Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Mutta Gla, emmekö me tuossa joku viikko takaperin ihmetelleet sitä, mitä on eettisesti kestävä metsästys? Miten kommenttisi tehokkaammista menetelmistä suhtautuu siihen?
Huomautan tässä ohimennen, että alaharvennetussa ja yläharvennetussa (tai poimintahakatussa, whatever) metsässä myrskyn kaataman puun todennäköinen rahallinen arvo on eri.
Löysin suorittavalle portaalle uuden tunne-elämän kohteen keskeltä Peurmudan kolmiota:
https://www.metsatilat.fi/metsatilat/akaa/metsa-hakoja-10185
Mhy ilmaisee hienosti kohteen metsätaloudelliset ominaisuudet: istuta, mitä itse parhaaksi näet.
Kerätäänkö kolehti ja ostetaan tästä edullisesti keskustelutoverillemme oma metsätila, jota pääsee raivaamaan ja hoitamaan?
Tolopaisen vastaus on suunnilleen oikein. Silloin kun Oulun kaupunki perustettiin 1600-luvulla, kaupungille myönnettiin pieni maa-ala Oulujoen suulla saarissa olevine niittyineen sekä lisäksi oma erillinen parinkymmenen kilometrin päässä oleva ”perämettä” eli ulkopalsta porvareitten tarpeisiin.
Kyllähän alikasvoksen tuhoaminen ja koivikon vetäminen kettingillä nurin parantaa metsänomistajan tuloja. Perko on aivan väärässä.
Menot ovatkin sitten aivan eri asia 😉
Kyllä siihen joku erityinen puu oli, josta se kansanperinteen mukaisesti piti tehdä. Veikkaisin sitä pihlajaa kanssa, se nyt kestää aika monenlaista.
Yläkuvassa on muutama neliö kalliota, mutta osa myös ihan kelvollista männyn kasvumaata.
Hyvät on 20 vuoden kasvut.
Niin siis lopputulos on se, että uudistuksen jälkeen on olemassa A-lisäosuuksia, B-lisäosuuksia, Metsä1-osuuksia ja Metsä2-osuuksia, joista kahteen ensimmäiseen ei voi enää laittaa lisää rahaa 1.1.2022 jälkeen.
Todennäköisesti A- ja B-lisäosuuksien suora lopettaminen olisi voinut olla jonkinlainen ongelma yhtiön ja osuudenomistajien välisessä suhteessa. Koska näin ei ole voitu tehdä, on luotu uusi osuussarja rinnalle uusin ehdoin. Aika näyttää, osuuko ennustukseni, mutta uskoisin, että seuraavaksi edetään niin, että A- ja B-lisäosuuksille maksettava korko leikataan asteittain olemattomiin ja Metsä1- ja Metsä2-osuuksille maksettavaa korkoa vastaavasti nostetaan, elleivät ihmiset muuten ymmärrä konvertoida osuuksiaan uudenmallisiksi. Uusi sääntö osuuslunastuksen tilapäisestä lykkäämisestä on todennäköisesti tehty sitä varten, etteivät A- ja B-osuuksien omistajat saa näissä tilanteessa rahojaan liian nopeasti pois.
Käytännössä tämä kai tarkoittaa sitä, että yhtiö ei enää tarvitse samassa määrin osuudenomistajiensa rahoja vaan että yhtiö saa markkinaehtoista lainaa nykykunnossaan jo merkittävästi halvemmalla pankista kuin osuudenomistajiltaan. Toisaalta taas vipuvaikutusta puukaupan puolella halutaan vahvistaa.
Toki, mutta mistä metsänomistaja tai Metsäkeskus sen saavat selville`?
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö sekapuustoa nimenomaan voinut kasvattaa aavistuksen tiheämpänä kuin yhden puulajin metsää?