Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 1,010)
  • Jean S

    Metsästyslain 14 § (ja siihen liittyen 12 §) on tosiaan kanssa sellainen pykälä, että pitäisi oikeastaan olla yhteydessä MMM:öön ja sanoa, että sitä olisi syytä muuttaa.

    Metsästysvuokrasopimuksen saa tehdä suullisesti ja se on kerran tehtynä voimassa ikuisesti, vaikka maita myisi ja lahjoittelisi miten sattuu. Ja milläpä sitä maanomistaja osoittaa, että suullista sopimusta ei olisi 1920-luvulla tehty. Sopimusasioissa todistustaakka on tosin yleensä sillä, joka väittää, että sopimus on olemassa, pitäisikin katsoa, onko näitä ratkottu jossain tuomioistuimessa joskus.

    Olen tähän mennessä ostanut noin 15 metsätilaa arviolta noin 10 seuran alueelta, ja 1 seura on ollut oma-aloitteisesti yhteydessä, kiitokset vaan Kestilän Eräveikot ry:lle. Yhdenkään metsätilan kauppakirjassa ei kerrota (useita eri välittäjiä ja pari suoraa kauppaa), mille seuralle maat on vuokrattu, eikä missään ole julkista yleistä rekisteriä, josta saisi helposti selville, minkä seuran reviiriin kyseiset alueet ovat kuuluvinaan. Niin että ihan näin omistusoikeuden suojan ja hyvien tapojen mukaan menee 😀

    Eli siis tosiasiassa metsästysseura ei vuokraa yhtään mitään metsäaluetta metsästykseen (poislukien kilpailutetut yhtiöiden ja yhteismetsien alueet), vaan joka paikassa metsästetään vanhoilla ”luvilla”. Karttoihin merkitään poistoiksi vain ne alueet, jotka on joku erikseen kieltänyt, ja näitä maanomistajia pyritään tavalla tai toisella vahingoittamaan tai ainakin morkataan yleisesti, näinkö se menee?

    Ja siis… kun suomalainen metsänomistus on kaupungistumaan päin, ja perikuntiin kuuluu jo hippejäkin, niin luultavasti on vain niin, että suuri osa metsäomistajista ei edes tiedä, että heidän maansa on ”vuokrattu” metsästysseuralle. Tästä voisi muuten tehdä jonkun kyselytutkimuksen ja katsoa, kuinka moni maanomistaja tietää, että a) siellä metsästetään tai b) minkä nimiselle seuralle maat on annettu.

    Jean S

    Lienee aika yleismaailmallinen totuus, että oman omaisuuden määrä ja siihen kohdistuvien uhkien määrä vaikuttavat siihen, miten kiinnostunut on omaisuuden suojasta.

    Jean S

    Yhtiömuotoisessa metsänomistuksessa tutustumismatkat voisivat ehkä mennäkin vähennyksiin.

    Lainhuudolla ei ole tosiaan verotuksen kanssa mitään tekemistä. Alv-velvolliseksikin ilmoittaudutaan tilan ostopäivästä alkaen, jos halutaan, ja yleensä halutaan. Kaupantekoreissu on tosiaan vähennyskelpoinen meno. Moottorisahat tms. on selkeintä ostaa vasta kaupantekopäivän jälkeen ainakin alvin takia.

    Onnea uudelle metsänomistajalle ja tervetuloa keskustelemaan.

    Jean S

    Näin vakavasti, niin mitä mieltä olisitte siitä MOT-ohjelmasta?

    Jean S

    Finlandia-palkintonaiseen muuten sen verran, että jos luin lehtijutun oikein, niin henkilö oli itse hankkinut metsää ja laittanut sen Metsoon. On siis suojellut omaa metsäänsä eikä jonkun muun metsää, kuten kovin monet tahtovat tehdä.

     

    Jean S

    Totta, on yhteiskunnallinen kysymys, johon on muitakin ratkaisuja. Eläinkantojahan voitaisiin säädellä vaikka laittamalla naaraille ehkäisyimplantteja nahkan alle, tai suurpetokantaa voitaisiin nostaa.

    Susihan muuten toimii sinänsä täysin rationaalisesti viedessään metsästyskoiran pihasta, sille jää enemmän ruokaa itselleen sillä menetelmällä. Paha sanoa, onko sen logiikka kuitenkaan ihan näin kehittynyt.

     

    Jean S

    Suorittava: ”Mielestäni sellainen riistaneuvoston jäsen ,joka ei ole perillä metsästyksestä on aika heikoilla eikä välttämättä kykene perustelemaan uskottavasti tekemiään esityksiä. Häntä kuunnellaan vain toisella korvalla.”

    Lue: ”Henkilö, joka ei kannata menoa metsästys edellä, ei saa tunteilleen  (esittämilleen ja omasta näkökulmasta perustelemilleen ajatuksille) vastakaikua, koska metsästyksen lyhyen tai keskipitkän tähtäimen etu on riistahallinnossa tärkeämpää kuin maanomistajille aiheutuvat haitat. Hänen näkemyksensä kuullaan, mutta niitä pidetään tarpeettomina.”

    Tuo vakuutusyhtiöiden esiinnosto on sinänsä hyvä asia ja riistakantoja liian suurena pitävä taho saisi todennäköisesti sieltä sivustatukea. Edunvalvontayhdistyksen perustaminenhan Suomessa on sinänsä helppoa, ja lausumia voi jättää sinne tänne vaikkei olisi pyydettykään.

    Näin huumorina, vertailukohtana ja yhdenlaisena tulevaisuusskenaariona laitan tähän poronhoitolain 2 § 2 momentin: ”Tähän lakiin liittyvässä kartassa olevan rajan pohjoispuolella sijaitsevat valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista.”

     

    Jean S

    Onko Anneli miettinyt mennä johonkin porukkaan hakemaan Hiilestä kiinni -rahaa ja ympätä tämän sorkkaeläinkannan hallinnan jotenkin johonkin projektiin?

    Jean S

    Olen ajatellut, Planter, asiaa vähän tarkemmin.

    Kyllähän asia on niin, että kun se ystävällinen metsästäjä raahaa niitä porkkanoita sinne metsään niiden sorkkaeläinten syötäväksi, niin kyllähän meidän maanomistajina pitäisi maksaa metsästäjille siitä onnesta, että saamme hyvälaatuista peuran- ja kauriinkakkaa, joka saa metsämme kasvamaan aina vaan paremmin. Eikö vain? 😉

    (Ja ymmärrän kyllä, että ruokakasalta on kiva ampua, mutta että jos metsästyksen tarkoitus olisi tappaa eläimiä, niin meillä olisi huomattava joukko erilaisia menetelmiä nykyistä paljon tehokkaampaan jahtaamiseen, niistä vain osa on kielletty, koska homma menee liian helpoksi.)

    Jean S

    Suhteeni suorittavaan on aiemminkin ollut räjähdysherkkä, mutta come on, kuka nyt vakavalla naamalla väittää, vieläpä samassa viestissä, että a) ruokkimisen lopettaminen johtaisi riistakannan hallitsemattomaan lisääntymiseen (eli peurat lisääntyvät jos ruokinta vähenee) ja b) runsas ruokinta on edellytys nykyistentasoisten saalismäärien saamiseen (eli peurat vähenevät jos ruokinta vähenee)?

    Itse varsinainen ongelma näkyy hyvin noissa Planterin sääntöesimerkeissä: maanomistaja vuokraa metsästysoikeuden seuralle, mutta seura tekee tarpeettoman itsenäisesti päätöksiä metsästystavoista ja metsästämättä jättämisestä ja nämä päätökset tehdään – ihan ymmärrettävästi – metsästystarpeet edellä, eivätkä maanomistajan intressit siinä paljon kiinnosta. Vuokralainen siis vie, ja vuokranantaja vikisee.

     

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 1,010)