Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Niin, kysymys on hyvä: onko parempi, että hake tulee esimerkiksi Venäjältä jonkin sellaisen yhtiön tuomana, jonka omistuspohja on jokin muu kuin Nyvedillä?
Sitten kun kuitupuuta alkaa siirtyä polttoon, on myös mielenkiintoista, mistä siirtymä alkaa. Haapakuitu on ehkä jo nyt yksi, mutta alkaako seuraavaksi mennä järeitä päätehakattavia hieskoivikoita vai jotain muuta?
Olen saanut MHY:ltä hirvieläinkyselyn jäsenille. Onko sitä yleisemminkin liikkeellä?
1700-luvulta nykypäivään on muutama sukupolvi männyn näkökulmasta. Siinä ajassa ei ihan kovin kummoista jalostusta ehdi syntyä, niin en nyt sahauksen tai huonosti valikoivan metsänhoidon piikkiin laittaisi.
Tuuleen liittyviä asioita löytyy esimerkiksi googlaamalla sanoilla Tylebäck ja Frösakull (ja varmaan monilla muillakin paikannimillä). Ovat paikkoja Ruotsin länsirannikolla, jossa tuulee vähän enemmän. Hyviä hiekkakankaita männyn kasvumaaksi. Ei vaadi hirvittävän paljon, kun keksii, mitä sellaiselle hyvää tukkia kasvavalle pitkälle ja laihalle männylle käy noissa olosuhteissa. Jo ennen 1700-lukua.
Niin. Tuodaan enemmän venäläistä, saksalaista jne. haketta ja suojellaan Suomen metsät pysyviksi hiilinieluiksi. Hyvä sekä metsänomistajalle että motokuskille, eikö vaan?
(Kysymyshän on loppujen lopuksi siitä, mitä kautta metsäperäistä bioenergiaa tuetaan, eli suuntautuuko tuki a) metsänomistajalle, b) korjuuyrittäjälle, c) puun ostajalle vai d) haketta käyttävälle taholle. Jos d, niin pitää tietysti olla alkuperämaaneutraalia toimintaa, koska EU.)
Havaintona Metsälehden työpaikkailmoituksista, että Keitele laajentaa ostoaluetta ruotsinkieliselle rannikolle välille Mustasaari-Pedersöre ja että Kaustisen ympäristöön lisätään yksi ostohenkilö jakamalla alueita pienemmäksi.
Tietänee kilpailutilanteelle hyvää.
Tyhmät ovat keskimäärin valinnoissaan lyhytnäköisempiä kuin viisaat.
Toisaalta viisaatkin voivat olla lyhytnäköisiä, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri sitä vaatii.
Demokratiassa kaikilla tietyt kriteerit täyttävillä on tyhmyydestä tai viisaudesta riippumatta yksi ääni. Demokratiassa enemmistö päättää.
Koska maailmanlaajuinen enemmistö ei halua rohdinpaitaan, vaan haluaa syödä hampurilaista neonvaloissa älypuhelinta selaten, olemme menossa demokraattisesti kohti lyhytnäköisyyttä ja jonkinlaista maailmanloppua.
Niin että eiköhän ne turpeetkin vielä polteta, kun muu poltettava loppuu.
Ilmastonmuutoksen suhteen olisin sitä mieltä, että parin asteen lämpenemisen aiheuttamat muutokset Suomen luonnolle, maa- ja metsätaloudelle tai asumiselle ovat hyvin merkityksettömiä verrattuna siihen, mitä rajojen ulkopuolelta on tulossa. Pahoittelen synkkää kantaani.
”On leimikoita ,joista kertyy satoja lumppeja. Ei mitään järkeä katkoa ilmaiseksi hukkapätkiä metsään. Valituksen aihe sekin monilla.”
Jätä sitten kaksi metriä pitkiä tekopökkelöitä, jos ne moton terät kuluu siinä sahauksessa niin paljon, tai suorittavan ranne.
Onhan se toki erikoista, että kun ottaa vähemmän puuta metsästä, niin metsänomistaja saa enemmän rahaa. Se on sitä katkonnan taikaa.
Taidanpa laittaa noista tekopökkelöistä ohjeen seuraavan hakkuun kauppakirjaan, että tehdään tekopökkelöitä kieroista tyvistä 1-1,5 m korkeuteen, jos kierous sillä poistuu. Ties kuka sinne osuu kuskiksi.
Oliko muuten jollakulla metsää Lappeenranta-Mikkeli-akselilla? Mulla olisi siellä tukikelpoinen 02-khl nuoren metsän hoitokohde, joka pitäisi myydä jollekulle. Käsittääkseni maakunnassa puuenergiaa tehdään pääasiassa metsäteollisuuden sivuvirroista, mutta kaipa pienpuutakin joku ostaa, mutta kuka?
Keskusteluketjusta kannattaa huomata, että muuan suorittava henkilö puhuu tuolla edellä kolmimetrisestä lumpista.
Huomasin tässä uutta väärävärikuvaa katsellessa, että eräs päätehakkuukuvioni näytti olevan 0,6 ha sijasta puitu vain 0,35 ha:n kokoiseksi. Kyseisellä kuviolla, josta olen joskus täällä valitellut, männyistä tehtiin ensin kolmemetrinen kuitu, sitten pitkä tukki, pitkä kuitu ja lyhyt kuitu.
Ystävällinen kuljettaja lienee tuolloin todennut, että päivän mitat ovat huonot, ja jättänyt aukon pienemmäksi – metsänomistajan eduksi.
Ja ei – ennakkoraivaustarvetta ei ollut.
60 % ostohinnasta toimii edelleen, tai ainakin kesällä toimi.
Nordea on pankkina ihan täysin bingo sen mukaan, millaiselle henkilölle osuu – suurin osa ei ymmärrä metsästä mitään eikä oikein halua sitä vakuudeksikaan.
Paha sanoa, onko asunnoissa enemmän kuplaa kuin metsätiloissa – en ihmettelisi, vaikka näin olisi.
Suosittelen metsänomistajille kääntymistä koivunlehden puoleen laina-asioissa.