Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Jos turvetta on vaan puoli metriä, niin sehän on hyvin lähellä jo turvekankaan määritelmää, kun siitä vaan saa veden pois. Jos pohjamaa on jonkunlaista santaa, niin onko sulla joku lähde/pohjavesihomma sieltä, mistä se vesi sinne suohon oikein tulee?
Niin no kai nopeasti kasvava puu yleensä on hauraampaa ja oksat isompia?
Tietysti voihan tuota miettiä myös, että vaurioiden tulemisella on tietysti ajankin kanssa jotain tekemistä, eli 120 vuoteen mahtuu enemmän myrskyjä kuin 60 vuoteen.
Niin siis siitä ojanpenkastahan tietysti irtoaa maata sinne ojaan, joka on asia sinänsä.
Ravinteita ilmeisesti kuitenkin liikkuu suosta tihkuvan veden mukana ojiin ja edelleen vesistöihin, ja samaan aikaan turve myös hajoaa (lahoaa hitaasti, hapettuu, palaa, miten vaan), jolloin tulee hiilipäästöjä ilmaan. Periaatteessa näyttäisikin olevan niin, että suota pitäisi ojittaa vain sen verran, että puu kasvaa, ja sitten aina turpeen lahotessa vähän kerrallaan lisää, jolloin ravinteita vapautuu karkeasti saman verran kuin mitä puu niitä kasvaessaan tarvitsee. Ojaverkoston pitäisi siis periaatteessa olla tiheä ja matala, tai sitten ojissa pitäisi olla pohjapadot, joista voi ottaa sitten aina yhden lankun pois 7 vuoden välein, tai mitä tahtia se suo sitten laskeentuukaan.
Se, miten tällaine saadaan järkevästi toteutettua, on eri juttu.
Ihme homma tuo Helsingin uimalaitos kyllä tosiaan.
Niin no jos jotain voisi toivoa siltä moderointilinjalta, niin jos on puhuttu aiheen vierestä, niin siitä voisi tosiaan siirtää tavaraa uuteen ketjuun eikä deletoida. Kaikilla alustoilla se ei tietysti ole teknisesti mahdollista, mutta monilla on.
Vapaat markkinat voivat järjestää mitä tahansa, mutta vapaat kiinteistömarkkinat eivät ole kovin yksinkertainen asia, koska maata ei valmisteta lisää ja kunnilla on kaavamonopoli, jota ne säästelevät. Tilusjärjestelyjäkään ei hirveästi tehdä, koska ne maksavat.
Mitä maatalouden kannattavuuteen tulee, niin tottakai on koneita, jotka makaavat toimettomana, ja kritiikissä on perää (niinkuin joskus aiemmin puheena olleessa motojen kuljettelussa paikasta toiseen koko ajan), mutta ehkä nyt Suomessa taitaa kuitenkin olla vähän lyhyt kasvukausi moniin muihin maihin verrattuna. Eli siis maailmanmarkkina huomioon ottaen voitaisiin samantien sammuttaa valot ja myydä traktorit Ukrainaan.
Niin no sitähän voi kysyä tarjouksia a) raivaussahatyöstä ja vaihtoehtoisesti b) koneellisesta energiapuun keräilystä, sitten kun on lukemat tiedossa niin voidaan kommentoida lisää 😀 Harvalta tosin saa molemmista tarjousta.
Kun palsta ei ole oma, niin en viitsisi hirveästi talkoita tehdä. Tärkeintähän tietysti on, että sinne jää sellainen 900 tervelatvaista puuyksilöä jotenkuten tasaisesti. Millään muulla ei ole mitään väliä (no okei, kasvu tietysti hidastuu, mutta elämä on), koska niistä puista tehdään kuitua tai energiapuuta muutenkin. Eli jos voimat ovat vähissä, niin kannattaa ensin tsekata, että näitten elämä on kunnossa, ja perkailee välit sitten myöhemmin.
Ylipäätään olen välillä katsellut ihmisten raivausjälkiä esimerkiksi vähän epätasaisissa männyntaimikoissa. Yleensä ne kaikki pienet taimet vedetään raivurilla iloisesti nurin, vaikka ne eivät enää juuri vaikuta siihen, kuka ”menee jatkoon” keskinäisessä kilpailussa. Samalla taas ne isoksi kasvaneet tupsaat voivat jäädä turhan tiheiksi, koska ei huomata katsoa sinne latvaan, että siellä kaksi samankokoista männyntainta kinnaavat keskenään.
Viime päivinä on kahdelta kolmesta suuresta tippunut hyvin erikoisia tarjouksia. Tarjouksissa ei ole kummoiset hinnat, mutta niitä lentelee varsin kevytmielisesti ja vähän järjettömästikin. Vaikuttaa siltä, että jonkinlaista ostointoa siis on. Ostavat ehkä mieluummin huonoa leimikkoa halvalla kuin kunnollista leimikkoa kalliilla tällä hetkellä.
Niin. Kyllähän sen kaksimetrisenkin tukin sinänsä voi sahata ja varmaan jossain muussa maassa sahataankin.
Voisihan sen hinnoittelun rakentaa niinkin, että paksuuden x täyttävällä puulla olisi hinta y ja ohuemmalla hinta z, ja sitten y:stä tehtäisiin vähennyksiä sen mukaan, mitä virheitä on. Iso oksa siis maksaisi vaikka vitosen ja lenkous parin metrin matkalla vaikka toisen vitosen.
Tiedän, että tämä kuulostaa hämmentävältä, mutta minä en ole vielä oppinut tunnistamaan Jovainia ja Tolopaista toisistaan. Muutaman muun keskustelijan tunnistaisi jo, vaikka viestissä ei nimeä olisikaan. Mutta ehkäpä kehityn vielä.
Sinänsä hirveän hankalaa nykyisin elää paksunahkaisena ihmisenä. Aina silloin tällöin joku loukkaantuu jostain, mistä ei itse edes ymmärtänyt, että joku osaisi loukkaantua. Sosiaalisen median algoritmit on tietysti rakennettu niin, että se, mikä herättää tunteita, pääsee paremmin esille myös muillekin. Kohut siis äärevöityvät, valitettavasti. Sinänsä hyvä, ettei tässä palstassa ole juuri älyä – ja en siis puhunut palstalaisista.
Toivon omalta osaltani, että minun ja suorittavan välinen lievä vihanpito on molemmille ihan ookoo.
Mutta eikö Suorittava voisi investoida pienestä eläkkeestään ja ostaa edes pienen metsäpalstan? Vaikka Pohjois-Pohjanmaalta, niin ei olisi niin kalliskaan maksaa.