Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Ilmoitan itseni haastateltavaksi, kun kerkiän.
Sitä odotellessa voidaan ehkä keskustella tässä viestiketjussa vaikka siitä, miten itse kustakin tuli metsänomistaja ja miksi siihen hommaan rupesi.
https://www.metsakeskus.fi/kemera-tuet
<h3>Muita Kemera-tuen myöntämistä rajoittavia tekijöitä</h3>
samalle kohteelle on aiemmin myönnetty Kemera- tai metsänparannusrahoitus- taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tapauksessa on oltava kulunut 10 vuotta samalla kohteella rahoitetusta, kumotun Kemera-lain mukaisesta metsänuudistamisesta
- taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon kohdalla on oltava kulunut 10 vuotta samalla kohteella rahoitetusta, kumotun Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoitotyöstä
- taimikon varhaishoidon jälkeen tulee olla kulunut 7 vuotta ennen kuin alueella voidaan rahoittaa nuoren metsän hoitotyötä
Suomennettuna kai käytännössä: tuetusta uudistamisesta tuettuun varhaishoitoon 10 v, tuetusta taimikon varhaishoidosta taimikonhoitoon 7 v ja tuetusta taimikonhoidosta nuoren metsän kunnostukseen 10 vuotta.
Oksapuun kommentti muuten herätti ajattelemaan. Sekä typpilannoitus että raivaus molemmat maksavat käytännössä 350 euroa / ha. Kummallakahan olisi parempi lannoitusvaikutus?
Haluatko kertoa lisää tästä lauseesta: ”Firma itsellä usein myös osallistunut tietekoon,kun leimikon myynnin yhteydessä neuvottelee.”
No voidaan olla aika varmoja siitä, että hytin päällä on pienin todennäköisyys olla kouraa haittaavia esteitä. Lisäksi voidaan toki käyttää laserkeilainta joka havainnoi esteet.
Kukkakimput ovat kai vain toisesta päästä (latva) erilaisia.
Kuorman osalta ongelma tulee vasta kuormatilan täyttyessä. Jos haketetaan tai paketoidaan heti, tätäkään ongelmaa ei ole.
No hoitokunta on pakko olla, että kemeran saa, ja siis vähintään 3 osakasta.
Pyydä tarjous
– metsätien kunnostuksesta 1) Otsolta ja 2)Mhy:ltä ja lisäksi
– pyydä tarjous murskeen ajosta, rummun uusimisesta ja kääntöpaikan teosta 3) joltain paikalliselta.
Tulet todennäköisesti hämmästymään siitä, miten tuet uppoavat suunnittelukustannuksiin.
Sadan hehtaarin metsätilasta voi hyvällä tuurilla tehdä vaikka Metso-kohteen.
En käsittääkseni ole sanonut, että olen tässä omaa koneketjua laittamassa. Olen laskenut, että siihen tarvitsisi olla sellainen 8000 hehtaaria, jos oletetaan, että joka vuosi päätehakataan 1 % alasta ja harvennetaan 2 %, tehdään yhtä vuoroa ja pidetään lomat.
Jos metsä maksaa 2500 eur / ha, niin puuttuva osa maksaa siinä 20 miljoonaa. Eli ehkä tuolla 2030-luvun lopulla voisi olla ajankohtaista, jos sitä tässä vaurastuisi.
Milläs rahalla oksapuu kuvittelee, että se ammattimetsurin lasku maksetaan, jos vaihtoehtona on päästä risuista eroon edes ilmaiseksi?
No sen automatiikan kannalta yksinkertaisin on se, että kerätään kyytiin. Silloin puomin pitää osata viedä koura kannolta aina samaan paikkaan eli viedä kukkakimpun tyvi lavan kuskinpuoleisen päähän ja avata koura kun haluttu paikka on saavutettu. Käsittääkseni varsin helppo homma nykytekniikalla.
Tämä lava voi sitten myös olla risutukkia tekevä paalain tai suoraan haketta tekevä haketin, mutta se ei siihen kouran liikerataan vaikuta mitään.
Sitten jos halutaan tehdä kasaa maastoon, niin automatiikka voisi toimia niin, että kuljettaja vie ensimmäisen nipun haluamaansa paikkaan ja sen jälkeen automatiikka ohjeistaa puomeja viemään myöhemmätkin niput samaan paikkaan, kunnes uusi paikka on annettu. Huomattavasti monimutkaisempi ratkaisu.
Tietenkään koko 100 ha ei ole ”haasteellista” kohdetta.
Ja okei, puomitkin maksavat jotain, mutta että jos nyt oletetaan, että tällä laitteella siis käsitellään puustoa, joka on max 12 m pitkää ja läpimitta on max 14 cm vaikka, ja että tässä on siis 3 giljotiinikouraa. Kun nyt tässä ketjussa ollaan, niin voivat tietysti olla myös risupedon kouria, joista ainakin minulle tulee mieleen pyörivät pesuharjat. Tai – mikä estää – voihan kolmikouraisessa värkissä olla vaikka erilaisia kouria eri puomien päissä noin periaatteessa.
Hautausmaa sopiikin ravinteikkaana elinympäristönä erinomaisesti energiapuun kasvatukseen. Tilhitkin siellä saattavat viihtyä. Happamia, sanoi motokuski pihlajanmarjoista.