Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Alle 5 ha metsäojitus katsotaan vähäiseksi ojitukseksi, josta ei tarvitse ilmoittaa.
Sitä isommasta on tehtävä ilmoitus, jossa on liitteenä ojitussuunnitelma, jossa perustellaan, miten vesiensuojelua yritetään hoitaa.
Tuota noin. Eiköhän kyse ole lähinnä siitä, että yritetään miettiä, miten ns normaalin metsätalouden puitteissa järkevillä toimilla pystyttäisiin mahdollisimman hyvin näyttämään mahdollisimman vihreiltä.
Gla:n kommentti riistatiheikön nimestä on ihan hyvä.
Visa: Kiinnittää huomiota, että liikevaihto ei juurikaan ole supistunut. Jos sellun hinta on laskenut, sitä on siis myyty enemmän ja halvemmalla.
MT ja Sahateollisuus ry:n Merivuori: Lakon päättyminen sahoilla ei silti takaa hänen mukaansa nykyisessä kilpailuasetelmassa sitä, että sahat loppuvuoden pyörisivät ja työllistäisivät normaalisti.
”Jos ei puukauppa käynnisty, ovat lomautukset sahateollisuudessa erittäin todennäköisiä.”
Jos puukauppa ei käynnisty? Onko se sitten jumissa sen takia, että myyjät eivät myy?
Onhan sitä nykyään Perhetilan Broileria ja maitopurkissa lukee, miltä tilalta se on tullut.
Ajatella sitä onnen päivää, kun esimerkiksi Jätkä ottaa Lambi-WC-paperirullan, ja siihen rullaan on präntätty, että tämä on Rouva Tolopaisen metsästä ja siellä on eritelty, paljonko puusta on maksettu, paljonko sen korjuukulut ovat olleet ja paljonko hiilinielua on tuhoutunut tai syntynyt tämän WC-paperirullan vuoksi.
Kiinnostava kysymys, miksi juuri kesäkorjuun avoille, kun vuosi sitten tarjottiin jotain samantapaista muistaakseni kaikille kesäkorjuuleimikoille? Onko sahatavarankin markkinatilanteessa näkyvissä kohentumista, vai onko tavoitteena yksinkertaisesti saada mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon isoa kuitua, kun varastot ovat tyhjät?
Oliskohan tässä kuitenkin myös sellainen asia, että isossa peitteisessä metsässä elelee muutenkin sellaisia lajeja, jotka ovat vähän enemmän metsittyneitä, eli viihtyvät piilossa. Jotain perää asiassa toki ilman muuta on.
Joo, ei lisää byrokratiaa. Metsää on kuitenkin Suomessa niin paljon, että hädin tuskin metsänomistajat tuntevat omat metsänsä ja mahdollisesti osaavat päättää, mikä niille olisi hyväksi. Jos siinä sitten vielä joku virkamies kävisi metsiä läpi ja miettisi, voiko tähän myöntää aukkohakkuuluvan vai ei, niin hallintokoneiston resurssit eivät tule riittämään.
Jos jk-hakkuita haluttaisiin jollakin tavalla edistää sen hitaan yleistymisen lisäksi, joka nyt jo on käynnissä, pitäisi edelleen puuttua puumarkkinoiden kauppatapoihin. Aukon tekemisessä ja harvennushakkuussa työmäärä per kuutio on toki eri, mutta ero ei kuitenkaan ole niin suuri kuin mitä puun myyntihinnasta voisi päätellä.
Käytännössä siis teollisuus päättää mitä ostetaan, eikä niinkään niinpäin, että myyjä päättää mitä myy.
Jos saran leveys on reilu 100 metriä, niin mulla ei mielikuvitus oikein riitä siihen, että miten oman tien tekemisestä saa kannattavaa. Lähtökohtahan pitäisi kai olla se, että puun kasvu tien vaikutusalueella riittää maksamaan tien rakentamis- ja ylläpitokulut jollain aikavälillä. Omat sarat ovat siinä 300-350 m leveitä mihin olen nyt teettänyt teitä viime vuosina ja nekään eivät välttämättä koskaan maksa itseään takaisin. Jos tietä haluaa välttämättä tehdä, niin saran puoltaväliä pitemmälle ei ainakaan kannata tuollaisessa tapauksessa tehdä.
Ja se järmääminen siitä, onko rungossa vika, olisi helppo todistaa niillä motossa olevien kameroiden kuvilla tarvittaessa.
Minulle on erään puuyhtiön mies jopa oikein näyttänyt soittaneen tässä joku päivä. Onkohan niillä oikeasti pulaa puusta, vai onkohan sille tullut joku häiriö?
Se joka nyt höpisee päällekkäisistä läpimitoista, voisi nyt vähän avata tarkemmin, mitä sellaisilla päällekkäisillä läpimitoilla tarkoittaa, ellei halua jorista itsekseen ja näyttää pöhlömmältä kuin on.