Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Itse lähtisin edelleen siitä, että maanomistajat ovat metsästysoikeuden vuokraajina avainasemassa ja ainoa taho, joka voi metsästäjää tiukan paikan tullen käskeä.
Kuten olen jo sanonut, minusta pitäisi ensin pohtia, mikä on sellainen ”luonnollinen” ja hyväksyttävä määrä valtion karjaa (tai metsästäjän iloa), joka maanomistajan on maillaan siedettävä ilman erillistä korvausta. Tämä voidaan sitten laskea jollain kaavalla tai muodostaa indeksi, vaikka tuhannelle hehtaarille X hirveä, Y peuraa ja Z kaurista.
Sitten ”me valistuneet metsänomistajat” (palstalaiset eivät valitettavasti hallitse kovin suurta hehtaarimäärää valtakunnan metsistä, ehkä joku 5 %) irtisanomme vuokrasopimuksemme ja teemme uudet, joissa on määritelty metsästysmaan vuokra siten, että vuokra on 0 euroa hehtaarilta, jos kyseisen alueen riistakanta (tai se tavoitetaso) on alle X. Jos riistakanta on X+1, vuokra on enemmän, jos riistakanta on X+2, vuokra on vielä enemmän, ja sitä rataa.
Satuin kuulemaan tuossa eräästä seurasta, jonka alueella villisiat ovat alkaneet runsastua. He kuulemma metsästävät vain hirviä, eivätkä villisiat kiinnosta. Suurmaanomistaja on vuokrannut kyseiseltä alueelta kaikki sorkkaeläimet tälle seuralle. Metsästäjällä siis pitäisi jotakin kautta olla intressi siihen, että metsästäjä metsästää, ja raha ja maa ovat klassisia keinoja intressin luomiseen, tässäkin tapauksessa villisianmetsästys saattaisi alkaa kiinnostaa, jos hirvenmetsästysoikeus menisi samalla.
Ja siis miksi ihmeessä lestadiolaiset ovat kepulaisia? Mikä historiallinen syy siihen on?
Menee nyt aiheesta ohi, mutta voisko joku kauemmin elänyt nyt kertoa, että mitä alaryhmiä keskustapuolueessa on ja mitä varten nämä eri linjoilla olevat ihmiset ovat edes samassa puolueessa. Luin jostain eilen, että keskustaliberaalit ja lestadiolaiset olivat sopineet Saarikosta ja Lohesta jotain muuta porukkaa vastaan, mutta…? Kokoomuksen jakomielisen linjanhan ymmärtää ihan hyvin, kun on lukenut vanha- ja nuorsuomalaisen puolueen ym. vaiheista, ja että kyseessä on erinäisistä puolueista nimensä mukaisesti koottu kokoomus, mutta tätä keskustaa en niin hyvin ymmärrä tai tunne.
Tuota noin. Hirvieläinten salakaataminen tietysti vähentää kantaa, mutta se on tietysti tiukasti sanktioitua. Jos kantoja pidetään lehmävaltaisina, on selvää, että lisääntymistä halutaan edistää.
Aloin tässä ohimennen miettiä, että onko mitään kätevää keinoa vähentää lisääntymistä? ehkäisypillereitä tai implantteja? Kelpaisiko bambille vaikka ihmisen pillerit?
Minäkin tunnen ihmisiä, jotka ovat ostaneet ymppejä.
Sen sijaan en tunne ketään, joka on myynyt pakuria jollekin.
Kerran olen törmännyt itämaistaustaiseen pariskuntaan, joka yritti keräillä pakuria luonnonmetsistä kaikessa hiljaisuudessa ja kyseli minulta, missä sitä on.
Onko joku keskustelijoista vielä tehnyt pakurilla konkreettisesti tiliä?
Siis vihreäthän haluavat, että se puu jököttää pystyssä mahdollisimman pitkään, koska nehän eivät laske yhtään sitä, että mitä siitä puusta tehdään. Pääpointti on juuri se, että hiilivarannon pitää olla mahdollisimman suuri eli metsässä paikallaan oleva puumäärä pitäisi maksimoida, ja se on se ja sama onko se elävää vai kuollutta.
Hiilensidontakoneiston toimintanopeus tuntuu kiinnostavan lähinnä metsätieteilijöitä ja ehkä MMM:n väkeä, mutta YM:n päässä fokus on nimenomaan siinä metsän passivoinnissa hiilivarannoksi.
Itse tuohon käännöstehtävään en ota kantaa ja en ole oikein varma, mitä tässä tarkoitetaan sillä ”dead wood”illa. Oletan että näitten tavassa laskea hiiltä esimerkiksi sellainen 200-vuotias pystyyn kuollut männikkö, jonka seassa on vielä eläviä alikasvoskuusia, on hyvin arvokas hiilimetsä, joka on sitten varmaan ihan eri asia kuin vaikka Timpan käsitys, jossa arvokas hiilimetsä on 38-vuotias parhaassa kasvussa oleva kuusikko.
Itse olen vähän sillä linjoilla kuin tuolla edellä oli joku, ehkä Tolopainen, että merien kasvi- ja eläinplanktonilla on tosiasiassa huomattavasti isompi rooli hiilensidonnassa kuin metsillä. Lisäksi olen vähän sitäkin mieltä, että niin kauan kun Amazonit ja muut paikat palavat silloin tällöin, on melkein se ja sama, päätehakataanko meillä metsät 70- vai 85-vuotiaina.
Kävin täräyttämässä kommentin varpuspöllöuutisen perään.
Mitä olette mieltä…?
Heitän vielä lisää vettä myllyyn: myin 10000 euron leimikon, jossa päätehakkuuta ja harvennusta. Ostin viereisen tilan. Myin sieltä 15000 euron leimikon, jossa samoin päätehakkuuta ja harvennusta.
Sopimuksissa eri hinnat.
Mistä tiedän, kummalta tilalta saman tien varteen tulevat puut on hakattu? 😀
Sanoisin jonkinlaisella kokemuksella, että ah ja yh hintaero kakkosharvennuksessa on 2-3 euroa. Ja että yhdyn siihen näkemykseen, että yläharvennuksesta maksettava hinta ei vastaa korjuukustannuksien muutosta suhteessa päätehakkuuseen.
Sanoisin näin, että ylipäätään jk:ta harrastettaessa kannattaa myydä harvennuksia ensin yläharvennuksina ja viimeinen niistä suojuspuuhakkuun nimellä.
Ja tähän hakkaamiseen: epämääräisissä olosuhteissa on syytä välttää sitä, että yksittäisessä sijoituksessa on liikaa rahaa kiinni. Jos ei luota toimintaympäristöön, kannattaa riskien vähentämiseksi hakata se, missä on rahaa kiinni. Eniten rahaa on varastoitunut kalliiseen tukkipuustoon. Ounastelen, että lähivuosina tulemme näkemään esimerkiksi turvemaan 03-, 06- ja 04-kehitysluokkien metsien aikaistettuja päätehakkuita.