Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kuulkaahan taas rakas sellufirman propagandaosasto.
Kyse on ihan puhtaasti sahan ja sellutehtaan yrittäjäriskistä. Riskistä siitä, saako firma ostettua oikeankokoista puutavaraa sisään siihen nähden, millaista tavaraa markkina vetää. Se, jos tehdas ostaa vääränpituisia puita pystykaupalla niin, ettei tukkiosuuden pituus sovi järkevästi katkottaviin mittoihin, ei ole puun myyjän ongelma. Hävikin maksaa se, joka sen hävikin aiheuttaa, eli tässä tapauksessa tehdas itse.
Yritäpä etsiä vastaavia ilmiöitä muilta aloilta ja yritä miettiä, kuka niistä vastaa.
Pitäisi varmaan tilata jutun koko paperinippu Turun HO:sta ja katsoa, mitä kaikkea siellä on tapahtunut. Hovioikeuksien päätöksiä tosiaan käytetään ennakkotapauksina myös, ja kun valituslupaa ei ole hakemisesta huolimatta saatu, ei KKO:kaan ole ollut asiasta kiinnostunut. Olisi myös kiinnostava katsoa, mikä toimisto asiaa hoiti. Oikeudessahan voidaan esittää myös editiovaatimus eli voidaan vaatia vastapuolta esittämään jokin todiste, joka hänellä tiedetään olevan hallussaan. Toki vaikka motodata voi yllättäen vahingossa kadota.
Minua tosiaan kiinnostaisi, millaisella paikalla tehdyssä laserkeilauksella tms puuston määrä ja laatu voidaan todentaa etukäteen niin, että se riittää todisteeksi. Voisin vaikka vähän maksaakin siitä, että joku tällaista palvelua minulle tarjoaisi. Voin tietysti itsekin lähteä drone- ja keilainkaupoille, mutta ehkä ulkopuolisen tekemä tutkimus vaikuttaisi paremmalta.
Minusta on kiinnostavaa se, että ihmiset eivät oikein mieti sitä, kumpi on parempi
a) käytän turkiksia, pilaan eläinten elämän, olen paha ihminen
b) käytän tekoturkiksia, tuotan mikromuovia, olen paha ihminen
Sata runkoa per hehtaari ei ole ihan kauhean paljon. Ilmakuviltakin voi katsella että muodostuisko niistä jotain linjoja niin että sais suurimman osan tosiaan tähdättyä ajouralle.
Jos ne männyt ei ole kuolemassa niin ei se nyt niin haudanvakavaa ole jos sinne niitä joku jääkin. Lehtipuulla tulee kilometrit aiemmin täyteen.
Mää erelleen varron et tulee se mun visioima mettäkone kun pistelee noi oksat kitaansa ja käyrä hörpöttää niillä. Ystävämme entinen pääministeri vois varmaan kehitellä sellasen.
Joko Australia muuten sammui, kun siellä satoi?
Tuohon ketjun aiheeseen, niin periaatteessahan siis kaikki alikasvoksen pitäminen tai kaksijaksoisuus on tuon paloasian näkökulmasta vältettävää. Toisaalta rohkenen väittää, että metsä on myös sitä arempi myrskytuhoille, mitä tyhjempi se pohjalta on eli mitä paremmin tuuli pääsee oksien alle nostamaan puita ilmaan. Tästä näkökulmasta voi tietysti kysyä että kumpi tulee nykyään useammin, tuuli vai metsäpalo.
Tuntuisi järkevältä tämä markkinoiden määrittämä korko. Halvan rahan aikaanhan on hankala keksiä kannattavia investointikohteita, joten voi vaikka ostaa metsää tai käyttää ylimääräiset rahat ojiin ja apulantoihin, kuten allekirjoittanut. Jos metsänostoon otetun lainan korko olisi vaikka 8 %, niin rahat menisivät varmaan ylimääräisiin lyhennyksiin. Tällä hetkellähän metsätalouteen saa lainaa halvemmalla kuin mitä metsätalous laskennallisesti tuottaa (3-4 %), joten on ilman muuta selvää, että metsätilojen kysyntä ja sitä myöten hinnat nousevat.
Metsätilat.fi:ssä on päivittäin myynnissä useita tiloja. Jos ne eivät riitä siihen, että risuparta voi harjoittaa itse omilla maillaan haluamansa tyyppistä metsänkäsittelyä, lisää löytyy mm. oikotie.fi:stä, metsamarkkinointi.fi:stä, metsakaupat.fi:stä, etuovi.comista, Metsälehden Metsämaa-osiosta ja niin edelleen. Suosittelen metsätilan hankkimista kenelle tahansa metsistä kiinnostuneelle, on paljon mielenkiintoisempaa olla kiinnostunut omasta metsästään kuin toisten metsistä.
Niin no joku vaikuttaa keksineen ikiliikkujan, kun rahastaa sekä vuokraajalta että vuokranantajalta. Harmi vaan, ettei sivuston perusteella kauppa näytä käyvän.
Pysyvien suojelualueiden perustamiseen? Miten siinä nyt on hiilinielun kannalta järkeä, jos suojelualueen metsää ei saa lainkaan hoitaa?
Maataloudessa tehtävien valintojen kannalta on kiinnostava kysymys, miten toimitaan, jos suomalaisten maataloustuotteiden kysyntä ilmastonmuutoksen vuoksi kasvaa. Päästöthän eivät saisi kasvaa ja viljely pitäisi kokonaisuudessaan ilmastoperusteella tietysti kieltää, mutta kun toisaalta on oltu sitäkin mieltä, että ilmastonmuutos saattaa merkittävästi heikentää eräiden muiden alueiden maataloustuotannon edellytyksiä ja maapallon väestö ei tietääkseni ole vähenemässä, niin kysynpähän vaan, miten järkevää peltomaata on muuttaa metsämaaksi.
Asiaa olisi helpompi kommentoida, jos tietäisi missä päin tuo kartanpala on. Totuus löytyy tietysti, jos menee käymään MML:n arkistoon Jyväskylään, ei tarvitse sitten veikkaillakaan.
Jos kantatalon numero on eri kuten kirjoittaja kertoo, ja kantatalon numero on pienempi kuin 10 noin karkeasti, niin silloin on todennäköisesti niin, että kyse on jostain kylän varsinaisen alueen ulkopuolella olevasta vanhasta niittymaasta, joka on saattanut olla aikanaan kylän yhteinen ja joka on jossain vaiheessa isossajaossa tai sen jälkeen jaettu sillä perusteella, että palanen kullekin talolle. Tämän jälkeen palikat ovat jostain syystä päätyneet saman tahon omistukseen eli joku on siis myynyt tai vaihtanut jotain. Perikunta-tapaus ei ole mahdollinen yleensä muuten kuin samaa kantatilaa olevien numeroitten kohdalla, toki kaikki on aina mahdollista, jos kauppaa on käyty.