Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kevytyrittäjyys on vähän sellainen kädettömille nynnyille tarkoitettu vaihtoehto. En suosittele, rikastuttaa lähinnä Odealia ja Ukkoa ja muita vastaavia. Pienyrittäjän kirjanpito ei ole niitä ihmeellisimpiä asioita hoitaa, ja kun sinusta isipapan jälkeen tulee kuitenkin jossain vaiheessa metsänomistaja, niin on hyvä harjoitella jo sitäkin silmällä pitäen paperien pyörittelyä.
Kysytään näin, että miksi ei lisättäisi? Metsätilahan on sijoituskohde, jossa aikajänne saattaa muutenkin olla kymmeniä vuosia. Lisäksi aavistelisin, että metsätilamarkkina ottaa kuitenkin huomioon, jos odotusarvoina tai taimikoina on määritelty suuri osuus tilan arvosta.
Voihan reservin Kerttuli sentään, ja Habibin hanibubut.
Ilmastopaneeli on tottakai puolueellinen. Kuka nyt änkeäisi tai päästettäisiin ilmastopaneeliin, ellei hän uskoisi ilmastonmuutokseen ja sen ihmeitätekevään voimaan ja tarpeeseen torjua sitä. Jos haluatte muutosta, perustakaa anti-ilmastopaneeli, joka tekee säännöllisesti tutkimusta ja ulostuloja mediaan.
Itse en suoraan kiellä ilmastonmuutosta, mutta jotenkin hämmentää, että 1940-luvulta alkaen ilmasto viileni muutaman vuosikymmenen ajan, vaikka käsittääkseni silloin polteltiin hiiltä ja vähän muutakin ihan huolella.
Samoin olen sitä mieltä, että ilmastonmuutosta voidaan haluttaessa torjua, mutta ilmastonmuutoksen torjuntatyötä pitäisi tehdä globaalisti siellä, missä se on rahassa mitattuna halvinta ja tehokkainta, koska ilmasto on globaali asia. Epäilen, että vaikka kaikki suomalaiset sammuttaisivat valot, tehtaat ja voimalat ja tekisivät rituaali-itsemurhan, ilmasto lämpenisi joka tapauksessa ihan samalla vauhdilla, koska väestö ja energian ja luonnonvarojen kulutus kasvavat joka tapauksessa jossain muualla.
Jos rituaali-itsemurhaa ei kuitenkaan tehtäisi, olisi mietittävä, mitä ilmastonmuutos toteutuessaan aiheuttaa. Ilmaston lämpeneminen parilla asteella aiheuttaa tottakai muutoksia luonnossa, mutta osaa näistä muutoksista voidaan pitää suotuisinakin – jopa luonnollisina muutoksina, koska luonto itse sopeutuu. Ongelmathan ovat pääasiassa niitä, joita ihmisille syntyy, eli jonkun rantatontilla voi tulla tarve tunkata kesämökkiä metrin korkeammalle pilareiden päälle. Arvelen, että ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset ovat luonteeltaan välillisiä vaikutuksia. Tarkoitan tällä korrektisti sanottuna sitä, että jos luonnonolosuhteet Suomessa kehittyvät positiivisempaan suuntaan kuin maapallolla keskimäärin, Suomeen saattaa kohdistua geopoliittisia jännitteitä. Jokainen voi sitten suomentaa nämä viimeiset lauseet itselleen.
Minusta pitäisi lähteä siitä, että hirville, peuroille ja kauriille olisi yksi yhteinen suunnitelma. Vaikuttavat kuitenkin toisiinsa ja laidunnuspaineeseen.
Kilpailutuksiakin on monenlaisia.
Mulla kun on ostopalstoja siellä ja täällä, niin on todella hankalaa löytää yksityisiä tekijöitä hoitotöihin tai hankintahakkuisiin, kun kenelläkään ei ole yleensä edes nettisivua. Jos hinnasta on puhetta jossain, se on yleensä luokkaa ”pyydä tarjous”. En oikeastaan ymmärrä, miksei raivausbisneksessä voi pärjätä esimerkiksi sillä, että ilmoittaa avoimesti hinnan x euroa per tunti + kilometrit pisteestä y hintaan z. Sitten voisi olla samanlainen verkkokauppa kuin partureilla, josta voi varata kokonaisia tai puolikkaita työpäiviä tms. Sivustolla voisi olla vaikka valokuvia erilaisista perkauskohteista ja suuntaa-antavia arvioita niiden tarvitsemasta työmäärästä.
Pari yksityiskohtaa:
1) Anneli ei ole töissä täällä
ja
2) Metsälehti on yksityinen lehti, eli siis eri kaveri kun vaikka Metsäkeskus tai maa- ja metsästystalousministeriö.
Yritystoiminnan tulohan on yleensä ansiotuloa, paitsi jos firmalla on varallisuutta, jolloin voidaan saada myös pääomatuloa. Yritystoiminta nähkääs perustuu siihen, että tehdään jotain työtä, kun metsänomistaminenhan on vain vanhan rahan kanssa joutenoloa ja porsastelua, josta siis näin ollen tulee pääomatuloa ilman vaivannäön häivääkään. Näinhän tämä ilmeisesti verolainsäädännössä ajatellaan.
En nyt jaksa katsoa, miten kysyjän asia oikeasti menee, mutta metsätaloutta se ei ainakaan ole, koska puut eivät ole omia. Lahjaverotuksen välttämiseksi niistä varmaan kannattaa jotakin maksaakin, ja laskuttaa sitten vaikka samalla summalla metsänhoitotöiden tekemisestä isipappaa. Klapibisneksen osalta kannattaa varmistaa, että se ei ole maataloutta (minulla on tästä jokin pahaenteinen mielikuva). Jos mitään tällaista poikkeussääntöä ei ole, niin sitten se on ihan normaalia yritystoimintaa ja näin pääasiassa ansiotuloa. Riippuu sitten omista muista ansiotuloista ja rahantarpeista, että kannattaako verohyötyjen hankkimiseksi perustaa oy vai ei.
Jos harjoittaa oman nimensä (tai toiminimen) kautta toimintaa, niin kaikki ne niputetaan arvonlisäverotuksessa yhdeksi paketiksi, oli sitten metsää tai mitä hyvänsä yritystoimintaa. Yhdellä henkilöllä on yksi y-tunnus.
Sitten menee toisenlaiseksi, kun henkilöt lisääntyvät, eli perustetaan jokin oikeushenkilö eli ihmisestä itsestään tavalla tai toisella erillinen yhtiö (esim. oy). Silloin tällä on oma y-tunnuksensa ja oma sielunelämänsä. Röörillä on ilmeisesti syystä tai toisesta olemassa jokin tällainen sivupersoona.
Niin pienyrittäjä kuin metsänomistaja saavat käytännössä valita alv-kautensa pituuden itse ja sitä kannattaa hyödyntää, jos toiminta on sen luonteista. Käytännössä paljon puuta myyvän kannattaa olla vuosialvissa, jolloin saa lainattua rahaa valtiolta, mutta toisaalta jos on tilakokonaisuudessa paljon nuoria metsiä ja turvemaita, joihin teettää taimikonhoitoja, ojituksia ja lannoituksia vieraalla, eikä hakkuutuloja juuri ole, niin silloin kannattaa olla kuukausi- tai neljännesvuosialvissa, niin saa omat ylimääräiset rahansa nopeasti takaisin. Linjaahan voi vaihtaa vaikka vuosittain.
Sama alv-numero siis käy, ja verottajalle vain ilmoitetaan, että ryhdytään harjoittamaan myös alkutuotantoa.
Allekirjoitettu.
Muuan sahan edustajan vastaus muutaman vuoden takaa oli, että kaikki mikä kourassa pysyy.