Kysymyshän on vaan kysynnästä ja tarjonnasta. Suomessa väestöpyramidi on sen mallinen, että suuria ikäluokkia on paljon ja nuorempia reippaasti vähemmän. Koska nyt vaan on niin, että nämä kyseiset ikäluokat – anteeksi nyt vaan – poistuvat keskuudestamme lähitulevaisuudessa joko hautaan tai vuodeosastolle, ja talonostoikään tulevat ikäluokat ovat karkeasti puolet heistä, niin on selvää, että asuntoja tulee jäämään yli.

Tulevaa romahdusta korostaa se, että suuret ikäluokat ovat asuneet itserakennetuissa tiilitaloissa, joissa on tasan se yksi asunto. Edellinen sukupolvi oli elänyt rintamamiestalon vintillä tai maalaistalossa, ja näistä jäänyt ylikapasiteetti aikanaan muuntautui kesämökeiksi maalla tai alakertalaiset ottivat yläkerrankin käyttöönsä. 1965 valmistuneelle valesokkelitalolle, jossa on se kaksinkertainen betonilaatta, ja joka on rakennettu vanhan teollisuuspaikkakunnan savipellolle… niin… hankala kuvitella miten sitä voisi jatkojalostaa.

Ne meistä nuorista, joilla on koulutusta ja älliä, tähyilemme aina ajoittain ulkomaille ja moni on jo lähtenyt töitten perässä. Aika harva tietää, että esimerkiksi Hyvinkään väkiluku on laskenut jo muutaman vuoden ajan.

Sijoittamisessa kannattaa muistaa paitsi tuotot myös kulut. 10 vuodessa kerrostaloasunto tahkoaa tyhjillään yhtiövastikekuluja noin 25000. Samassa ajassa valtion tien varressa oleva metsätila ei nykyisillä verotuslinjauksilla maksa mitään, paitsi tietysti korkokulut. Jos kehitysluokkajakauma on sopiva – eli se mitä itse ostan – töitäkään ei juuri tule. Suurimmaksi murheeksi jäänee se, että siirtyykö puunkorjuun nollaraja joskus vielä lähemmäs tehtaita.

Jos tässä nyt saa sanoa, niin allekirjoittanut kaipaa tänne enemmän ajankohtaisia tositarinoita, joista voi oppia jotain, ja ehkä ajoittain vähän vähemmän paasausta.

En ole perehtynyt juridiikkaan sen osalta, kenelle vastuut viime kädessä jäävät. Tiemaksuhan on suoraan ulosottokelpoinen ja kiinteistö viime kädessä on panttina sen maksamisesta, mutta toisaalta taas perimättömien saatavien yleinen vanhenemisaika on kolme vuotta. Itsellänikin on metsiä useiden sellaisten teiden vaikutuspiirissä, jolla ei aktiivisesti toimivaa tiekuntaa ole tai jonka maksua minulta ei ole yritettykään periä tai jonka hoitokunnasta minulla ei ole tietoa. Tiekunnanhan pitäisi tietysti periä maksuja, mutta jos eivät peri, niin ei kai se osakkaankaan ongelma ole, ja jos tie menee huonoon hoitoon, niin on varmaan osakkaankin intressi alkaa selvittää asiaa.

Jos jollain on aikaa ja energiaa niin selvittäköön.

Ainakin Vihdissä olen katsellut, että vaahteraa tulee kuusen taimikoihin ihan kiusaksi asti. Tammea olen nähnyt lähinnä hajayksilöinä vielä siellä sun täällä.

Kuvassa on mäntyjä ja koivuja, joita voidaan vähentää, jotta kuusentaimet saavat kasvutilaa.

Ne männyn ja koivun taimet, joista tulee valtapuita, tulevat, kun samassa kuvassa taustalla olevat isot kuuset kaadetaan ja siihen tulee se pienaukko. Näin tämän homman pitäisi parhaimmillaan toimia.

Mutta jos koko metsä on tasalaatuista ja tasalajista puupeltoa, niin ei muuten toimi.