Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Xiaomi Mi 8:ssä on tosiaan Dual GPS -siru, eli pitäisi nimenomaan toimia paremmin paikoissa, joissa on katveita. Dual GPS tarkoittaa, että ottaa kahta erilaista signaalia samalta satelliitilta käsittääkseni, ja niinkuin nyt nykyiset paremmat puhelimet yleensä, niin kuuntelee tietysti kaikkien ”firmojen” satelliitteja. Mainoskuvissa näytetään kahden kerrostalon väliä, mutta kyllä niitä samanlaisia paikkoja on metsässäkin.
Mun pitäis viikon-parin sisään käydä puhelinkaupoilla, eli jos joku ostaa sitä ennen, niin kuulen erittäin mielellään kokemuksia.
ookoo, eli kertoimet riippuvat siis puuston oletetusta iästä, maapohjasta ja puulajista. Jos siis haluaa pettää metsäarviota tehdessä, kannattaa yleensä nuorentaa huonokasvuista puustoa muutamalla vuodella. Sehän on moraalisesti oikein, koska kyse on koon mukaan määrittyvästä iästä eikä biologisesta iästä.
Näistä X euroa per kuutio – arvonmäärittäjiä on jostain kumman syystä aina. Ymmärrän kyllä, että eteläsuomalaisesta tilasta kannattaa maksaa 60 euroa / kuutio, jos tilasta puolet on päätehakkuumetsää ja toinen puolet hyvälaatuista T2-taimikkoa, mutta jos tila on vaikka kokonaan 30-vuotiasta mänty-koivu-sekametsää ilman taimikoita ja aukkoja, niin en silloin oikein ymmärrä samaa kuutiohintaa.
Reima: tarkoitan juuri sitä.
Anneli: juuri näinhän se toimii, kun kyse on nimenomaan kertoimesta. Ymmärrän ihan hyvin, että on oikeudenmukaista, että ensiharvennetun laadukkaan metsän odotusarvo on 2,2, mutta jos kyseessä on 150 m3/ha kohde, jossa on lähes puolet koivua, niin koko puuston pystyhinnan kertominen 2,2:lla tuottaa arvioon iloisesti ilmaa, koska niitten enskassa poistettavien puiden arvo ei tietysti koskaan 2,2-kertaistu ainakaan metsänomistajan omissa käsissä (paitsi ellei niistä tee klapeja).
Joo, minäkään en ole vielä saanut tietää sitä, että vaikuttaako se ensiharvennuksen tekeminen tai tekemättä jättäminen siihen odotusarvokertoimeen vai ei 😀
Menestyksellinen sijoittaminen perustuu siihen, että tunnistaa jonkun sellaisen omaisuuden lajin – olipa se vaikka sitten metsä tai muumimukit – jonka arvo on tällä hetkellä halvempi kuin mitä se tulee tulevaisuudessa olemaan.
Metsä on tosiaan sillä tavalla erikoinen sijoitusmuoto, että reaalikasvua syntyy koko ajan, kasvavan biomassan rahallinen arvo voi tietysti laskea ja tulee varmaankin laskemaankin.
Voisiko joku, jolla se taulukkokirja on käsillä, katsoa ystävällisesti, mitä siellä sanotaan puuston tiheydestä. Muistaakseni odotusarvokertoimen määrittämiseen vaikutti lähinnä puuston ikä.
Käytännön vitsi on siis se, että noita odotusarvoja merkitään sekä ensiharventamattomiin että ensiharvennettuihin metsiin, ja siinä ensiharventamattomassa metsässä kaikkien kuutioiden arvo ei suinkaan hetken kuluttua muutu 2,2-kertaiseksi niiden muuttuessa tukiksi.
Mitä nyt keskustelette tuttavienne kanssa, niin kehottaisin tuomaan esiin sitä, että Suomessa monet ympäristöasiat ovat tällä hetkellä jo aika hyvin ja ”säädöt” ovat aika lailla tapissa, ja osa teollisuudesta on jo äänestänyt jaloillaan. Monien alojen tuotantoa ei enää ole. Samaan aikaan meille tuodaan ulkomailta halpaa tavaraa, joka on halpaa erityisesti siksi, että niissä maissa ympäristöasiat, työsuojelukysymykset ja sosiaaliturva eivät ole samalla tasolla kuin täällä.
Allekirjoittanut esittää, että luovutaan humanitäärisin perustein annettavasta kehitysavusta ja siirrytään antamaan ympäristöperusteista kehitysapua eniten maapallon ilmastoa saastuttaville maille.
Eläkkeeltä on turvallista tulla töihin pienemmällekin keikalle, koska toimeentulo on eläkkeen myötä varmempi, työkkärin kanssa joutuu aina vääntämään kättä ja ilmoittelemaan tuloja. Odottelen, että tulorekisteri alkaa toimia. Sen takia eläkeläiset tulevat helpommalla keikkaamaan kuin työttömät.
Näiden papereiden kanssa ongelma on juuri se, että kriittisessä tilanteessa tarvitaan jokin oman ja puolison perillispiirin ulkopuolinen henkilö, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä omaisuutta. Hänet voi sitten laittaa varavaltuutetuksi. Harvalta tällainen luotettava henkilö nykyisin löytyy.
Avioehdon kanssa tulee pohdittavaksi tasinkosaannon verovapaus.
Keskusteluun toisen ihmisten verkkopankkitunnuksien käytöstä en osaa asiaan perehtymättä ottaa kantaa. Tuntuisi vähän oudolta, että kyseessä olisi esimerkiksi maksuvälinepetos, jos verkkopankkitunnuksien käyttäminen perustuisi esimerkiksi kirjalliseen valtakirjaan. Näin voi toki silti olla.
Niin, asiallinen kysymys olisi ehkä se, että olisiko jäljellä olevan istuntokauden aikana ehtinyt vetämään joitakin hyödyllisiä pikkuprojekteja maaliin. Ehkä ei. Toinen kysymys on, mitä kaikkea on päätetty sotekohun aikana varsin huomaamattomasti. Epävirallisen tietoni mukaan tilanne on ollut tiedossa jo noin vuosi sitten.
Olen varmaan sanonut jo aiemminkin, mutta uskon aika vakaasti, että tämä oli viimeinen kerta Suomen historiassa, kun keskusta oli pääministeripuolue. Myös SDP:n tarina lähenee loppuaan. Molemmat ihan demografisista syistä: maalaiset ja tehdastyöläiset ovat uhanalaisia lajeja. Molemmilla puolueilla on ikäntynyt uskollinen kannattajakuntansa, joka usein äänestää ensisijaisesti puoluetta ja toissijaisesti henkilöä – joka etenee lujaa vauhtia kohti Attendon hoivakotia.