Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Niin no sitähän voi kysyä tarjouksia a) raivaussahatyöstä ja vaihtoehtoisesti b) koneellisesta energiapuun keräilystä, sitten kun on lukemat tiedossa niin voidaan kommentoida lisää 😀 Harvalta tosin saa molemmista tarjousta.
Kun palsta ei ole oma, niin en viitsisi hirveästi talkoita tehdä. Tärkeintähän tietysti on, että sinne jää sellainen 900 tervelatvaista puuyksilöä jotenkuten tasaisesti. Millään muulla ei ole mitään väliä (no okei, kasvu tietysti hidastuu, mutta elämä on), koska niistä puista tehdään kuitua tai energiapuuta muutenkin. Eli jos voimat ovat vähissä, niin kannattaa ensin tsekata, että näitten elämä on kunnossa, ja perkailee välit sitten myöhemmin.
Ylipäätään olen välillä katsellut ihmisten raivausjälkiä esimerkiksi vähän epätasaisissa männyntaimikoissa. Yleensä ne kaikki pienet taimet vedetään raivurilla iloisesti nurin, vaikka ne eivät enää juuri vaikuta siihen, kuka ”menee jatkoon” keskinäisessä kilpailussa. Samalla taas ne isoksi kasvaneet tupsaat voivat jäädä turhan tiheiksi, koska ei huomata katsoa sinne latvaan, että siellä kaksi samankokoista männyntainta kinnaavat keskenään.
Viime päivinä on kahdelta kolmesta suuresta tippunut hyvin erikoisia tarjouksia. Tarjouksissa ei ole kummoiset hinnat, mutta niitä lentelee varsin kevytmielisesti ja vähän järjettömästikin. Vaikuttaa siltä, että jonkinlaista ostointoa siis on. Ostavat ehkä mieluummin huonoa leimikkoa halvalla kuin kunnollista leimikkoa kalliilla tällä hetkellä.
Niin. Kyllähän sen kaksimetrisenkin tukin sinänsä voi sahata ja varmaan jossain muussa maassa sahataankin.
Voisihan sen hinnoittelun rakentaa niinkin, että paksuuden x täyttävällä puulla olisi hinta y ja ohuemmalla hinta z, ja sitten y:stä tehtäisiin vähennyksiä sen mukaan, mitä virheitä on. Iso oksa siis maksaisi vaikka vitosen ja lenkous parin metrin matkalla vaikka toisen vitosen.
Tiedän, että tämä kuulostaa hämmentävältä, mutta minä en ole vielä oppinut tunnistamaan Jovainia ja Tolopaista toisistaan. Muutaman muun keskustelijan tunnistaisi jo, vaikka viestissä ei nimeä olisikaan. Mutta ehkäpä kehityn vielä.
Sinänsä hirveän hankalaa nykyisin elää paksunahkaisena ihmisenä. Aina silloin tällöin joku loukkaantuu jostain, mistä ei itse edes ymmärtänyt, että joku osaisi loukkaantua. Sosiaalisen median algoritmit on tietysti rakennettu niin, että se, mikä herättää tunteita, pääsee paremmin esille myös muillekin. Kohut siis äärevöityvät, valitettavasti. Sinänsä hyvä, ettei tässä palstassa ole juuri älyä – ja en siis puhunut palstalaisista.
Toivon omalta osaltani, että minun ja suorittavan välinen lievä vihanpito on molemmille ihan ookoo.
Mutta eikö Suorittava voisi investoida pienestä eläkkeestään ja ostaa edes pienen metsäpalstan? Vaikka Pohjois-Pohjanmaalta, niin ei olisi niin kalliskaan maksaa.
Alle 5 ha metsäojitus katsotaan vähäiseksi ojitukseksi, josta ei tarvitse ilmoittaa.
Sitä isommasta on tehtävä ilmoitus, jossa on liitteenä ojitussuunnitelma, jossa perustellaan, miten vesiensuojelua yritetään hoitaa.
Tuota noin. Eiköhän kyse ole lähinnä siitä, että yritetään miettiä, miten ns normaalin metsätalouden puitteissa järkevillä toimilla pystyttäisiin mahdollisimman hyvin näyttämään mahdollisimman vihreiltä.
Gla:n kommentti riistatiheikön nimestä on ihan hyvä.
Visa: Kiinnittää huomiota, että liikevaihto ei juurikaan ole supistunut. Jos sellun hinta on laskenut, sitä on siis myyty enemmän ja halvemmalla.
MT ja Sahateollisuus ry:n Merivuori: Lakon päättyminen sahoilla ei silti takaa hänen mukaansa nykyisessä kilpailuasetelmassa sitä, että sahat loppuvuoden pyörisivät ja työllistäisivät normaalisti.
”Jos ei puukauppa käynnisty, ovat lomautukset sahateollisuudessa erittäin todennäköisiä.”
Jos puukauppa ei käynnisty? Onko se sitten jumissa sen takia, että myyjät eivät myy?
Onhan sitä nykyään Perhetilan Broileria ja maitopurkissa lukee, miltä tilalta se on tullut.
Ajatella sitä onnen päivää, kun esimerkiksi Jätkä ottaa Lambi-WC-paperirullan, ja siihen rullaan on präntätty, että tämä on Rouva Tolopaisen metsästä ja siellä on eritelty, paljonko puusta on maksettu, paljonko sen korjuukulut ovat olleet ja paljonko hiilinielua on tuhoutunut tai syntynyt tämän WC-paperirullan vuoksi.
Kiinnostava kysymys, miksi juuri kesäkorjuun avoille, kun vuosi sitten tarjottiin jotain samantapaista muistaakseni kaikille kesäkorjuuleimikoille? Onko sahatavarankin markkinatilanteessa näkyvissä kohentumista, vai onko tavoitteena yksinkertaisesti saada mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon isoa kuitua, kun varastot ovat tyhjät?