Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko Timppa kertoa, miten on mahdollista, että 10-vuotias taimikko kuluttaa kaiken veden hänen täydennysistuttamiltaan taimiparoilta, mutta toisaalta luonnontaimia voi syntyä myös 50-vuotiaaseen koivumetsään ja ne saattavat jopa kasvaa siellä hyvin?
Meillä jäi joskus sellainen 10 % hakkuun puumäärästä maastoon. No, kerättiin ne itse pois ja myytiin hankintapuuna kun lumi keväällä alkoi sulaa.
Myös sellaisia uudistamiskohteita näkyy, joihin on hyvään hintaan tehty muokkaukset ja lätkitty taimet, koska konsulentti on ne pöhlölle ilolla myynyt, ja pöhlöllä on ollut puukauppatilin verran rahaa.
Valitettavasti kaikki näistäkään eivät ole onnistuneet järisyttävän hyvin, koska tekijä on tiennyt jo työtä tehdessään tekevänsä sitä pöhlölle, joka ei valvo metsäänsä, tai vaihtoehtoisesti luonto on puuttunut peliin.
Yläharvennukseen kannattaa pyrkiä, jos se on kohteessa mahdollista ja järkevää. Aiemmat hoitotoimenpiteet taas vaikuttavat hyvin merkittävästi siihen, mikä on mahdollista ja järkevää. Aiemmissa hoitotoimenpiteissä kannattaa siis suosia erirakenteisuutta, jos yläharvennuksella haluaa tehdä tiliä.
Sovellukset senkun kehittyy:
https://www.koneviesti.fi/metsa/artikkeli-1.355994
Tuolla oli jo aika mielenkiintoinen kuvasarja lopussa.
Mites, joko Harjavallan mies on tilannut Roopilta tällaisen suunnitelman? Onko kokemuksia?
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mulla on ollut asian edelliskertaisen selvittelyn perusteella sellainen käsitys, että leimaamatonta puuta ei saa myydä rakennustarkoituksiin, mutta että sitä saa käyttää omiin.
Aivan niin, Puu Hastelija. Mutta kaadetaanko ennalta hirvet vai taimikko, kas siinä pulma.
Ymmärrän, että kun koivu huojuu talon vieressä, asia menee tunteisiin, mutta ajatellaan nyt asiaa juridiikan kannalta.
Kun puu kaatuu myrskyssä, kyse on lähtökohtaisesti luonnonilmiöstä, johon ei voida varautua. Aivan samalla tavalla, kun hirvi syö Annelin taimikon, myös puu voi kaatua talon päälle. Hirveä tai koivua ei voi haastaa oikeuteen, eikä myrskyäkään, vaikka se johtuisikin Trumpin aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Ihminen voi halutessaan suojautua odottamattomilta onnettomuuksilta vakuutuksilla, jotka maksaa itse.
Jos ajatellaan vahingonkorvausasioita, niin niissä aina jollakulla on jokin omassa valtapiirissään oleva velvollisuus, jota hän rikkoo joko tahallaan tai huolimattomuuttaan. Voi olla velvoite hoitaa yhtiön asioita huolellisesti, voi olla velvollisuus ajaa puut pois rikkomatta toisen tietä, ja niin edelleen. Myrskytuhojen ja hirvivahinkojen kohdalla ongelma on se, että ne ovat aina perusluonteeltaan epävarmoja luonnonilmiöitä. Myrsky voi kaataa niin terveitä kuin sairaitakin puita, ja niin pieniä kuin suuriakin, sille päälle sattuessaan. Maanomistaja ei siis pysty kontrolloimaan sitä, minkä puun myrsky kaataa, eikä hän voi olla siitä sen takia vastuussakaan.
Selventääkö logiikkaa?
Ihan täysin mahdollista eteläsuomalaisessa kuusikossa. Siellä yhdessä keskustelussa aiemmin paheksutulla kiinteistönjalostuskohteella kaadeltiin juuri hiljattain tupametsästä vähän kuusia vähemmäksi, suurimmat oli melkein 7 m3 puita ja keskikoko oli päälle 3m3/runko, niin ei siinä ihan hirveän montaa puuta hehtaarille tarvita.
Erityisesti jos sulla on rinne, jossa puusto on tavallista pitempää rinteen alaosissa, niin ihan mahdollista. Onko jollain tietoa, paljonko Muuramen Kuusimäessä on ollut parhaimmillaan puuta? 40m pituus tekee siellä paljon kuutioita..
Yleisen elämänkokemuksen mukaan lahot koivut yleensä ennemmin katkeavat puolestavälistä kuin kaatuvat. Voit siis olla jokseenkin huoletta, anna olla vaan.
Asuuko Anneli omakoti- vai kerrostalossa?
Laki eräistä naapurussuhteista on se, missä on normit oksista ja juurista naapurin suhteen. Kunnan päällepäsmäröinti ja asemakaavat on erikseen. Peruslähtökohta on se, että omistusoikeus on varsin vahva oikeus ja jokainen kasvattelee tontillaan mitä tykkää, vaikka hybridihaapaa jos haluaa.
My dear Puuki, tokihan pääpuulaji on se, mitä on eniten. Metsäkeskus antaa sananselityksen vaihtoehdoksi myös sen, että pääpuulajilla tarkoitetaan sitä puulajia, jonka hyväksi hoitotoimet tehdään.
Jos minulla on siis istutettu kuusentaimikko, jossa on luontaisesti syntynyttä mäntyä noin 20 % runkoluvusta ja lisäksi iloisesti koivua, ja määrään hoitotoimet tehtäväksi männyn hyväksi tavoitteenani puulajijakauman monipuolistaminen, mikä silloin onkaan pääpuulaji, kas siinä pulma.
Väitän edelleen, että järjestelmään on sisäänrakennettu ajatus yksilajisen metsän kasvattamisesta.