Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Markkinahintatilannetta en vielä tiedä, mutta kaksi omituista tapausta:
1) Naapuritilalla hakkuut käynnissä. Soitin ostomiehelle ja tarjosin niiden kylkeen pientä harvennuskauppaa, joka olisi samalla muuttanut naapuritilan talvikuvioita kesäkohteiksi. Nyt kulunut 2 viikkoa, eikä mitään ole tapahtunut.
2) Ostin metsätilan mhy:n välityspalvelun kautta ja tilasin yhdistykseltä leimikon suunnittelun jäsenetuhintaan eli ilmaiseksi heti. Koska mitään ei tapahtunut, laitoin sähköpostikarhun neljä viikkoa myöhemmin. Tähän vastattiin kohtuullisella viiveellä ja luvattiin käydä viikon-parin päästä. Viestiin ei sisältynyt pahoittelua.
Summa summarum ja arvailua: Olisiko näin, että nyt ostetaan enää vain lähimmiltä tutuilta leimikoita supistuviin kiintiöihin ja pyritään mahdollisuuksien mukaan pelaamaan mahdollisimman paljon aikaa, jotta hintaodotukset ja tarjottavat hinnat ehtivät laskea?
Eiköhän tosiaan ihan nuo luontaisesti Suomen luontoon kuuluvat riistaeläimet riittäisi.
On ironista, että jotain varsin heikosti leviävää vieraslajikasvia lähdetään suunnilleen kriminalisoimaan, kun taas riistalajien hallinta on mitä on. Pajuangervo leviää kyllä puoli metriä vuodessa joka suuntaan, mutta ei juurikaan lisäänny siemenestä. Bambit sen sijaan – no, senhän me tiedämme.
Löysin metsästäni taannoin nuolukiven. Laitan vuokralaisen vaihtoon.
<p>Kysymys on oikein hyvä. Sanotaanko näin, että lampaanrasva ei ole siellä biosidien tai pestisidien kovassa ytimessä enkä osaa määritellä, mikä ”tehoaine” siinä olisi. Oma tietopohjani koskee biosidiasetuksen ryhmää 21, jossa tilanne on käsittääkseni edelleen se, että kupariin, sinkkiin ja muihin myrkkyihin pohjautuvat antifoulingvalmisteet on rekisteröity ja rekisteröitävä biosidikemikaaleina, kun taas pohjaeliöiden kiinnittymistä liukkaudella estävät pintakäsittelyaineet eivät ole biosidiasetuksen tarkoittamia aineita eikä Tukes näin ollen niitä valvoisi.</p><p>Mutta, villi veikkaus on, että ainakin ilman ”tehokkuusväittämiä” ainetta olisi saanut myydä mihin tahansa muuhun käyttöön. En ollut ajatellut, että kasvinsuojeluaineille olisi oma säädöksensä, mutta samaa kauraa siellä tuntuu pitkälti olevan vilkaisun perusteella.</p>
Ja tämä Trico-asia on lähinnä huono vitsi. Kyse on vaan siitä, että valmiste on mennyt jostain syystä rekisteröimään kasvinsuojeluaineeksi (=myrkyksi), jolloin sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaan ja luullakseni biosidiasetuksen hengessä.
Ironisinta on, että kyseessä ei tosiasiassa ole myrkky, jolloin sen rekisteröiminenkin on hiukan tarpeetonta.
Myrkkysääntelyhän toimii niin, että viranomainen valvoo sitä, että kuka myrkkyä ostaa ja millaiset toimintaohjeet purkissa on. Käytännössä kukaan ei pysty valvomaan yhtään mitenkään, miten sitä oikeasti käytetään. Olikohan markkinavalvontaan eli kauppojen kiertelyyn tyyliin 2 tyyppiä Tukesilla koko Suomeen, joten käytön valvontamahdollisuudet voi suhteuttaa siihen.
Näkisin niin, ettei myöskään aineen virheellisen käyttötavan esittäminen ole millään tavalla rikollista, kun virheellisen käyttötavan esittäjä ei ole kytköksissä tuotteen markkinoille saattajaan tai jälleenmyyjään.
Yksityisiä vesialueita on siellä, missä on maakirjakyläjärjestelmän aikana ollut ns. yksinäistaloja eli sellaisia taloja, jotka ovat yksin muodostaneet kokonaisen kylän. Ja niitä nyt on sitten melkein joka kunnassa. Osa niistä on toki mukana samassa jakokunnassa naapurikylänsä kanssa, mutta iso osa ei.
Lisäksi on tietysti umpilammet, jotka ovat jääneet sen talon yksityiseksi omaisuudeksi, jonka maitten sisällä ne ovat olleet. Näistä on sitten osasta kaivettu ojaa vähän sinne ja tänne vesistöön asti, jotta ne on saatu kylän yhteiseksi omaisuudeksi.
Mutta, kaikki vesialueet eivät tosiaan ole yhteisomistettuja.
Kuusipora tuottaa luontoa arvostaville ihmiselle sopivaa arvokasta lahopuuta, ja näin ollen kuusiporan leviäminen on iloinen asia.
Lisäksi pystyyn jäävä lahopuu on arvokas hiilinielu.
En ota sen enempää kantaa siihen, korvaako jokin taho tästä arvokkaasta hiilinielusta jollekulle jotakin.
Kuusiporan tappamaan metsään muodostuu usein myös iloinen lehtipuualikasvos, jolloin metsän hiilivaranto entisestään kasvaa.
Nykyiset kuusiporatuhot eivät oikeastaan vielä liity kuuselle uudistamiseen, koska nyt päätehakkuuseen tulee vielä kuusivaltaisia vanhoja luonnonmetsiä, männikön alikasvoksesta jatkokasvatettuja kuusikoita ja keinollisesti uudistettuja männiköitä. Kyse lienee enemmänkin sitiä, että näistä kuusikoista on taimikonhoidoissa ja harvennuksissa poistettu turhan tehokkaasti männyt ja lehtipuut aikana, jolloin on uskottu yhden puulajien metsien kasvattamiseen. Erityisen huonossa kunnossa ovat kohteet, jotka on ensiharvennettu myöhään.
Käsittääkseni puun ostaja tarkastelee sertifiointikriteerejä aina hakkuun ajankohdasta lähtien. Siltä osin kun itselläni on asiasta kokemusta, voidaan jopa katsoa, että ei sovelleta hakkuusopimuksen tekohetkellä voimassa ollutta muotoa sertifikaatista, vaan hakkuuhetken mukaista versiota. Tätä pidän lievästi ottaen arveluttavana menettelynä ja nähdäkseni sertifikaattien laatijoiden tulisi sisällyttää niihin siirtymäaika niin, että ne eivät tulisi heti voimaan. Jos Annelilla tai muilla on kontakteja, voisitte välittää tätä ajatusta eteenpäin.
Kysyjän tapauksessa on joitakin toimintavaihtoehtoja, mutta siemenpuiden myyminen pystykaupalla yhtiölle kannattaa todennäköisesti unohtaa.
Vaihtoehto 1: puiden myyminen jollekin toimijalle, joka ei ole sertin piirissä – mutta onko niitä, ja meneekö tällöin energiaksi?
Vaihtoehto 2: puiden alkuperän hämärtäminen: myy harvennushakkuupuuta hankintakaupalla ja laita nämä puut samaan kuormaan
Vaihtoehto 3: irtisanoudu sertistä, myy puut, liity takaisin.
Parempia saa esittää ja näitä saa kommentoida.
<p>Otetaanpa Pohjois-Pohjanmaalta kuvitteellinen, mutta realistinen tilanne.</p><p>Ostetaan 30 ha kokoinen tila, joka on 02-kehitysluokan metsää, 100 m3/ha, mäntyä, kuten yleensä. Voi olla turvetta tai hiekkamaata.</p><p>Metsäarviossa kohde luokitellaan kasvatusmetsäksi, jolloin puuston arvo on siinä 60000 euroa. Odotusarvoja käytetään varovaisesti jos ollenkaan.</p><p>Ostetaan kohde 60000 eurolla. Summa-arvion laskijan logiikasta poiketen päätehakataan kohde, jolloin saadaan 90000 euroa. Uudistus toteutetaan yhdistetyin siemen- ja säästöpuin sekä luontaisen hieskoivun avulla.</p><p>Piileväksi verovelaksi jää 36000 euron metsävähennysoikeuden jäljiltä 10800 euroa, saadusta tulosta maksetaan veroa kikkailemalla 30 % mukaan eli 16200 euroa. Käytännössä netoksi jää 13800 euroa.</p><p>Kun nyt alkuinvestoinnilla -13800 euroa hankittu taimikko, tai piilevän verovelankin kanssa -3000 eurolla hankittu maapohja todennäköisesti sattuu kasvamaan jotain, niin miten taimikon arvo seuraa korkoa korolle -periaatteen pohjalta negatiivista alkuinvestointia?</p></p>
<p>Voisin kanssa liputtaa nykyisen ”varapresidentin” puolesta. Runoilija sopii ihan hyvin valtakunnan keulakuvaksi paremman puutteessa. Visan epäilys presidentinvaalivaikuttamisesta voi olla ihan osuva.</p><p>Aikaisemman rasismikeskustelun osalta sanoisin, että minulla on itsellä hiukan hankaluuksia ymmärtää sitä, miksi metsätaloudessa katsotaan olevan eettisesti oikein, että on parempia puita ja huonompia puita sekä parempia puulajeja että huonompia, kun ihmisten osalta tällainen ajattelu on kielletty tai ainakin määrätty kätkettäväksi jopa yksityisessä taloudellisessa toiminnassa, kuten esimerkiksi työn tarjoamisessa ja asunnon vuokrausilmoittelussa.</p><p>Erilaisten ihmisryhmien syrjintä ja niihin kohdistuvat ennakkoluulot perustuvat ihmisten kokemuksiin, käsityksiin ja kuulopuheisiin, ja niillä on omat taustansa. Ihmisen aivot toimivat yleistämällä asioita, mikä on siis täysin luonnollista myös negatiivisten asioiden osalta: Esimerkiksi vaikkapa haavan lahoherkkyys tai hameen alla kuljetettava televisio – yleistetään herkästi jokaista runkoa tai ihmistä koskeviksi. Oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole yleistysten kieltäminen, vaan lähinnä ajoittainen muistuttelu siitä, että kaikki ei aina mene niinkuin yleensä.</p>
Millä korjauskertoimella suorittava korjaa laskennassa sitä, että ensimmäisen 20 vuotta se alikasvoskuusentaimi ei vie tilaa tai ravinteita juuri keltään toisin kuin jaksottaisessa metsänhoidossa, jossa sille varataan oma paikka?