Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Jos nyt verrataan
a) sitä nykyistä kasvatusketjua, jossa lähes jokaiselle maalajille CT-pohjaa lukuun ottamatta on suosituksena kuusen istutus 1800 kpl/ha ja sen jälkeen taimikonhoidoissa lehtipuut pois
tai
b) allekirjoittaneen ehdottamaa ”jatkettua kasvatusta”, jossa pyritään taimikonhoidosta alkaen mahdollisimman halvalla syntyvään sekakokoiseen sekapuustoon ja tehdään vaikka 4-5 yläharvennusta ennen päätehakkuuta,
niin kysynpähän vaan kumpi johtaa enemmän siihen kuusettumiseen.
Energiapolitiikkaan vielä se, että tällä hetkellähän jätteenpoltto on aika merkittävä osa lämmöntuotantoa Suomessa. Ilmeisesti sitäkin yritetään ajaa alas. Kysymys tuleekin siis olemaan, mitä kohta saa polttaa – ei tietysti mitään, koska palamisessa kai aina syntyy hiilidioksidia.
Lundin Petroleumia voisi ehkä harkita jossain vaiheessa, mutta on ehkä vielä liian aikaista. 150 kr voisi olla hyvä ostokurssi.
800000 talkoopäivää? Mitähän niissä tapahtuu, rakennetaan omalle porukalle lahtivajaa?
Ei kai sieltä hietamaasta typpeä tule, vaan kaliumia?
Keskustelukerhomme tekee mielellään valokuva-analyysejä kohteesta.
Joskus voi myös olla niinkin, että se peltoa raivannut kaveri on vaan vaikka sattunut kuolemaan tai muuttamaan Ruotsiin, ja homma on jäänyt vaan kesken. Soitten reunat ovat yleensä ihan suotuisia kasvupaikkoja.
Jos turvetta on vaan puoli metriä, niin sehän on hyvin lähellä jo turvekankaan määritelmää, kun siitä vaan saa veden pois. Jos pohjamaa on jonkunlaista santaa, niin onko sulla joku lähde/pohjavesihomma sieltä, mistä se vesi sinne suohon oikein tulee?
Niin no kai nopeasti kasvava puu yleensä on hauraampaa ja oksat isompia?
Tietysti voihan tuota miettiä myös, että vaurioiden tulemisella on tietysti ajankin kanssa jotain tekemistä, eli 120 vuoteen mahtuu enemmän myrskyjä kuin 60 vuoteen.
Niin siis siitä ojanpenkastahan tietysti irtoaa maata sinne ojaan, joka on asia sinänsä.
Ravinteita ilmeisesti kuitenkin liikkuu suosta tihkuvan veden mukana ojiin ja edelleen vesistöihin, ja samaan aikaan turve myös hajoaa (lahoaa hitaasti, hapettuu, palaa, miten vaan), jolloin tulee hiilipäästöjä ilmaan. Periaatteessa näyttäisikin olevan niin, että suota pitäisi ojittaa vain sen verran, että puu kasvaa, ja sitten aina turpeen lahotessa vähän kerrallaan lisää, jolloin ravinteita vapautuu karkeasti saman verran kuin mitä puu niitä kasvaessaan tarvitsee. Ojaverkoston pitäisi siis periaatteessa olla tiheä ja matala, tai sitten ojissa pitäisi olla pohjapadot, joista voi ottaa sitten aina yhden lankun pois 7 vuoden välein, tai mitä tahtia se suo sitten laskeentuukaan.
Se, miten tällaine saadaan järkevästi toteutettua, on eri juttu.
Ihme homma tuo Helsingin uimalaitos kyllä tosiaan.
Niin no jos jotain voisi toivoa siltä moderointilinjalta, niin jos on puhuttu aiheen vierestä, niin siitä voisi tosiaan siirtää tavaraa uuteen ketjuun eikä deletoida. Kaikilla alustoilla se ei tietysti ole teknisesti mahdollista, mutta monilla on.
Vapaat markkinat voivat järjestää mitä tahansa, mutta vapaat kiinteistömarkkinat eivät ole kovin yksinkertainen asia, koska maata ei valmisteta lisää ja kunnilla on kaavamonopoli, jota ne säästelevät. Tilusjärjestelyjäkään ei hirveästi tehdä, koska ne maksavat.
Mitä maatalouden kannattavuuteen tulee, niin tottakai on koneita, jotka makaavat toimettomana, ja kritiikissä on perää (niinkuin joskus aiemmin puheena olleessa motojen kuljettelussa paikasta toiseen koko ajan), mutta ehkä nyt Suomessa taitaa kuitenkin olla vähän lyhyt kasvukausi moniin muihin maihin verrattuna. Eli siis maailmanmarkkina huomioon ottaen voitaisiin samantien sammuttaa valot ja myydä traktorit Ukrainaan.