Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Sanotaan näin, että Varsinais-Suomessa on kyllä kaapeloitu myös pelloilla ja kylillä kulkevia linjoja aika tarpeettomasti. Taikahan on se, että verkkoyhtiö saa saada voittoa sitä enemmän, mitä enemmän se kaapeloi. Tuhlaamisestakin siis tulee palkinto.
Lumituhoista tuli mieleen, että kun puhutaan näistä jalostetuista laatutaimista, niin niissähän tietysti priorisoidaan kasvua, oksakulmia ym., mutta onkohan kenelläkään mitään käryä siitä, miten esimerkiksi lumituhonkestoa olisi tutkittu tai huomioitu?
Toinen mieleen tullut ajatus on se, että kun nyt viime vuosina on napsahdellut katki 1960-luvulta 1980-luvulle istutettuja metsiä, jotka jo on hoidettu alusta asti tasaikäisyyden (ja tasakokoisuuden jne) oppien mukaan, niin vaikuttaako tämä johonkin jotain?
Mun pitäis varmaan itse lukea sekä tämä susi- että Finnpulp-tuomio ensin, mutta selitän nyt niitä vähän, koska niitten logiikka voi olla vieras. En itse pidä kumpaakaan ratkaisua järkevänä, mutta yritän vaan avata miten tähän on tultu.
Susituomion lähtökohta on käsittääkseni se, että EU:lla on ilmeisesti luontodirektiivin liitteenä lista eläinlajeista, joiden ”suotuisan suojelun tasoa” ei saa heikentää. Kallavesi taas on vesimuodostuma, johon sovelletaan vesipuitedirektiiviä, niinkuin kaikkiin muihinkin vesimuodostumiin (siksi Finnpulp-päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia muihinkin vetten äärellä oleviin tehtaisiin, eli siis kaikkiin). Vesipuitedirektiivin ajateltiin ensin olevan vain vesienhoidon suunnittelua ja kehittämistä varten, mutta Weser-tuomiolla EU-tuomioistuin päätti, että direktiiviä pitäisi tulkita kaikissa tilanteissa siten, että mikään viranomainen ei saa tehdä mitään päätöstä, esimerkiksi lupapäätöstä, niin, että ”vesimuodostuman hyvä tila” vaarantuu. Käytännössähän kaikki vedet Suomessa on luokiteltu tämän direktiivin takia hyviin ja huonoihin erilaisilla perusteilla.
KHO soveltaa usein ympäristöoikeudessa varovaisuusperiaatetta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jos nyt on pienikin riski siitä, että sudelle tai Kallavedelle sattuisi tapahtumaan jotain, niin lupaa ei saa myöntää.
Suden kohdalla päätöstä voidaan asiallisesti kritisoida sillä, miten isolla alueella sudet liikkuvat, ja Kallaveden kohdalla sillä, että on varsin kohtuutonta kuvitella, että toiminnanharjoittaja pystyisi arvioimaan päästöt pitkäaikaisen tehtaan koko toiminta-ajalta (etenkin kun tekniikka kehittyy) ja osoittamaan, että ne eivät (mitenkään) vaikuta vesistön tilaan.
Ympäristö- ja lupa-asioissahan mennään yleensä sillä logiikalla, että luvan hakija toimittaa kaikki tarpeelliseksi katsottavat ja vaadittavat selvitykset ja viranomainen sitten tutkii niitä. KHO taas katsoo maailmaa hallintojärjestelmän läpi ja tutkii sitä, onko hallintojärjestelmä varmasti toiminut oikein – sitä ei sinänsä kiinnosta se, miltä sen päätökset näyttävät yhteiskunnan, yrittäjän tai yksilön kannalta tai mitä seurauksia niillä on.
Sanoisin näin, että kysymys on erittäin kiinnostava. Tähän asti päätöksiä on tehty sellaisten lajien perusteella, joiden reviirit ovat pieniä (liito-orava, viitasammakko jne.). Kun alue, jota susi käyttää tai voi käyttää, on niin laaja, on asiallinen kysymys, milloin voidaan todeta, että hanke heikentää suden suotuisaa tasoa. Tuulivoimalathan eivät tutkimusten perusteella haittaa ihmisenkään elämää, joten miksi haittaavat sudenkaan. (Kirjoittaja ei usko, että tuulivoima on ihmiselle haitatonta, mutta tämähän se virallinen totuus on.) KHO:n päätös on jälleen kerran mielenkiintoinen esimerkki siitä, millaista valtaa KHO käyttää. KKO:n päätökset ovat usein paremmin perusteltuja.
Kermaa tai ei, mutta yleisesti ottaen ongelma on se, että kaikki ilmaston hyväksi tehtävät toimet maksavat aina jollekin jotain lyhyellä tähtäimellä. Kun oman palkan maksaa yliopisto tai tutkimuslaitos, ehdotettavat toimet eivät ole omasta pussista pois. Pitkällä tähtäimellä tietysti voi olla, että toimimatta jättäminen saattaa maksaa enemmän, mutta toisaalta voi käydä niinkin, että toimiminenkaan ei välttämättä pelasta kaikkea ja toisaalta voi aiheuttaa tuhoisia seurauksia vaikka yritykselle tai henkilökohtaiselle taloudelle.
Tässä päästöjen ja väestön suhteuttamisessa kannattaisi muistaa, että Euroopassa ja Afrikassa tyypillinen ikärakenne on vähän eri tyyppinen eli 10 alaikäistä lasta tuottaa todennäköisesti aika vähän päästöjä.
Olen edelleen sitä mieltä, että jos suomalaiset haluaisivat elää ilmastoystävällisesti, suomalaiset pitäisi pakkosiirtää Kosin saarelle rakennettavaan yhteen isoon kerrostaloon, jossa olisi keskuskeittiö. Jo pelkästään lämmitysenergian kulut ovat Suomen korkeudella niin merkittävät, että koko Suomi pitäisi kieltää.
2 aloitettua keskustelua ja 374 vastausta. Pitänee aktivoitua. Ensi kesänä voisi ainakin yrittää kuvailla enemmän.
Tarkoitus oli lähinnä kuvata, miten pieneen alueeseen suomalaiset on ihan realistista tunkea. Kymmenkerroksisia kerrostalojahan löytyy oikeastaan kaikista valtakunnan suuremmista kaupungeista ja niitä on tehty jo 1970-1980-luvuillakin. Jos tehtäisiin Pasilan tyyliin 50-kerroksisia samankokoisia tornitaloja, joissa kaikki tilat olisivat asuntoja, niin sitten edellisen laskelman mukaan nykyiset suomalaiset mahtuisivat suunnilleen 5 x 5 km alueelle. Yritän lähinnä sanoa tällä, että jos ja kun väestö ei kasva, niin syrjäisten haja-asutusalueiden hintojen lisäksi voi romahtaa jotain ihan muutakin.
Sinänsä olisi ihan hauska käydä läpi Uudenmaan, Turun ja Tampereen seutujen yleiskaavat ja katsoa, paljonko siellä on kaavoitettu alueita asuinrakentamiseen ja miettiä, että jos syntyvyys ja kuolevuus pysyvät nykyisellään, niin mistä ne kaupunkiin muuttajat ovat pois. Onko niissä ”realistiseksi” mitoitetuissa kaavoissa jo varauksia asuinrakentamiselle niin paljon, että suomalaiset loppuvat kesken?
Ja – vuotavatko kantasuomalaiset millä nopeudella Suomesta ulkomaille?
Itse olen miettinyt asunnon ostoa esimerkiksi paikkakunnalta Brunate.
Talossa oli 10 kerrosta?
Joku on Keski-Euroopassa miikkamin kanssa samaa mieltä:
https://www.timber-online.net/rundholz/2019/12/log-yards-are-suddenly-empty.html
Niin no jos kuvitellaan, että kaikki suomalaiset asuisivat 10-kerroksisissa kerrostaloissa, joissa jokaisessa on 1 rappu, 250m2 per kerros eli vaikka 5 asuntoa, 1,5 henkilöä/asunto ja talo on 1000 m2 tontilla, niin tällä matematiikalla 5 000 000 ihmistä mahtuu asumaan 66667 taloon, ja nämä talot vievät tilaa 66666666 neliömetriä eli siis 6666 hehtaaria. Vaikka kaduille ja puistoille varattaisiin vielä tuplat tästä alasta, niin sellainen 10×13 km2 alue riittää koko väestön asuttamiseen. (korjatkaa jos laskin väärin)
Minulla on käsitys siitä, että kantaväestö supistuu ja maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa. Minulla on myös käsitys siitä, että suhteessa ihmismäärään kantaväestö hallitsee enemmän neliöitä ja eli siis asuu väljemmin. Ainakin osin tämä käsittääkseni johtuu isoissa omakotitaloissa asuvista leski(rouvi)sta eli väljyys ei ole tavallaan toivottua. Tuttavapiiriini ei kuulu kovin paljoa maaseudulle tai ylipäätään omistusasuntoon muuttaneita maahanmuuttajia, mutta niitäkin saattaa jonkin verran olla, ainakin brittejä. Tuttavapiiriini kuuluu myös nuoria korkeakoulutettuja henkilöitä, jotka ovat käyneet työn takia asumassa ulkomailla tai ovat muuttaneet sinne enemmän tai vähemmän pysyvästi.
Kirjoittaja ei omista sijoitusasuntoja eikä tämä viesti ole sijoitussuositus.