Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Tulkitsen, että tämä nyt ei ole kaupallista, mutta tuli hakutuloksissa vastaan.
Kertovat, että millimetrin tarkkuus keilauksessa onnistuu. Alkaa siis olemaan sitä tasoa, että jos metsää aletaan tutkimaan, pitää jo miettiä, sattuuko olemaan tuulinen päivä vai ei.
Milloinkas Anneli menee luonto- ja kuvausretkelle? Veikkaisin, että lahopuuta on kohteella yli sen 100 m3/ha.
Sinänsä on varmaan niin, että eri metsätyypeillä lahopuuta on varmaan eri määriä, koska onhan niitäkin alueita, joilla ei tahdo olla elävääkään puuta tuota sataa kuutiota.
Asiantuntemukseni eri riitä, mutta Nuuksiossa, Korouomassa ja tuolla Niipperissä liikkuneena olisin varovaisesti sitä mieltä, että näissä kohteissa, joissa täystiheästä kasvatusmetsästä pyritään siirtymävaiheen kautta etenemään vanhaan luonnonmetsään, lahopuuta tulee hetkellisesti jopa luonnottoman paljon, kun talousmetsänä hoidettu alue ränsistyy. Hiukan ounastelisin, että tasarakenteisen puuston itsevanheneminen tuottaa ikäänkuin rumempaa jälkeä kuin luontaisesti syntyneessä metsässä.
Laserkeilauksen käyttökelpoisuus riippuu siitä, miten taajaan sillä laserilla ammutaan. Maanmittauslaitoksen edellinen kierto oli 1 piste kahdelle neliömetrille ja nyt mennään sitten 5 pistettä neliömetrille tämä seuraava kierros. Piste voi sitten osua maahan, oksaan tai latvaan varsin satunnaisesti. Latvaa korkeammalta ei voi oikein tulla osumia, ellei nyt joku pikkulintu siellä satu juuri sillä hetkellä lentämään.
Näin ollen maanpinta saadaan mallinnettua oikein hyvin. Jonkinlainen valtapituuskin on varmaan taimikoissa ihan mahdollinen arvattava, mutta toki se latvakasvain on aika sellainen satunnainen piikki, johon pisteet saattavat osua tai luultavammin eivät. Veikkaisin, että lehdettömänä aikana lehtipuu näkyy huonommin ja että erityisesti epätasaiset männyn taimikot voivat olla hankalia.
Ja ne ylispuukohteet tietysti vielä hankalampia, kuten nostokoukku sanoikin. Ylhäältä katsottuna sinne ylispuun oksien alle voi jäädä mitä tahansa, toki välillä on niinkin, ettei siellä mitään kasvakaan.
Jos taimikko keilataan dronella tai muuten lähempää maapintaa, saadaan tietysti huomattavasti tarkemmat tulokset syntymään.
Minulla ei ole mitään varmaa tietoa tästä, mutta olisko nyt niin, että on taloudellista realismia, että MML:n keilaus toteutetaan tietyllä lentokorkeudella ja tietyllä pistetiheydellä tällä hetkellä, eli jos haluttaisiin tarkempaa tavaraa, pitäisi lentää alempana ja tiheämmin, ja siihen ei nyt tällä hetkellä ole taloudellista mahdollisuutta eikä välttämättä tarvettakaan taas sitten monen muun tiedontarvitsijan näkökulmasta. Tekniikka sinänsä on aivan toimivaa ja sillä voi mallintaa vaikka viherkasvin jos pistetiheys riittää.
Erittäin kiinnostava aihe, kertokaa vaan lisää. Ketju on tosin väärä, mutta näitähän nyt sattuu.
Suattaapi ollakkii. Polkuja alueella ei juurikaan enää ole, koska ulkoilijat ovat ymmärtäneet, millainen paikka on.
Laittaisin auton parkkiin osoitteiden Yläjuoksu 5 ja 7 paikkeille (pysäköintikieltohan päättyy aina risteykseen) ja lähtisin alkuun siitä rivitalot itäpuolelta kiertäen. Sieltä löytyy hieno kirjanpainajan tappama kuusikko ja pieni torjuntahakkuu (suojelualueen ulkopuolelta). Tämän jälkeen voi valua ojanotkoon ja vaihtaa puron länsipuolelle. Pienen mäen pohjoisreunassa olevalta jyrkänteeltä voi sitten yrittää suunnistaa viistosti pohjoisessa olevaan Örkkiniityntien mutkaan. Paluumatka tekeekin luultavasti mieli jo tulla tietä pitkin.
Sitä ravintoa halutaan lisätä nimenomaan siitä syystä, että bambit ja hirveydet saisivat ruokaa, ja se kerrotaankin. Se, mitä ei kerrota, on se, että lisäruokinnalla ei ole tarkoituskaan estää vahinkoja, vaan että toimenpiteillä tavoitellaan mahdollisuutta pitää entistä suurempaa määrää valtion karjaa.
Sinänsä muuten mielenkiintoinen kysymys, että on olemassa joku organisaatio nimeltä Riistakeskus, jolla on valta asettaa tavoitteeksi, että vieraslajituholaisten määrää Pohjois-Savossa kasvatetaan. Riistakeskus voisi alkaa ostamaan ihan omia metsiä, aidata ne, ja laittaa sinne ne tavoittelemansa eläimet.
Suosittelen kaikkia pääkaupunkiseudulla asuvia tai siellä vierailevia tekemään retken Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualueelle, joka löytyy Espoosta Örkkiniityntien länsipuolelta.
Kertokaa sitten, kun olette siellä käyneet, että mitä mieltä olette luonnonpoistumasta. Jos satuitte ylipäätään pääsemään sieltä pois. Jos Anneli menee ja on kaunis ilma, niin ota muutama kuva lukijoiden kuviin.
Hmm.
Luulen, että jossain vaiheessa joillakin menee hermo siihen, että tekoäly tuottaa merkityksetöntä höttöä ja toinen tekoäly lukee sitä ja taas valikoi dataa käyttäjän tarpeisiin.
Monia erilaista sisältöä tuottavia ammattiryhmiä menettää työnsä, eikä menetys rajoitu vain visualisteihin, toimittajiin jne., vaan todennäköisesti aletaan syödä myös mm. koodareita, lääkäreitä ja juristeja. Käytännössä ensin hankaloituu pääseminen näille aloille, kun uusien tekijöiden tarve pienenee, ja vasta sitten päästään saneeraamisen pariin. Joillakin aloilla kalkkeutunut lainsäädäntö suojaa työpaikkoja (esim. lääketiede ja julkishallinto) jonkin aikaa. Oman suppean kielialueen suojaava merkitys laskee. Käytännössä aloilla menestyvät ne, jotka ensimmäisenä ottavat työssään käyttöön uudet välineet ja oppivat hallitsemaan ne tehokkaimmin.
Mitä töitä sitten jää jäljelle? Yhteiskunnan hallinto (terveydenhuolto, turvallisuus jne.), henkilökohtaisen palvelun alat (hierojat, PT:t, matkaoppaat ym.), alkutuotanto ja pieni määrä suorittavaa teollisuustyötä. Ehkä lisääntyvää kurjistumista ja jonkinlainen prosessi, jolla otetaan niiltä viisaasti valinneilta, joilla vielä jotain on, niille, joilla ei enää ole.
No niin, hakuikkuna on sitten sulkeutunut.
Hain varmuuden vuoksi tukia kaikkiin mahdollisiin nmh-kohteisiin, katsoo sitten talven ja kesän aikana, mitä niistä on rahallisesti järkevää tehdä eli paljonko METKAsta säästetään.
Voisin veikata, että varmaan kaikkien epämääräisten ojitushankkeiden ja muidenkin epämääräisten hankkeiden osalta olisi ollut nyt hyvä aika hakea tukia, koska on selvää, että tukitason heikkeneminen ja Metsäkeskuksen irtisanomiset aika todennäköisesti heikentävät työmotivaatiota ja valvonnan määrää ja laatua.