Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Aivan niin, Puu Hastelija. Mutta kaadetaanko ennalta hirvet vai taimikko, kas siinä pulma.
Jean S 19.2.2019, 23:19Ymmärrän, että kun koivu huojuu talon vieressä, asia menee tunteisiin, mutta ajatellaan nyt asiaa juridiikan kannalta.
Kun puu kaatuu myrskyssä, kyse on lähtökohtaisesti luonnonilmiöstä, johon ei voida varautua. Aivan samalla tavalla, kun hirvi syö Annelin taimikon, myös puu voi kaatua talon päälle. Hirveä tai koivua ei voi haastaa oikeuteen, eikä myrskyäkään, vaikka se johtuisikin Trumpin aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Ihminen voi halutessaan suojautua odottamattomilta onnettomuuksilta vakuutuksilla, jotka maksaa itse.
Jos ajatellaan vahingonkorvausasioita, niin niissä aina jollakulla on jokin omassa valtapiirissään oleva velvollisuus, jota hän rikkoo joko tahallaan tai huolimattomuuttaan. Voi olla velvoite hoitaa yhtiön asioita huolellisesti, voi olla velvollisuus ajaa puut pois rikkomatta toisen tietä, ja niin edelleen. Myrskytuhojen ja hirvivahinkojen kohdalla ongelma on se, että ne ovat aina perusluonteeltaan epävarmoja luonnonilmiöitä. Myrsky voi kaataa niin terveitä kuin sairaitakin puita, ja niin pieniä kuin suuriakin, sille päälle sattuessaan. Maanomistaja ei siis pysty kontrolloimaan sitä, minkä puun myrsky kaataa, eikä hän voi olla siitä sen takia vastuussakaan.
Selventääkö logiikkaa?
Jean S 19.2.2019, 22:14Ihan täysin mahdollista eteläsuomalaisessa kuusikossa. Siellä yhdessä keskustelussa aiemmin paheksutulla kiinteistönjalostuskohteella kaadeltiin juuri hiljattain tupametsästä vähän kuusia vähemmäksi, suurimmat oli melkein 7 m3 puita ja keskikoko oli päälle 3m3/runko, niin ei siinä ihan hirveän montaa puuta hehtaarille tarvita.
Erityisesti jos sulla on rinne, jossa puusto on tavallista pitempää rinteen alaosissa, niin ihan mahdollista. Onko jollain tietoa, paljonko Muuramen Kuusimäessä on ollut parhaimmillaan puuta? 40m pituus tekee siellä paljon kuutioita..
Jean S 19.2.2019, 15:49Yleisen elämänkokemuksen mukaan lahot koivut yleensä ennemmin katkeavat puolestavälistä kuin kaatuvat. Voit siis olla jokseenkin huoletta, anna olla vaan.
Asuuko Anneli omakoti- vai kerrostalossa?
Laki eräistä naapurussuhteista on se, missä on normit oksista ja juurista naapurin suhteen. Kunnan päällepäsmäröinti ja asemakaavat on erikseen. Peruslähtökohta on se, että omistusoikeus on varsin vahva oikeus ja jokainen kasvattelee tontillaan mitä tykkää, vaikka hybridihaapaa jos haluaa.
Jean S 18.2.2019, 10:17My dear Puuki, tokihan pääpuulaji on se, mitä on eniten. Metsäkeskus antaa sananselityksen vaihtoehdoksi myös sen, että pääpuulajilla tarkoitetaan sitä puulajia, jonka hyväksi hoitotoimet tehdään.
Jos minulla on siis istutettu kuusentaimikko, jossa on luontaisesti syntynyttä mäntyä noin 20 % runkoluvusta ja lisäksi iloisesti koivua, ja määrään hoitotoimet tehtäväksi männyn hyväksi tavoitteenani puulajijakauman monipuolistaminen, mikä silloin onkaan pääpuulaji, kas siinä pulma.
Väitän edelleen, että järjestelmään on sisäänrakennettu ajatus yksilajisen metsän kasvattamisesta.
Jean S 17.2.2019, 08:42Täyttelin päivänä eräänä taas metsänkäyttöilmoituksen, ja totesin, että siellä kysytään uudistamisen pääpuulaji. Eli jos haluat kasvattaa sekametsää, joka on 1/3 kutakin pääpuulajia, niin se ei lomakkeen näkökulmasta käy. Eihän sillä paperilla sinänsä mitään väliä ole, mutta jos nyt Annelit ja Re-Vat ym haluavat lähettää aiheesta terveisiä korkealle metsäiselle tasolle, niin en yhtään pahastu siitä.
Yhtä hyvin lomakkeessa voisi olla vaikka rivi puulajille ja metsänomistajan tavoittelema prosenttiosuus sen perässä. Sekametsät taitavat olla syntiä, sotkevat kasvatusmallit ja kaikki.
Jean S 16.2.2019, 11:56Voiko käydä niin, (koska työn hinta jatkuvasti nousee ja raaka-aineiden hinta laskee), että jatkossa Suomesta lopetetaan enenevässä määrin sahoja ja rakennetaan lisää sellutehtaita sen takia, että mekaaninen puunjalostus olisi enemmän työvoimavaltainen ala kuin sellunkeitto?
Suurin osa tulevaisuuden puutuotteistahan ei tiedä, minkä ikäisestä tai kokoisesta puusta ne on tehty?
Olisiko siis näin, että tukin ja kuitupuun hintaero kyllä tulee supistumaan, mutta lähinnä niin, että puun järeydestä ei enää maksettaisi, koska järeän puun kysyntä supistuisi?
Jean S 13.2.2019, 11:07Kanahaukka haastanee siis Timpan käräjille saaliin varastamisesta.
Jean S 13.2.2019, 11:04Menee nyt vähän off-topic, mutta minäkään en ole löytänyt metsästä koskaan löysää rahaa. Sen sijaan löysin kerran Hyvinkäältä metsästä noin 2×1 km kokoiselta alueelta ilmeisestikin jonkun yrityksen kirjanpidon ja kaikki tositteet. Niitä oli aina lappuja siellä ja lappuja täällä. Oliskohan ehkä pudotettu pienlentokoneesta mapit tai jotain.
Niin että jospa sitä joskus sitä löysää rahaakin löytyisi ihan vaan tuolla samoilumenetelmällä.
Jean S 13.2.2019, 08:29En tiedä Harjavallan röörikaupan toimintaperiaatteita, mutta lähtökohtahan on, että jos tarjous tulee hyväksytyksi sen voimassaoloaikana, niin tarjouksen antanut taho ei voi enää sitä peruuttaa seuraamuksitta.