Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
En ole Liljeroosin kanssa samaa mieltä.
Itsekin olen sijoittanut metsämaahan sillä ajatuksella, että orgaaninen kasvu ei voi kadota tai jos katoaa, siinä vaiheessa tapahtuu jotain sellaista, että tämän foorumin kirjoittajatkin katoavat. Metsälle voi kuitenkin käydä samoin kuin lääkerahastolle, eli se voi menettää arvonsa eri syistä. En nyt tarkoita mitään myrskyjä, jotka tuhoavat yksittäisiä metsiä, tai yksittäisiä suojelupäätöksiä, vaan koko metsäalan vähittäistä hiipumista.
Jos materiaalien kierrätys kehittyy, tarve uudelle rakennusmateriaalille vähenee. Ylipäätään taloja tehdään muistakin materiaalista. Jos väestönkasvu vähenee niissä maissa, joissa on totuttu asumiseen puisissa rakennuksissa, perinteet katoavat ja trendit muuttuvat. Jos puusta tulee pelkkää biomassaa, voidaan yhtä hyvin käyttää vaikkapa olkia, joita syntyy ruoantuotannon sivutuotteena. Esimerkkejä voi keksiä vaikka miten paljon.
Suurempi kysymys on yleismaailmallinen kehitys siihen suuntaan, että työ kallistuu ja materiaalit halpenevat. Metsän osalta tämä tarkoittaa sitä, että tuotto on saatava mahdollisimman vähällä työllä ja että erilaiset puunkorjuun nollarajat alkavat liikkua kohti etelää ja teitä, jos puun tarve vähenee ja korjuukustannukset nousevat. Tässä pitää ymmärtää se, että nollaraja voi siirtyä vaikka Suomenlahteen, jos puunkorjuu on merkittävästi halvempaa esimerkiksi Inkerinmaalla.
Oma kysymyksensä on sitten tuo edellä mainittu polittinen riski. ”Litseenin” Tiinan toisen viestiketjun kommenttiin liittyen näyttää olevan niin, että metsään pystyyn kuollut puu on arvokas hiilinielu, mutta seurakuntatalon seinässä kuolleena jököttävä ei sitä olisi. Elämme aika erikoisia aikoja, tuuli kääntynee parin vuoden kuluttua.
Ei välttämättä kivikauteen, vaan vielä vähän aikaisemmaksi.
Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen poistamiseksi olisi tietysti loogisin vaihtoehto, että poistetaan ihmiset.
Onneksi dinosaurustenkin aikaan ilmasto lämpeni ja kylmeni jännittävällä tavalla ihan ilman ihmistä.
Laitetaan sitten lakiin uusi velvoite: metsänomistajan naamakuva pitää laittaa metsätien varteen pystyyn sekä jokaiselle tontin kulmapyykille. Onko sitten hyvä 😀
Perinteenä pitkään on ollut, ettei hirviseuraan ole asiaa, jos ei ole maata ja manttaalia. Toisaalta valtion ja yhtiöitten maillakin metsästetään ilman maanomistusta, ja jollain paikkakunnilla ukkoutuviin ja kuihtuviin seuroihin alkaa kai jo pääsemään olemattomillakin maa-aloilla.
Näin tietyllä taustalla olisin sitä mieltä, että kun juridiikan mukaan metsästysoikeus on maanomistajalla ja hän vuokraa sitä edelleen (ellei sitä itse käytä), niin ongelman ratkaisun avaimet on löydyttävä niistä vuokrasopimuksista. Nehän tehdään yleensä Metsästäjäin keskusjärjestön lomakepohjaan, jota on hyvä lukea sillä tavalla kriittisesti, että siinä vuokralaiselle annetaan kovasti oikeuksia, mutta velvollisuuksia ei juurikaan ole. Koska metsästys on sinänsä metsätalouden kannalta kovasti tarpeellista, ratkaisu ei voi olla se, että jättää maansa vuokraamatta.
Vuokrasopimuksessa ei nähdäkseni voida myöskään sitovasti velvoittaa vuokralaista metsästämään tiettyä hirvimäärää tietyltä alueelta, koska metsästys on luvanvaraista eikä vuokralaisella ole lupakiintiöiden vuoksi mahdollisuutta tehokkaasti sitoutua tiettyihin määriin.
Sen sijaan ehdotan, että kaikki tämän palstan hirvistä aivan hirveästi pitämättömät henkilöt kirjaisivat metsästysvuokrasopimuksiin sentyyppisen ehdon, että sopimus on voimassa vain niin kauan, kun paikassa X määritelty tavoitteellinen hirvitiheys on enintään Y, tai että hehtaarivuokra on X, kun hirvitiheys on Y jne., jolla sitten tosiasiallisesti painostetaan metsästysjärjestöjä. Ideaa saa kehittää.
No, naapurilla oli 40 ha päätehakkuuikäistä metsää ja kun välit naapuriin alkoivat huonontua, niin jostain syystä ensimmäiset parin hehtaarin aukot syntyivät juuri meidän rajalle. Aukottamallahan voi oikeasti aiheuttaa naapurin metsälle pystyssäpysymisongelmia, jopa tahallisesti.
Se on sitten eri asia, että onko tämä normaalin omaisuudesta itsemääräämisoikeuden käyttämistä vai tahallista tai tuottamuksellista vahingon aiheuttamista, ja siitä voisi olla hyvä keskustella filosofisesti täälläkin joskus.
Mitä sitten tulee näihin naapurin metsiin kohdistettuihin vaatimuksiin tai toivomuksiin, niin jos tässä nyt joku haluaisi fiksu olla, niin ei muuta kun yhteydenotto MTK:n metsäedunvalvontaan ja keräämään esimerkkejä hyvistä diileistä mökkiläisen ja metsänomistajan välillä. Sitten niitten perusteella voidaan laatia jotkut mallisopimukset ja hyvät ohjeet, joiden mukaisesti metsänomistaja voi ”vuokrata” metsää tai maisemaa. Lisäksi pitäisi selventää, miten tällaisia maksuja kohdeltaisiin verotuksessa.
Missäs yhtiössä Timpan vakuutukset on? Silloin kun viimeksi kyselin, niin monet yhtiöt halusivat vakuuttaa kaiken tai ei mitään, ja minulla oli siinä vaiheessa pitkälti eri-ikäisiä kasvatusmetsiä, niin ei oikein kiinnostanut vakuuttaa kaikkea kerralla samalla hehtaaritaksalla, kun ei riskejäkään juuri ollut.
Samoin otti päähän se, että toteutetulle lannoitukselle ei laskettu lisäarvoa.
Muuten olen sitä mieltä, että moto on paras metsävakuutus.
Uuden metsänomistajan pitää muistaa, että yrityskentällä lähtökohta on se, että kaikki haluavat hyötyä sinusta jotenkin. Sinulta halutaan ostaa puuta puoli-ilmaiseksi, sinulle halutaan myydä ylihintaisia taimikonhoitoja, suunnitelmia joilla ei välttämättä tee mitään, murskekuormia, kaivinkonetöitä ja lannoituksia, joissa euro muuttuu kolmeksi tai sitten ei. Todennäköisesti kaikessa siinä, mitä sinulle tarjotaan, on totuuden siemen, mutta järjenkäyttö on luvallista ja kaikki touhotus ei välttämättä ole kannattavaa.
Kerro toki lisää metsästäsi.
Alle 3 %? Jos mökinkäyttöoikeuksille ja hirvijahdeille ym ei laske hintaa, niin yhteismetsäosuuden tuotto näyttää olevan pyyntihinnoilla joskus jopa 1 %.
Jotain erityisen suosittuja (Someron yhteismetsä, Mustiala-Kutisen ym jne.) ei varmaan saa ostettua prosentinkaan tuotolla 😀
Katsotaan tilanteen etenemistä. Se voi olla, että allekirjoittaneen 265 ha suurenee vielä muutaman vuoden, muuntautuu yhteismetsäksi ja osuuksien myynnin kautta muuttuu euroiksi. Sen verran silläkin markkinalla on arbitraasia (hinnoitteluvirhettä)
Luulisin, että pelkkien osuuksien kauppahintoja ei tilastoida, mutta tilojen ja haamutilojen hinnat sinänsä ovat varmaan kiinteistöjen kauppahintarekkisterissä. Vai tietääkö joku paremmin?
Kesäkoivu isopaakkuna viime vuonna 0,30 snt/kpl, pituus siellä 25 cm kerhossa. Istutustarkastus luvassa vasta juhannuksen jälkeen, ei nyt ole ollut siihen metsään asiaa tänä vuonna vielä.
Niin no EU:n kanssa pelatessahan on aina se, että pitää ymmärtää, että niitten logiikka on aina sitä juustohöylällä pelaamista. Kaikki sitoutuvat vähentämään jotain X prosenttia. Ei ole mitään väliä, kuinka puhdasta teknologiaa sinulla oli ennen ”ajanlaskun alkua”. Kun yleensä tiristäminen muuttuu loppua kohti vaikeammaksi, niin mallioppilasta ja edelläkävijää tässä systeemissä aina rangaistaan. Näin ollen kun EU:n käsi kiertyy suomalaisen metsänhoidon ympärille, kannattaa tehdä asioita mahdollisimman huonosti, jotta voi myöhemmin paremmin parantaa.
Veikkaisin, että VT-pohja on jk:n kannalta kaikkein vaikein. Muuten taitaa olla taloudellisesti niin, että kaikki, mikä ilmaiseksi kasvaa, kannattaa ottaa vastaan.