Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Planter: kyllä tilastot tietävät. Valkohäntäpeurat ovat aivan varmasti vähentyneet. Sen sijaan valkohäntäpeurakannassa on alkanut selvästi ilmetä ilmastonmuutoksesta johtuvaa masennusta, mikä ilmenee itsetuhoisena käytöksenä. 😉
Em. luvuilla siemenet 300g/ha+kylvöpalkkio tekee 290 eur/ha.
Jos taimet maksavat 13 snt kappale, niitä saisi 2230 kpl. Pitäisi tietysti istuttaa itse, mutta toisaalta ei niitä kahtatuhattakaan tarvitse.
Valinta on kieltämättä vaikea. Männyn taimet maksaisivat 0,13 eur/kpl ja siemen 800 eur/kg ja konekylvö 50 eur/ha. Tie kulkee aukon reunaa pitkin, eli ei ole kanto-ongelmaakaan. Suurin osa 3 ha kuviosta on paikoin kivistäkin mäen kärkeä, osa on sitten enemmän kuuselle sopivaa.
Mitäs parlamentti ehdottaa?
Joo, noitahan ei yleensä myydä, koska ihmisten mielikuvitus loppuu siihen, että rantakaavassa on tietty määrä rantatontteja tai tilassa on tietty määrä laskennallisia rakennusoikeuksia, ja kun ne on sitten käytetty, niin ei enää ymmärretä, että jotain myytävää voi vielä olla. Tietysti hankala sanoa, että millä nimellä noita sitten löytää, kun tontista ei voi puhua.
Rantaan rajoittuva metsäkiinteistö, jolla ei ole rakennusoikeutta?
Tietysti olisi varmaan myös hyvä, jos tie olisi lähettyvillä.
Tässäkin on ylihintaa ehkä?
Anneli: En nyt ole vielä syventynyt aiheeseen, mutta olisikohan ”Toisaalta toisessa esityksessä väitettiin että luonnontilaiset suot ovat ilmastoa lämmittäviä nuorena ja vanhoina ilmastoa viilentäviä.” takana se, että ajatellaan, että kun kerrospaksuus lisääntyy, niin sinne alle jäisi jotain, joka ei reagoisi ilman kanssa.
Jos nyt verrataan
a) sitä nykyistä kasvatusketjua, jossa lähes jokaiselle maalajille CT-pohjaa lukuun ottamatta on suosituksena kuusen istutus 1800 kpl/ha ja sen jälkeen taimikonhoidoissa lehtipuut pois
tai
b) allekirjoittaneen ehdottamaa ”jatkettua kasvatusta”, jossa pyritään taimikonhoidosta alkaen mahdollisimman halvalla syntyvään sekakokoiseen sekapuustoon ja tehdään vaikka 4-5 yläharvennusta ennen päätehakkuuta,
niin kysynpähän vaan kumpi johtaa enemmän siihen kuusettumiseen.
Energiapolitiikkaan vielä se, että tällä hetkellähän jätteenpoltto on aika merkittävä osa lämmöntuotantoa Suomessa. Ilmeisesti sitäkin yritetään ajaa alas. Kysymys tuleekin siis olemaan, mitä kohta saa polttaa – ei tietysti mitään, koska palamisessa kai aina syntyy hiilidioksidia.
Lundin Petroleumia voisi ehkä harkita jossain vaiheessa, mutta on ehkä vielä liian aikaista. 150 kr voisi olla hyvä ostokurssi.
800000 talkoopäivää? Mitähän niissä tapahtuu, rakennetaan omalle porukalle lahtivajaa?
Ei kai sieltä hietamaasta typpeä tule, vaan kaliumia?
Keskustelukerhomme tekee mielellään valokuva-analyysejä kohteesta.
Joskus voi myös olla niinkin, että se peltoa raivannut kaveri on vaan vaikka sattunut kuolemaan tai muuttamaan Ruotsiin, ja homma on jäänyt vaan kesken. Soitten reunat ovat yleensä ihan suotuisia kasvupaikkoja.