitäisi maksaa jokin maksu, ja tämän maksun saisi sitten takaisin, kun esim. taimikonhoito on tehty?
Selvää vastausta ei tunnu löytyvän. Saako kysyä, että millä perusteluilla tämä yksi taho ei suostu tähän järjestelyyn? Voisi yrittää nimittäin miettiä jotain, millä ongelman voisi kiertää.
Otteita verottajan ohjeesta metsävähennysasioissa:
<h3 id=”2.1-metsän-hankintameno-ja-metsävähennyspohjan-muodostuminen”>2.1 Metsän hankintameno ja metsävähennyspohjan muodostuminen</h3>
Verotusyhtymän osakkaiden muuttaessa metsätilan määräosaisen yhteisomistuksen alueelliseksi (eli yksi kiinteistö jaetaan useammaksi itsenäiseksi kiinteistöksi kunkin yhteisomistajan omistusosuutta vastaavasti), on kyse sellaisesta yhteisomistussuhteen purkamisesta, jossa ei muodostu vastikkeellisia luovutuksia eikä uutta metsävähennyspohjaa. Jos kuitenkin tällaisessa yhteisomistussuhteen purkautumistilanteessa joku yhteisomistajista saa määräosaista omistustaan arvokkaamman metsän ja maksaa välirahaa muille yhtymän osakkaille, on maksettu väliraha hänelle metsän hankintamenoa, ja siitä muodostuu metsävähennyspohjaa.
<h3 id=”3.3-muut-erityiset-metsävähennysoikeuden-siirtymistilanteet”>3.3 Muut erityiset metsävähennysoikeuden siirtymistilanteet</h3>
Edellisen omistajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy uudelle verovelvolliselle myös eräissä sellaisissa jatkuvuusperiaatteen mukaisesti käsiteltävissä omistuksenvaihdostilanteissa, joissa ei ole kyse varsinaisesta luovutuksesta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vainajan metsäomaisuuden siirtyminen kuolinpesälle, kuolinpesän metsäomaisuuden jako määräosin osakkaille verotusyhtymänä hallittavaksi, verotusyhtymän yhteisomistuksen purkautuminen sopimuksella tai kiinteistötoimituksella (halkominen) sekä puolisoiden yhteisen metsätalouden harjoittamisen päättyminen toisen puolison kuoleman takia.Lähde: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49167/metsavahenny4/
–> Lähtisin siitä ajatuksesta, että jos kerran halottaessa käyttämätön metsävähennys siirtyy jatkuvuusperiaatteen mukaisesti eikä uutta metsävähennyspohjaa synny ellei jollekulle makseta jotain, niin ei halkomiskulujakaan voida lisätä hankintamenoon.
Toisaalta taas luovutusvoittoverotusta käsittelevän ohjeen kohdassa 8.1 todetaan, että ”Hankintamenoa ovat myös ostoon tai vaihtoon välittömästi liittyvät kustannukset, kuten esimerkiksi ostajan maksama varainsiirtovero tai leimavero, kirjausmaksu ja muut kirjauksesta aiheutuneet menot, Maanmittauslaitokselle maksetut kiinteistön erottamiskulut, ostajan maksamat välitys-, tarkastus-, arviointi- ja asianajopalkkiot sekä kuljetus-, asennus-, puhdistus- yms. menot.”
Menee nyt ääneen ajattelemiseksi, mutta ei kai halkomisessa tapahdu omaisuuden luovutusta, koska kysehän on vain oman omaisuuden erottamisesta eli yhteisomistuksen purkamisesta. Eihän halkomisen yhteydessä – jos raha ei liiku – makseta luovutusvoittoverojakaan siitä arvonnoususta, mikä yhtymäomistuksen aikana on syntynyt.
Ääneenajattelu jatkuu: tästä ratkaisusta tulee sellainen käsitys, että jos halkomisen kohteena on useita eri rekisteriyksiköitä, niin ne pitäisi ensin yhdistyttää MML:llä ja vasta sen jälkeen halkoa, tai vaihtoehtoisesti jokaiselle pitää antaa pala kiinteistöstä. Tämä koskee taas sitten varainsiirtoverotusta… https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2016/pohjois-suomen_hao20160072?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Yhteisomistussuhteen%20purkaminen
Eli siis sanoiko verotäti Morizille noin vai lukeeko tuo jossain ohjeessa?
Ei muuten, mutta kun normaali verotäti ei varmaan edes tiedä, mitä eroa on lohkomisella ja halkomisella. Ironisinta on, että jos hakee Googlesta sanalla halkomiskulut, Google kysyy: tarkoititko lohkomiskulut 😀
Tässä oli toisenlainen näkemys: https://www.storaensometsa.fi/lakimiehen-palkkio-ja-metsavahennys/
Lohkomiskulujen laittaminen hankintamenoon on ihan looginen ratkaisu, mutta halkominen ei ole niin selvä, kun siinä … maallikkonäkökulmasta omistaja ei vaihdu eikä makseta mitään määräalan kauppahintaa tai muutakaan.
Pitänee tonkia asiaa enemmän joku päivä kun kerkiää.
Varmaa tietoa ei ole enkä nyt ala tähän hätään katsomaankaan. Jotenkin tulisi mieleen, että koska kaikki metsätilan muutkin toimituskustannukset (rajankäynnit, tietoimitukset ym.) ovat vähennyskelpoisia, niin miksei halkomiskustannuskin olisi. Se, että meneekö hankintamenoon vai vuosimenoihin, on minulle hämärän peitossa. Ja edelleenkään yhtymää ei halota, vaan se kiinteistö halotaan.
Lisäksi joskushan halkomisissa joutuu myös maksamaan toimituskulujen lisäksi rahaa toiselle osana ”osuuksien tasapainotusta”, sellainen tuntuisi jotenkin haiskahtavan enemmänkin hankintamenolta. Kertokaa jos google löytää jotain aiheesta.