Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Viimeisen parin vuoden ajalta tunnusteluja kahden eri OP:n, Nordean ja POPin kanssa. OP:ssä vakuusarvon laskenta on erikoinen ja tekee metsätiloista lähes arvottomia (ehkä joissakin syvän maaseudun pankeissa tilanne on erilainen). Vakuusarvo voi kyllä olla 50-60%, mutta se, mistä se prosentti otetaan, on eri juttu. Nordeassa ei edes ymmärretä, mitä metsä on, ja vakuudeksi halutaan vain asuntoja. POPin kanssa on toistaiseksi tultu parhaiten toimeen, vakuusarvo on 60 % ostohinnasta ilman mitään vähennyksiä. Korkoa maksan tällä hetkellä 2,6 %, tinkausvaraa olisi sitä alemmaskin paljon, mutta lainan ehdot ovat muuten hyvät ja palvelu toimii, niin ei haittaa. Maksan lainani ennenaikaisesti pois, jolloin korkoa ei ehdi kertyä niin paljon.
Ei siinä järkeä olekaan. Anttosen kuusessa olennaista oli se, että Koreaan viety lauta sahattiin suomalaisittain katsottuna ihan silpuksi, vaikka kuusi itsessään olikin varsin järeä.
Mulla on käsitys, että Forestvital tosiasiallisesti tekee ja nämä 4 muuta välittävät sitä palvelua kuka minkäkinlaisella katteella.
Kasvatuslannoituksessa maalevityksessä ja helikopterissa on ollut yllättävän pienet hintaerot viimeaikaisissa tarjouksissa, sen sijaan tuhkalannoituksessa helikopterille on saatu reilusti hintaa enemmän.
Ennustaisin että männikön kasvatuslannoitus olisi siinä 350 eur/ha, jossa aineiden osuus on puolet ja työn osuus puolet. Työn voi tietysti tehdä itsekin.
Yritin etsiä sitä viestiketjua, jossa puhuttiin tukin pituudesta ja 2,8 m kokoisesta terassista, johon tarvittiin 5,6 m pitkää lautaa, ja jossa rähjättiin dimensioista ja ostajan tarpeista.
Huvitti vaan lukea siitä, että Jaakkosen kuusesta (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006472112.html) tehtiin siis Koreassa tarukia. Suomeksi sitä kai kutsuttaisiin tapulirimaksi, tai ei 2,5 cm kanttiinsa oleva soiro oikein ole sitäkään ehkä enää. Tuollaistahan saataisiin sahattua Suomessakin vaikka kuinka paljon ja hyvinkin pienestä puusta…
Niin, eikös hautajaistenkin jälkeen ole yleensä tiliä luvassa, jos vainaja on elänyt kituliaan elämän? 😀
Mielenkiintoinen tuo Annelin teksti, jonka mukaan kuusipora (eli siis kirjanpainaja, käsittääkseni) ei pidä lehtipuun hajusta. Koivun tai haavan kasvatukselle on siis entistä enemmän perusteita. Lehtikuusen haju voi olla erilainen.
Planter: kyllä tilastot tietävät. Valkohäntäpeurat ovat aivan varmasti vähentyneet. Sen sijaan valkohäntäpeurakannassa on alkanut selvästi ilmetä ilmastonmuutoksesta johtuvaa masennusta, mikä ilmenee itsetuhoisena käytöksenä. 😉
Em. luvuilla siemenet 300g/ha+kylvöpalkkio tekee 290 eur/ha.
Jos taimet maksavat 13 snt kappale, niitä saisi 2230 kpl. Pitäisi tietysti istuttaa itse, mutta toisaalta ei niitä kahtatuhattakaan tarvitse.
Valinta on kieltämättä vaikea. Männyn taimet maksaisivat 0,13 eur/kpl ja siemen 800 eur/kg ja konekylvö 50 eur/ha. Tie kulkee aukon reunaa pitkin, eli ei ole kanto-ongelmaakaan. Suurin osa 3 ha kuviosta on paikoin kivistäkin mäen kärkeä, osa on sitten enemmän kuuselle sopivaa.
Mitäs parlamentti ehdottaa?
Joo, noitahan ei yleensä myydä, koska ihmisten mielikuvitus loppuu siihen, että rantakaavassa on tietty määrä rantatontteja tai tilassa on tietty määrä laskennallisia rakennusoikeuksia, ja kun ne on sitten käytetty, niin ei enää ymmärretä, että jotain myytävää voi vielä olla. Tietysti hankala sanoa, että millä nimellä noita sitten löytää, kun tontista ei voi puhua.
Rantaan rajoittuva metsäkiinteistö, jolla ei ole rakennusoikeutta?
Tietysti olisi varmaan myös hyvä, jos tie olisi lähettyvillä.
Tässäkin on ylihintaa ehkä?
Anneli: En nyt ole vielä syventynyt aiheeseen, mutta olisikohan ”Toisaalta toisessa esityksessä väitettiin että luonnontilaiset suot ovat ilmastoa lämmittäviä nuorena ja vanhoina ilmastoa viilentäviä.” takana se, että ajatellaan, että kun kerrospaksuus lisääntyy, niin sinne alle jäisi jotain, joka ei reagoisi ilman kanssa.