Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Remien asiaan en nyt ihan tällä selostuksella pysty ottamaan kantaa. Onko siis rekisterinumero sama?
Näitten pienten rakennusten rakentaminen on aina ihan mitä sattuu, koska kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus vapauttaa vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia rakennusluvan tai toimenpideluvan alaisuudesta. Oikeat vastaukset tähän asiaan löytyy siis pääasiassa kiinteistön sijaintikunnan rakennusjärjestyksestä. Jos sitä on hankala tulkita niin voi kertoa kunnan niin voin vilkaista, kyllä ne kaikki netistä löytyy. Lisäksi asiaa voi joskus sotkea, ollaanko jonkun kaavan jonkunlaisella alueella tai vaikka suunnittelutarvealueella tai onko vaan ei-niin-mukava kunta.
Mitä kelkkaan tulee niin aika paljon pitää olla manttaalia että kelkasta oikeasti tulee sellainen laite, jolla tehdään metsätöitä niin paljon, että siitä oikeasti työvälineeksi on. Toki jollain niinkin voi olla.
Voepiko siinä hiilinielusa olla sellane nielurisatautikkii sittennii?
Näin vakavasti, tervetuloa seurueeseen.
Niin Planterin laittamassa graafissahan oli siis metsän arvioitu tuottoarvo per hehtaari ja markkinahinta per hehtaari, sekä niitten välinen kerroin. Vähän sama mitä tää hintaseurantamies laskee Suomessa, eli millä summa-arvo on kerrottava, että metsätilan voi kuvitella saavansa. Tietysti tuottoarvo on eri asia kuin summa-arvo.
Ilman muuta siis Etelä-Ruotsissa puu kasvaa parhaiten, mutta Länsi-Ruotsissa kasvoi melkein yhtä hyvin, ostohinta vaan oli halvempi. Uplannissa taas ei kasvanut kovinkaan hyvin enää, mutta hintaa oli silti reilusti. Suomessakin on näitä alueellisia epäloogisuuksia markkinan hintatason ja puun kasvukyvyn välillä.
Pitäiskö ymmärtää niin, että Ruotsissa metsämaasta maksetaan liikaa a) pääkaupungin läheisyydessä (Uplanti) ja alueilla, joissa on paljon vanhaa rahaa tai suhteellisesti vähänlaisesti metsää (Etelä-Ruotsi)?
Suomessahan on vähän näin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen suhteen?
Kysyisin myös, että omistaako kukaan meistä kirjoittelijoista metsää ulkomailla? Olen joskus miettinyt, että pitäisikö ostaa? Miten verotus?
Ruotsissa edullisin hintakerroin näytti olevan Vaasan korkeudella?
Jossain toisessa viestiketjussa olen joskus kirjoitellut meidän lannoituskokemuksista. Itse en etämetsänomistajana viitsi alkaa läträämään pikkusäkkien kanssa vaan olen tyytynyt suursäkkeihin, jotka pudotellaan kuormasta tienvarteen kukin oikeaan paikkaansa yksi kerrallaan.
Suursäkki riittää vähän toiselle hehtaarille annoksesta riippuen eli jos kullakin säkillä lannoitetaan neliön mallinen ala ja säkki on keskellä tätä alaa, niin kävelymatkaa tulee siinä 60-70 metriä. Säkiltä lähdetään kahden 10 litran muoviämpärin kanssa (joissa on vähän fylliä kahvoissa, eli vaahtomuovi+jesari) aina kuhunkin suuntaan ja koko ajan heitellään. Ensimmäinen ämpäri jätetään aina karvan yli puoleenmatkaan puolitäytenä ja heitellään paluumatkalla tyhjäksi.
Kannattavuus riippuu siitä paljonko juo kahvetta ja paistaa makkaraa, mutta kyllä ainakin meillä on jäänyt ihan hyvä tuntipalkka itselle kun vertaa mitä vieraan konetyö olisi maksanut.
Sitten jos on tosimies ja mönkijät ja traktorit ja muut vehkeet, voi samantien hankkia levittimetkin niille lannoitteilleen.
Näin tämä kyllä toimii ihan ookoo, kunhan maasto on jokseenkin ok kulkea ja tilan tieverkko on hyvä. Ämpärit ja 4-5 talkoolaista kulkee pikkuautolla vaikka toiselle puolelle Suomea tarvittaessa.
Sitäpaitsi kun lannoittaa nimenomaan tienvarret, saa naapurit paremmin kateellisiksi ja ostomieskin katselee onnellisena auton ikkunasta.
Sitä en sitten tiedä, että jos yksinään tekee, niin ehtiikö papanat koppuroitua sinne säkkiin kosteuden vaikutuksesta ennen kun homma on loppuun saakka hoidettu. Tästä varmaan jollain muulla on enemmän näkemystä.
Viime aikoina olen käyttänyt K-menu Tiikerikakkua ja Suklaahippukakkua. Kestää autossa hellettä ja pakkasta ja säilyy ikuisesti. Ei ole ehkä terveellistä, kannattais ehkä leipoa itse. Kummisedälläkin oli aikanaan kuivaakakkua eväänä vuosikymmenet työmailla. On sekä rasvaa, proteiinia että hiilihydraattia ja ei tarvitse isoa kappaletta syödä, niin ei joudu vatsa töihin ja haittaa työntekoa.
Kaipa tuo härveli soveltuu niihin paikkoihin, mihin sitä on ajateltukin. Työmaiden organisointi ja sijannit on tietysti sellainen, mikä pissii koko alalla, eli koneet viettävät ihan liikaa aikaa lavetilla.
Sanon nyt tässäkin kohtaa, että mun mielestä pitäisi kehittää koneita siihen suuntaan, että niissä olisi enemmän kouria, ei nyt ehkä ihan yhtä monta kuin hämähäkissä, mutta melkein. Se, mihin konekuski jollakin lailla tarvitsee sitä älyään, on se, että se katkaisee oikean puun oikeasta kohdasta. Kaikki toimet sen jälkeen joutaisivat etenemään automaatilla, eli kourassa olevan puun karsinta, katkonta ja sijoittaminen kyytiin tai ketoon. Tällä aikaa kuljettaja voisi jo etsiä ja katkoa seuraavaa puuta, ja sitä seuraavaa.
Kaikenkaikkiaan pitää muistaa, että sellaisia leimikoita on kuitenkin kohtalaisen paljon, joissa tukkisaannosta saatava taloudellinen hyöty ei korvaa sitä aikaa tai työmäärää, joka älyllisen katkonnan tekemiseen kuluu.
Arvoisa parlamentti, mitä veikkaatte seuraavaksi käyvän puumarkkinoilla? Nyt eletään siis krapulaa eikä järkeviä tarjouksia meinaa saada, mutta miten kauan tätä kestää ja miten tilanne purkaantuu? Putoaako tukin ja kuidun hintaero pysyvästi? Etsikää oma kristallipallonne tai kahvinporonne tai esittäkää muuten valistunut arvaus?
Ja no, sulla on 30 ha taimikkoa sun tilalla, ja kohta vielä lisää. Koska sitä pikku kuusitaimikkoa on paljon, niin töitten tasaamiseksi sitä huonoa vanhaa peltoa voi pitää pystyssä pari vuotta pitempäänkin, jos ei ole rahat loppu. Samoin hehtaareja on kuitenkin sen verran paljon, että antaa niitten varjostavien koivujen kasvaa siellä ihan rauhassa ja poistelee ne sitten vaikka ensiharvennuksessa. 20 vuoden kuluttua sulla nimittäin ei ole tuossa metsässä yhtään mitään tekemistä, ellet jostain syystä osta lisää hehtaareita.
Siitä oliko päätehakkuutulo hyvä vai huono, ei voi sanoa mitään. Suomessa on alueita, joissa päätehakkuumetsä on 130m3/ha ja joissa se on 450m3/ha ja jopa ilman hoitoa.