Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
no jaa. Antaa kuusten kasvaa ja poistaa sitten ensiharvennuksessa. Ehtii se häipymään sen ensiharvennuksen ja päätehakkuunkin välillä, jos kuvitellaan että se häipyy.
Minun on hyvin hankala ymmärtää, mikä saa ihmiset äänestämään demareita.
Kysymys on puhtaasti liiketoiminnasta. Sellainen sanonta on olemassa, että parempi pyytää anteeksi kuin pyytää lupaa.
Kannattavuus saadaan yhtälöstä
korvauskustannukset x todennäköisyys jolla mo suuttuu < > aiheutuvan vaivan arvo.
Jos siis puiden arvo on 400 euroa ja 10 % metsänomistajista suuttuu, kannattaa laiton kääntöpaikka tehdä, jos saavutettava hyöty on enemmän kuin 40 euroa.
Eikö Tolopainen voisi mätästääkin itse, niin tulisi vielä halvemmaksi?
En tiennytkään, että ajouran voi tehdä mille kuviolle sattuu ilman, että siitä on sovittu.
Pitäisiköhän tehdä niinkuin saamelaiset, että käy ensin kalastamassa ja sitten ilmoittaa itsestään poliisille, että saa homman käräjille.
Xiaomi Mi 8:ssä on tosiaan Dual GPS -siru, eli pitäisi nimenomaan toimia paremmin paikoissa, joissa on katveita. Dual GPS tarkoittaa, että ottaa kahta erilaista signaalia samalta satelliitilta käsittääkseni, ja niinkuin nyt nykyiset paremmat puhelimet yleensä, niin kuuntelee tietysti kaikkien ”firmojen” satelliitteja. Mainoskuvissa näytetään kahden kerrostalon väliä, mutta kyllä niitä samanlaisia paikkoja on metsässäkin.
Mun pitäis viikon-parin sisään käydä puhelinkaupoilla, eli jos joku ostaa sitä ennen, niin kuulen erittäin mielellään kokemuksia.
ookoo, eli kertoimet riippuvat siis puuston oletetusta iästä, maapohjasta ja puulajista. Jos siis haluaa pettää metsäarviota tehdessä, kannattaa yleensä nuorentaa huonokasvuista puustoa muutamalla vuodella. Sehän on moraalisesti oikein, koska kyse on koon mukaan määrittyvästä iästä eikä biologisesta iästä.
Näistä X euroa per kuutio – arvonmäärittäjiä on jostain kumman syystä aina. Ymmärrän kyllä, että eteläsuomalaisesta tilasta kannattaa maksaa 60 euroa / kuutio, jos tilasta puolet on päätehakkuumetsää ja toinen puolet hyvälaatuista T2-taimikkoa, mutta jos tila on vaikka kokonaan 30-vuotiasta mänty-koivu-sekametsää ilman taimikoita ja aukkoja, niin en silloin oikein ymmärrä samaa kuutiohintaa.
Reima: tarkoitan juuri sitä.
Anneli: juuri näinhän se toimii, kun kyse on nimenomaan kertoimesta. Ymmärrän ihan hyvin, että on oikeudenmukaista, että ensiharvennetun laadukkaan metsän odotusarvo on 2,2, mutta jos kyseessä on 150 m3/ha kohde, jossa on lähes puolet koivua, niin koko puuston pystyhinnan kertominen 2,2:lla tuottaa arvioon iloisesti ilmaa, koska niitten enskassa poistettavien puiden arvo ei tietysti koskaan 2,2-kertaistu ainakaan metsänomistajan omissa käsissä (paitsi ellei niistä tee klapeja).
Joo, minäkään en ole vielä saanut tietää sitä, että vaikuttaako se ensiharvennuksen tekeminen tai tekemättä jättäminen siihen odotusarvokertoimeen vai ei 😀
Menestyksellinen sijoittaminen perustuu siihen, että tunnistaa jonkun sellaisen omaisuuden lajin – olipa se vaikka sitten metsä tai muumimukit – jonka arvo on tällä hetkellä halvempi kuin mitä se tulee tulevaisuudessa olemaan.
Metsä on tosiaan sillä tavalla erikoinen sijoitusmuoto, että reaalikasvua syntyy koko ajan, kasvavan biomassan rahallinen arvo voi tietysti laskea ja tulee varmaankin laskemaankin.