Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Yleensä noi kaarevat rajat on luonnollisia rajoja eli siinä on ollut joskus puro tai tie tai jotain. Kartasta on paha arvata mutta tossa on varmaan joku notkon pohja, joka on tehty ensin pelloksi ja sittemmin metsitetty, eli olisko sitten pelloksi tekemisen yhteydessä siirretty vaikka ojan paikkaa paremmaksi ja raja on jäänyt paikalleen.
Onko rekisterinumeron kolmas osio (kantatalon numero) kaikissa näissä viidessä palasessa sama?
Näitten kanssa on itsekin joskus keploteltu, mutta kun en ole oikeaa ikäryhmää niin viimeisimmät pykälämuutokset ei ole oikein hallussa.
Mulla on jostain syystä sellainen mielikuva, että jos tekee 50 % työajasta niin se vaikuttaa jossain kohtaa niin, että tehty työ vaikuttaa työssäoloehtoon ja laukaisee jossain vaiheessa sen uudelleen kertymisen. Olisi siis turvallisempaa tehdä kiireapulaisen hommia 2pv eikä 3 pv viikossa.
Ylipäätään olen myös sitä mieltä, että oli terve tai sairas, niin mahdollisimman nopeasti vaan eläkkeelle ja mahdollisimman paljon. Eläkkeellä ei tarvitse selvitellä kenellekään tienaamisiaan, palkkatöitään tai yrittäjyyksiään toisin kuin työttömänä ollessa. Jos oma eläke-ennuste on tiedossa ja luotettava ja tietää, että sillä pärjää metsälainojen kanssa, niin kannattaa lähinnä tehdä pari puukauppaa vähän etupeltoon niin että selviää lyhennyksistä tämän välivaiheen aikana.
Ylipäätään tietotekniikka on ihmeellistä. Kävin tänään ensimmäistä kertaa UPM:n palvelussa. Monet asiat olivat ihan asiallisestikin, mutta yhdellä tilalla palvelu kertoi, että ensi vuonna pitäisi kahdella kuviolla tehdä männyn kylvö.
No ei siinä, ei ne siemenet kalliita ole, niin voinhan minä kylvääkin. Paikalla on kyllä jo nyt sellainen 60-vuotias 03-kehitysluokan puusto, jolle palvelu ei ehdottanut päätehakkuuta.
Mitä mieltä raati on siitä, että pitäisikö Trico-käsittely lisätä kemera-tuettavien työlajien listaan? Ilmastonäkökulmastahan on suositeltu lehtipuun kasvattamista.
Allekirjoittanut ajaa edelleen autolla vuosimallia 1978 ja bensiinin kulutus on siinä 7-8 l / 100 km. Oli silloin 1970-luvulla muutakin kuin amerikanrautoja. Lisäksi maavara on ihan ok eli sen kanssa pärjää kun ei ajele metsäteillä niissä urissa.
Mitä? Putin?
Kunhan oli pakko sanoa, että taimikon raivaus 5 cm korkuiseksi esimerkiksi vuosittain ehkäisee tehokkaasti hirvituhoja. Suorittava on siis täysin oikeassa. Ei tule varmasti hirvituhoja lainkaan.
Laitoin lukijoitten kuvaan muutaman kuvan esimerkiksi toisenlaisesta metsäalan logiikasta ja heikkolahjaisuudesta.
Niin. Taimikko pitää raivata ettei hirvet syö. Esimerkiksi sellainen 5 cm korkeuteen raivaaminen on hyvä.
Eikö niin?
Sillä mistä porukalle saadaan töitä ei ole missään muussakaan asiassa ollut väliä.
Etelä-Euroopassa on edelleen niitä Arja-tädin heikkolahjaisia muun muassa painamassa hissin nappulaa, jotta herrat pääsevät hissillä ylös ja alas. Suomessa sekin hoidetaan itsepalveluna.
Meillä on jostain syystä katsottu, että on valtiolle järkevämpää, että samat kaverit ovat kortistossa ja nauttivat siellä päivärahaa yhteisestä kassasta.
Se, miten kauan nykyinen järjestelmä pysyy pystyssä, on sitten eri asia, mutta se ei tietysti ole meidän ongelma.
Mulle tarjottiin 1 kk sitten Etelä-Karjalassa päätehakkuulta sorvikuusesta 59 ja kuusitukista 57, kuidusta 18 eur. Visakuusella on selvästi erityinen laatulisä 😉
En raaskinut myydä, odotellaan tilanteen kehittymistä.
Asiallinen kysymys on, että mikä on metsän parempi kunto kuin missä sen on itse saanut.
Perinteisesti metsää on hoidettu jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ja tällöin metsä on ollut entistä parempi, kun metsä on ollut entistä vanhempaa ja järeämpää.
Sittemmin on siirrytty jaksolliseen kasvatukseen, jossa metsään on vedetty sileäksi ja itselle ja muille on perusteltu, että metsä on entistä parempi, koska sen kasvunopeus on entistä suurempi, vaikka puurahat olisi ryypättykin tai niillä olisi ostettu lisää hehtaareita.
Kummassakin on oma vinha peränsä. Tässä tapauksessa rahat menivät perintöveroon, joka ei sinänsä tuota mitään, mutta minkäs sille mahtaa.
Joka tapauksessa kyllä se hakkuuaukko ajan oloon jotain kasvaa, ja sieltä voi sitten 10-15 vuoden päästä katsoa, mitä sinne tuli. Seuraava sukupolvi saa ihan varmasti pienempikokoisemman ja siinä mielessä huonomman metsän (koska metsä ei kasva niin nopeasti), mutta tarmo kannattaa ehkä laittaa muuhun osaan metsäänsä.