Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Mänty 1-v 0,125 eur+alv tänä keväänä, loppukesälle sovittu 2-v kuusi 0,20+alv, hinta noudettuna tarhalta ja eräkoko siellä 1500-2500 kerhossa.
Tavara on hyvää ja käyttöalue Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin, ja tarha on sitten siinä puolessavälissä. Suosittelen lämpimästi.
Hinnoissa on tosiaan eroja, eikä se ole tyhmä, joka pyytää. Viime vuonna minulle yritettiin myydä mm. kuusen 1-v keskipaakkutaimia 1440 kpl erä 0,22 eur/kpl+alv, mätästys 550/ha+alv ja taimikonhoitoa 665 eur/ha kohteella, jota tekee noin 0,8-0,9 ha/päivä. Näin vaan mainitakseni.
Vähän aihetta liippaava kysymys: mulla on tällä hetkellä kai parikin tarjouspyyntöä, joiden osalta ostomies yrittää pitää tilannetta tavalla tai toisella lämpimänä, mutta joissa joko hakattava alue / hakkuutapa / hinta ei miellytä minua. Rahat ovat aina vähän loppu, mutta nurinkaan ei olla menossa. Miten hoidatte näitä tilanteita niin, että molemmille jää pakkien antamisesta hyvä mieli?
Sanon tähän nyt vaan sen, että odotan ihan mielenkiinnolla sitä, milloin oma vaikutusvalta (lue:hehtaarimäärä) kasvaa siihen, että tuollaisia ohjeita voi alkaa laatimaan. Tai hankkia oman koneketjun. Sinänsä nämä eri yhtiöiden metsäverkot ja muut ovat siinä mielessä hyviä, että ostomies näkee niistä, että tällä kaverillahan on metsää toisessakin kunnassa, ja että yhteensä jo jonkin verran. On minusta vaikuttanut asiakaspalvelun laatuun.
Onko Portimon kohde Metsään.fi:ssä metsälain 10 § mukainen kohde vai ”suositeltu” kohde?
Lähiviikkoina luvassa 2,5 ha raivaushommia ja 2600 männyntainta, sekä tutustumista pariin uuteen ostettuun tilaan.
Tänä vuonna tähän mennessä on tehty lähinnä puukauppaa ja maksettu erinäisiä laskuja eri suuntiin.
Talvi oli monessa mielessä ihan hyvää aikaa, mutta se ei vaan mennyt metsätalouden merkeissä.
Viimeisen parin vuoden ajalta tunnusteluja kahden eri OP:n, Nordean ja POPin kanssa. OP:ssä vakuusarvon laskenta on erikoinen ja tekee metsätiloista lähes arvottomia (ehkä joissakin syvän maaseudun pankeissa tilanne on erilainen). Vakuusarvo voi kyllä olla 50-60%, mutta se, mistä se prosentti otetaan, on eri juttu. Nordeassa ei edes ymmärretä, mitä metsä on, ja vakuudeksi halutaan vain asuntoja. POPin kanssa on toistaiseksi tultu parhaiten toimeen, vakuusarvo on 60 % ostohinnasta ilman mitään vähennyksiä. Korkoa maksan tällä hetkellä 2,6 %, tinkausvaraa olisi sitä alemmaskin paljon, mutta lainan ehdot ovat muuten hyvät ja palvelu toimii, niin ei haittaa. Maksan lainani ennenaikaisesti pois, jolloin korkoa ei ehdi kertyä niin paljon.
Ei siinä järkeä olekaan. Anttosen kuusessa olennaista oli se, että Koreaan viety lauta sahattiin suomalaisittain katsottuna ihan silpuksi, vaikka kuusi itsessään olikin varsin järeä.
Mulla on käsitys, että Forestvital tosiasiallisesti tekee ja nämä 4 muuta välittävät sitä palvelua kuka minkäkinlaisella katteella.
Kasvatuslannoituksessa maalevityksessä ja helikopterissa on ollut yllättävän pienet hintaerot viimeaikaisissa tarjouksissa, sen sijaan tuhkalannoituksessa helikopterille on saatu reilusti hintaa enemmän.
Ennustaisin että männikön kasvatuslannoitus olisi siinä 350 eur/ha, jossa aineiden osuus on puolet ja työn osuus puolet. Työn voi tietysti tehdä itsekin.
Yritin etsiä sitä viestiketjua, jossa puhuttiin tukin pituudesta ja 2,8 m kokoisesta terassista, johon tarvittiin 5,6 m pitkää lautaa, ja jossa rähjättiin dimensioista ja ostajan tarpeista.
Huvitti vaan lukea siitä, että Jaakkosen kuusesta (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006472112.html) tehtiin siis Koreassa tarukia. Suomeksi sitä kai kutsuttaisiin tapulirimaksi, tai ei 2,5 cm kanttiinsa oleva soiro oikein ole sitäkään ehkä enää. Tuollaistahan saataisiin sahattua Suomessakin vaikka kuinka paljon ja hyvinkin pienestä puusta…
Niin, eikös hautajaistenkin jälkeen ole yleensä tiliä luvassa, jos vainaja on elänyt kituliaan elämän? 😀
Mielenkiintoinen tuo Annelin teksti, jonka mukaan kuusipora (eli siis kirjanpainaja, käsittääkseni) ei pidä lehtipuun hajusta. Koivun tai haavan kasvatukselle on siis entistä enemmän perusteita. Lehtikuusen haju voi olla erilainen.