Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Minä haluaisin nähdä kyseisen kirjeen. Tähän astihan politiikka on ollut, että uudistamisen yhteydessä hoidetaan vesitalous kuntoon metsänomistajan kustannuksella ja että kunnostusojitus ei ole tukikelpoinen niissä tilanteissa.
Kyllä sitä erikokoisuutta voi männikössäkin suosia taimikonhoidosta alkaen. Lehtipuusekoituskin saattaisi parantaa maata pitkällä aikavälillä.
Mitä niihin rämeisiin tulee, niin metsäkävelyhavaintojeni perusteella sammalpintainen rämemännikkö kestäisi uudistusvaiheessa vähän isomman ylispuumäärän kuin kuiva kangas. Varpuräme voi olla hankalampi.
Turvekerroksen paksuudesta riippuen ”täysihoito” uudistamisessa voi olla kallis tulevaan kasvupotentiaaliin nähden, toisaalta turvekerroksestahan häviää kiertoajan aikana kymmeniä senttejä ainakin ensimmäisellä ojituksen jälkeisessä sukupolvessa, ehkä pitempäänkin?
Yleensä metsäkoneyrittäjän on käytännön syistä kumarrettava aavistuksen enemmän tilaajan suuntaan, vaikka onkin sinänsä mielenkiintoinen keskustelu, kuka on varsinainen maksaja (emme nyt lähde tähän keskusteluun). Sitä en tiedä, tarvitseeko sen kumartamisen ylettyä tänne keskustelupalstalle asti.
Toistan itseäni, mutta olen tosiaan sitä mieltä, että jos jatkuvuuteen pyrkivässä tai kiertoaikaa pidentävässä kasvatuksessa aikoo tehdä tiliä, kannattaa taimikonhoidossa ja kaikissa alle 60-vuotiaaseen metsään tehtävissä harvennuksissa suosia erikokoisuutta ja sekametsäisyyttä.
Ostaja päättää mitä yrittää ostaa, mihin hintaan ja minkälaisesta leimikosta. Ostaja on ammattimainen toimija ja hänen palveluksessaan on useimmiten metsäalan koulutuksen saanut hankintaesimies, joka tekee liiketoiminnallisia valintoja siitä, mitä ostetaan, mistä ostetaan ja millaisin ehdoin ostetaan.
Minusta tuntuu, että joku alkaa puhua itsensä kanssa ristiin, kun ensin ei ostohetkellä voida tietää miten katkotaan, koska ei ole tilauksia, ja sitten vika on taas puun myyjän, joka on hoitanut metsäänsä huonosti.
Kerro nyt vielä seuraavaksi, että ajoissa tehty leimikon ennakkoraivaus vaikuttaa siihen, millaisilla mitoilla olevan tilauksen saha 1,5 vuotta myöhemmin saa.
Kuulkaahan taas rakas sellufirman propagandaosasto.
Kyse on ihan puhtaasti sahan ja sellutehtaan yrittäjäriskistä. Riskistä siitä, saako firma ostettua oikeankokoista puutavaraa sisään siihen nähden, millaista tavaraa markkina vetää. Se, jos tehdas ostaa vääränpituisia puita pystykaupalla niin, ettei tukkiosuuden pituus sovi järkevästi katkottaviin mittoihin, ei ole puun myyjän ongelma. Hävikin maksaa se, joka sen hävikin aiheuttaa, eli tässä tapauksessa tehdas itse.
Yritäpä etsiä vastaavia ilmiöitä muilta aloilta ja yritä miettiä, kuka niistä vastaa.
Pitäisi varmaan tilata jutun koko paperinippu Turun HO:sta ja katsoa, mitä kaikkea siellä on tapahtunut. Hovioikeuksien päätöksiä tosiaan käytetään ennakkotapauksina myös, ja kun valituslupaa ei ole hakemisesta huolimatta saatu, ei KKO:kaan ole ollut asiasta kiinnostunut. Olisi myös kiinnostava katsoa, mikä toimisto asiaa hoiti. Oikeudessahan voidaan esittää myös editiovaatimus eli voidaan vaatia vastapuolta esittämään jokin todiste, joka hänellä tiedetään olevan hallussaan. Toki vaikka motodata voi yllättäen vahingossa kadota.
Minua tosiaan kiinnostaisi, millaisella paikalla tehdyssä laserkeilauksella tms puuston määrä ja laatu voidaan todentaa etukäteen niin, että se riittää todisteeksi. Voisin vaikka vähän maksaakin siitä, että joku tällaista palvelua minulle tarjoaisi. Voin tietysti itsekin lähteä drone- ja keilainkaupoille, mutta ehkä ulkopuolisen tekemä tutkimus vaikuttaisi paremmalta.
Minusta on kiinnostavaa se, että ihmiset eivät oikein mieti sitä, kumpi on parempi
a) käytän turkiksia, pilaan eläinten elämän, olen paha ihminen
b) käytän tekoturkiksia, tuotan mikromuovia, olen paha ihminen
Sata runkoa per hehtaari ei ole ihan kauhean paljon. Ilmakuviltakin voi katsella että muodostuisko niistä jotain linjoja niin että sais suurimman osan tosiaan tähdättyä ajouralle.
Jos ne männyt ei ole kuolemassa niin ei se nyt niin haudanvakavaa ole jos sinne niitä joku jääkin. Lehtipuulla tulee kilometrit aiemmin täyteen.
Mää erelleen varron et tulee se mun visioima mettäkone kun pistelee noi oksat kitaansa ja käyrä hörpöttää niillä. Ystävämme entinen pääministeri vois varmaan kehitellä sellasen.