Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Joko Australia muuten sammui, kun siellä satoi?
Tuohon ketjun aiheeseen, niin periaatteessahan siis kaikki alikasvoksen pitäminen tai kaksijaksoisuus on tuon paloasian näkökulmasta vältettävää. Toisaalta rohkenen väittää, että metsä on myös sitä arempi myrskytuhoille, mitä tyhjempi se pohjalta on eli mitä paremmin tuuli pääsee oksien alle nostamaan puita ilmaan. Tästä näkökulmasta voi tietysti kysyä että kumpi tulee nykyään useammin, tuuli vai metsäpalo.
Tuntuisi järkevältä tämä markkinoiden määrittämä korko. Halvan rahan aikaanhan on hankala keksiä kannattavia investointikohteita, joten voi vaikka ostaa metsää tai käyttää ylimääräiset rahat ojiin ja apulantoihin, kuten allekirjoittanut. Jos metsänostoon otetun lainan korko olisi vaikka 8 %, niin rahat menisivät varmaan ylimääräisiin lyhennyksiin. Tällä hetkellähän metsätalouteen saa lainaa halvemmalla kuin mitä metsätalous laskennallisesti tuottaa (3-4 %), joten on ilman muuta selvää, että metsätilojen kysyntä ja sitä myöten hinnat nousevat.
Metsätilat.fi:ssä on päivittäin myynnissä useita tiloja. Jos ne eivät riitä siihen, että risuparta voi harjoittaa itse omilla maillaan haluamansa tyyppistä metsänkäsittelyä, lisää löytyy mm. oikotie.fi:stä, metsamarkkinointi.fi:stä, metsakaupat.fi:stä, etuovi.comista, Metsälehden Metsämaa-osiosta ja niin edelleen. Suosittelen metsätilan hankkimista kenelle tahansa metsistä kiinnostuneelle, on paljon mielenkiintoisempaa olla kiinnostunut omasta metsästään kuin toisten metsistä.
Niin no joku vaikuttaa keksineen ikiliikkujan, kun rahastaa sekä vuokraajalta että vuokranantajalta. Harmi vaan, ettei sivuston perusteella kauppa näytä käyvän.
Pysyvien suojelualueiden perustamiseen? Miten siinä nyt on hiilinielun kannalta järkeä, jos suojelualueen metsää ei saa lainkaan hoitaa?
Maataloudessa tehtävien valintojen kannalta on kiinnostava kysymys, miten toimitaan, jos suomalaisten maataloustuotteiden kysyntä ilmastonmuutoksen vuoksi kasvaa. Päästöthän eivät saisi kasvaa ja viljely pitäisi kokonaisuudessaan ilmastoperusteella tietysti kieltää, mutta kun toisaalta on oltu sitäkin mieltä, että ilmastonmuutos saattaa merkittävästi heikentää eräiden muiden alueiden maataloustuotannon edellytyksiä ja maapallon väestö ei tietääkseni ole vähenemässä, niin kysynpähän vaan, miten järkevää peltomaata on muuttaa metsämaaksi.
Asiaa olisi helpompi kommentoida, jos tietäisi missä päin tuo kartanpala on. Totuus löytyy tietysti, jos menee käymään MML:n arkistoon Jyväskylään, ei tarvitse sitten veikkaillakaan.
Jos kantatalon numero on eri kuten kirjoittaja kertoo, ja kantatalon numero on pienempi kuin 10 noin karkeasti, niin silloin on todennäköisesti niin, että kyse on jostain kylän varsinaisen alueen ulkopuolella olevasta vanhasta niittymaasta, joka on saattanut olla aikanaan kylän yhteinen ja joka on jossain vaiheessa isossajaossa tai sen jälkeen jaettu sillä perusteella, että palanen kullekin talolle. Tämän jälkeen palikat ovat jostain syystä päätyneet saman tahon omistukseen eli joku on siis myynyt tai vaihtanut jotain. Perikunta-tapaus ei ole mahdollinen yleensä muuten kuin samaa kantatilaa olevien numeroitten kohdalla, toki kaikki on aina mahdollista, jos kauppaa on käyty.
Yleensä noi kaarevat rajat on luonnollisia rajoja eli siinä on ollut joskus puro tai tie tai jotain. Kartasta on paha arvata mutta tossa on varmaan joku notkon pohja, joka on tehty ensin pelloksi ja sittemmin metsitetty, eli olisko sitten pelloksi tekemisen yhteydessä siirretty vaikka ojan paikkaa paremmaksi ja raja on jäänyt paikalleen.
Onko rekisterinumeron kolmas osio (kantatalon numero) kaikissa näissä viidessä palasessa sama?
Näitten kanssa on itsekin joskus keploteltu, mutta kun en ole oikeaa ikäryhmää niin viimeisimmät pykälämuutokset ei ole oikein hallussa.
Mulla on jostain syystä sellainen mielikuva, että jos tekee 50 % työajasta niin se vaikuttaa jossain kohtaa niin, että tehty työ vaikuttaa työssäoloehtoon ja laukaisee jossain vaiheessa sen uudelleen kertymisen. Olisi siis turvallisempaa tehdä kiireapulaisen hommia 2pv eikä 3 pv viikossa.
Ylipäätään olen myös sitä mieltä, että oli terve tai sairas, niin mahdollisimman nopeasti vaan eläkkeelle ja mahdollisimman paljon. Eläkkeellä ei tarvitse selvitellä kenellekään tienaamisiaan, palkkatöitään tai yrittäjyyksiään toisin kuin työttömänä ollessa. Jos oma eläke-ennuste on tiedossa ja luotettava ja tietää, että sillä pärjää metsälainojen kanssa, niin kannattaa lähinnä tehdä pari puukauppaa vähän etupeltoon niin että selviää lyhennyksistä tämän välivaiheen aikana.
Ylipäätään tietotekniikka on ihmeellistä. Kävin tänään ensimmäistä kertaa UPM:n palvelussa. Monet asiat olivat ihan asiallisestikin, mutta yhdellä tilalla palvelu kertoi, että ensi vuonna pitäisi kahdella kuviolla tehdä männyn kylvö.
No ei siinä, ei ne siemenet kalliita ole, niin voinhan minä kylvääkin. Paikalla on kyllä jo nyt sellainen 60-vuotias 03-kehitysluokan puusto, jolle palvelu ei ehdottanut päätehakkuuta.
Mitä mieltä raati on siitä, että pitäisikö Trico-käsittely lisätä kemera-tuettavien työlajien listaan? Ilmastonäkökulmastahan on suositeltu lehtipuun kasvattamista.
Allekirjoittanut ajaa edelleen autolla vuosimallia 1978 ja bensiinin kulutus on siinä 7-8 l / 100 km. Oli silloin 1970-luvulla muutakin kuin amerikanrautoja. Lisäksi maavara on ihan ok eli sen kanssa pärjää kun ei ajele metsäteillä niissä urissa.