Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 1,010)
  • Jean S

    ”kun sopivia taimia on jo valmiiksi riittävästi olemassa”

    -> niin juuri. Ja silloin kysymys on nimenomaan se, miten metsää kannattaa hoitaa, että niitä sopivia taimia on jo valmiiksi olemassa.

    Jean S

    Ainakin Vihdissä olen katsellut, että vaahteraa tulee kuusen taimikoihin ihan kiusaksi asti. Tammea olen nähnyt lähinnä hajayksilöinä vielä siellä sun täällä.

    Jean S

    Niin, siinä valokuvan etualalla on jo ihan tarpeeksi kuusentaimia. Siihen ei tarvitse saada enää mitään. Sitävastoin niille koivuille ja männyille on tehtävä hakkaamalla tilaa muualle, ja isojen kuusien poistaminen on paras mahdollinen shokki metsälle.

    Jean S

    Kuvassa on mäntyjä ja koivuja, joita voidaan vähentää, jotta kuusentaimet saavat kasvutilaa.

    Ne männyn ja koivun taimet, joista tulee valtapuita, tulevat, kun samassa kuvassa taustalla olevat isot kuuset kaadetaan ja siihen tulee se pienaukko. Näin tämän homman pitäisi parhaimmillaan toimia.

    Mutta jos koko metsä on tasalaatuista ja tasalajista puupeltoa, niin ei muuten toimi.

    Jean S

    joo, tosiaan tutkimusten mukaan tukkimiehentäi tärvää niitä muokkaamattomaan maahan istutettuja taimia X % enemmän kuin muokattuun maahan istutettuja (jossa X on muistaakseni 20-30), mutta toisaalta sillä tavallisella mätästystaksalla (300 eur/ha) ostaa taimia (0,2 eur/kpl) sen verran reippaasti, että vahinko tulee kyllä kuitattua ja jääkin vielä.

    Laita sitten 10 % mäntyä ja älä laita yhteensä yli 1500 tainta/ha.

    Jean S

    Toistan itseäni, mutta sanoisin, että aina on hyvä aika aloittaa jatkuva kasvatus, paitsi silloin, kun käsissä on satavuotias tasakokoinen kuusikko.

    Mun mielestä olennaista on edelleen se, että taimikonhoidossa ja harvennuksissa tuetaan suunnitelmallisesti koko- ja puulajivaihtelua ja pidetään huolta siitä, että metsästä ei tule liian umpinainen. Kuusen osuus ei ylemmissä latvuskerroksissa mielellään saisi olla yli 2/3.

    Pienaukkokin on parhaimmillaan, kun sen rosauttaa vaikka johonkin etukasvuiseen kohtaan ja kun ympäröivä metsä erityisesti lounaan puolella on vaikka koivikkoa.

    Jean S

    Tästä teemasta olisi muuten hyvä keskustella enemmänkin, koska näitten myyntikanavista on oikeasti hankala saada tietoja.

    Mulla olis Pohjanmaalla 1,5 ha soistunutta kalliota (niinpä…), jossa kasvaa mäntyä, jossa sentillä on noin 25 vuosirengasta. Järeys vaihtelee siinä 15-25cm välillä, suoraa runkoa on 1-2 tukin verran, sitten on virta loppunut.

    Ostaako joku näitä muuhun kuin energiapuuksi?

    Jean S

    Sen taimikon voi realisoida myös myymällä sen pois myöhemmin. Kysymys onkin, miten metsätilamarkkinat toimivat, ja toisaalta inflaatiosta ym.

    Summa-arviomenetelmähän ylipäätään perustuu taimikoitten arvoihin ja odotusarvoihin, joilla yritetään peittää se tosiasia, että taimikko on tavallaan arvoton ja nuori metsäkin aika vähäarvoinen. Metsähän on oikean hintaista ainoastaan siinä 45-55-vuotiaana.

    Jos ostaa tilan, jonka hankintahinnan saa maksettua hakkaamalla tilaa, on selvää, että prosentuaalinen tuotto sijoitetulle pääomalle on ihan hyvä. Taimikon arvo taas perustuu laskelmissa siihen (harhaiseen) ajatukseen, että puun reaalihinta on tulevaisuudessa sama kuin nyt (tulee laskemaan) ja siihen (epätodennäköiseen) oletukseen, että inflaatio on 0 (eiköhän metsän kasvu kestä pitempään kuin EU, Neuvostoliittokin oli ikuinen).

    Osta pois. Korkealta ei kaada, koska isoista rahoista ei ole kyse. Itketään sitten myöhemmin.

     

    Jean S

    Kiitoksia kaikille vastanneille ja kommentoineille. Tilailen kaivurin paikalle keskikesän aikana tms. Mietin, että on varmaan ihan fiksu vaihtoehto sekin, että kaivatan ensin ojat ja annan suon ensin painua muutaman vuoden ja katselen, mitä lähtee kasvamaan ja mihin kohtaan ja minkä verran turvetta missäkin kohtaa on, ennen kuin ryhdyn tientekoon.

    En ollut tosiaan ajatellut tuota, että metsälakikohteiden pitää lain mukaan olla pienialaisia. Tästä kai pitää oikeasti tulkita, että ei-pienialaisia soita saa ojitella miten haluaa, kunhan taas varsinaisen ojituspuolen (vesilain) vaatimukset täyttää. Kun ojituspuolen raja (noin 5 ha) ja metsälain raja (noin 1 ha) ovat mitä ovat, niin siihen väliinhän jää tämän mentävä reikä ihan iloisesti kieltämättä.

    Jean S

    Joo niin kannattaa ilman muuta.

    Nyt pitää miettiä sitäkin, kyse on noin kenkälaatikon muotoisesta 3,8 ha suokappaleesta.

    Jos siihen tekee keskelle sen noin 170 m pitkän tien jossa on ne 2 ojaa, niin saa tien ja 2 ojaa.

    Jos tämän lisäksi ojittaa koko suon normaalilla sarkajaolla, niin ojaa kuluu lisäksi noin 700 metriä eli noin 350 euroa. Kaivurin tuottaminen paikalle maksaa noin 200 euroa.

    Olen miettinyt myös tuota sertifikaattiasiaa. Jos en ole ihan väärässä, niin sertifikaattiin toimii sama kuin kirkosta eroamiseen ja kummitteluun. Voi siis erota ja liittyä myöhemmin uudelleen tarpeen tullen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 1,010)