Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Tyhmät ovat keskimäärin valinnoissaan lyhytnäköisempiä kuin viisaat.
Toisaalta viisaatkin voivat olla lyhytnäköisiä, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri sitä vaatii.
Demokratiassa kaikilla tietyt kriteerit täyttävillä on tyhmyydestä tai viisaudesta riippumatta yksi ääni. Demokratiassa enemmistö päättää.
Koska maailmanlaajuinen enemmistö ei halua rohdinpaitaan, vaan haluaa syödä hampurilaista neonvaloissa älypuhelinta selaten, olemme menossa demokraattisesti kohti lyhytnäköisyyttä ja jonkinlaista maailmanloppua.
Niin että eiköhän ne turpeetkin vielä polteta, kun muu poltettava loppuu.
Ilmastonmuutoksen suhteen olisin sitä mieltä, että parin asteen lämpenemisen aiheuttamat muutokset Suomen luonnolle, maa- ja metsätaloudelle tai asumiselle ovat hyvin merkityksettömiä verrattuna siihen, mitä rajojen ulkopuolelta on tulossa. Pahoittelen synkkää kantaani.
”On leimikoita ,joista kertyy satoja lumppeja. Ei mitään järkeä katkoa ilmaiseksi hukkapätkiä metsään. Valituksen aihe sekin monilla.”
Jätä sitten kaksi metriä pitkiä tekopökkelöitä, jos ne moton terät kuluu siinä sahauksessa niin paljon, tai suorittavan ranne.
Onhan se toki erikoista, että kun ottaa vähemmän puuta metsästä, niin metsänomistaja saa enemmän rahaa. Se on sitä katkonnan taikaa.
Taidanpa laittaa noista tekopökkelöistä ohjeen seuraavan hakkuun kauppakirjaan, että tehdään tekopökkelöitä kieroista tyvistä 1-1,5 m korkeuteen, jos kierous sillä poistuu. Ties kuka sinne osuu kuskiksi.
Oliko muuten jollakulla metsää Lappeenranta-Mikkeli-akselilla? Mulla olisi siellä tukikelpoinen 02-khl nuoren metsän hoitokohde, joka pitäisi myydä jollekulle. Käsittääkseni maakunnassa puuenergiaa tehdään pääasiassa metsäteollisuuden sivuvirroista, mutta kaipa pienpuutakin joku ostaa, mutta kuka?
Keskusteluketjusta kannattaa huomata, että muuan suorittava henkilö puhuu tuolla edellä kolmimetrisestä lumpista.
Huomasin tässä uutta väärävärikuvaa katsellessa, että eräs päätehakkuukuvioni näytti olevan 0,6 ha sijasta puitu vain 0,35 ha:n kokoiseksi. Kyseisellä kuviolla, josta olen joskus täällä valitellut, männyistä tehtiin ensin kolmemetrinen kuitu, sitten pitkä tukki, pitkä kuitu ja lyhyt kuitu.
Ystävällinen kuljettaja lienee tuolloin todennut, että päivän mitat ovat huonot, ja jättänyt aukon pienemmäksi – metsänomistajan eduksi.
Ja ei – ennakkoraivaustarvetta ei ollut.
60 % ostohinnasta toimii edelleen, tai ainakin kesällä toimi.
Nordea on pankkina ihan täysin bingo sen mukaan, millaiselle henkilölle osuu – suurin osa ei ymmärrä metsästä mitään eikä oikein halua sitä vakuudeksikaan.
Paha sanoa, onko asunnoissa enemmän kuplaa kuin metsätiloissa – en ihmettelisi, vaikka näin olisi.
Suosittelen metsänomistajille kääntymistä koivunlehden puoleen laina-asioissa.
Metsästyslain 14 § (ja siihen liittyen 12 §) on tosiaan kanssa sellainen pykälä, että pitäisi oikeastaan olla yhteydessä MMM:öön ja sanoa, että sitä olisi syytä muuttaa.
Metsästysvuokrasopimuksen saa tehdä suullisesti ja se on kerran tehtynä voimassa ikuisesti, vaikka maita myisi ja lahjoittelisi miten sattuu. Ja milläpä sitä maanomistaja osoittaa, että suullista sopimusta ei olisi 1920-luvulla tehty. Sopimusasioissa todistustaakka on tosin yleensä sillä, joka väittää, että sopimus on olemassa, pitäisikin katsoa, onko näitä ratkottu jossain tuomioistuimessa joskus.
Olen tähän mennessä ostanut noin 15 metsätilaa arviolta noin 10 seuran alueelta, ja 1 seura on ollut oma-aloitteisesti yhteydessä, kiitokset vaan Kestilän Eräveikot ry:lle. Yhdenkään metsätilan kauppakirjassa ei kerrota (useita eri välittäjiä ja pari suoraa kauppaa), mille seuralle maat on vuokrattu, eikä missään ole julkista yleistä rekisteriä, josta saisi helposti selville, minkä seuran reviiriin kyseiset alueet ovat kuuluvinaan. Niin että ihan näin omistusoikeuden suojan ja hyvien tapojen mukaan menee 😀
Eli siis tosiasiassa metsästysseura ei vuokraa yhtään mitään metsäaluetta metsästykseen (poislukien kilpailutetut yhtiöiden ja yhteismetsien alueet), vaan joka paikassa metsästetään vanhoilla ”luvilla”. Karttoihin merkitään poistoiksi vain ne alueet, jotka on joku erikseen kieltänyt, ja näitä maanomistajia pyritään tavalla tai toisella vahingoittamaan tai ainakin morkataan yleisesti, näinkö se menee?
Ja siis… kun suomalainen metsänomistus on kaupungistumaan päin, ja perikuntiin kuuluu jo hippejäkin, niin luultavasti on vain niin, että suuri osa metsäomistajista ei edes tiedä, että heidän maansa on ”vuokrattu” metsästysseuralle. Tästä voisi muuten tehdä jonkun kyselytutkimuksen ja katsoa, kuinka moni maanomistaja tietää, että a) siellä metsästetään tai b) minkä nimiselle seuralle maat on annettu.
Lienee aika yleismaailmallinen totuus, että oman omaisuuden määrä ja siihen kohdistuvien uhkien määrä vaikuttavat siihen, miten kiinnostunut on omaisuuden suojasta.
Yhtiömuotoisessa metsänomistuksessa tutustumismatkat voisivat ehkä mennäkin vähennyksiin.
Lainhuudolla ei ole tosiaan verotuksen kanssa mitään tekemistä. Alv-velvolliseksikin ilmoittaudutaan tilan ostopäivästä alkaen, jos halutaan, ja yleensä halutaan. Kaupantekoreissu on tosiaan vähennyskelpoinen meno. Moottorisahat tms. on selkeintä ostaa vasta kaupantekopäivän jälkeen ainakin alvin takia.
Onnea uudelle metsänomistajalle ja tervetuloa keskustelemaan.
Näin vakavasti, niin mitä mieltä olisitte siitä MOT-ohjelmasta?
Finlandia-palkintonaiseen muuten sen verran, että jos luin lehtijutun oikein, niin henkilö oli itse hankkinut metsää ja laittanut sen Metsoon. On siis suojellut omaa metsäänsä eikä jonkun muun metsää, kuten kovin monet tahtovat tehdä.