Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Pari yksityiskohtaa:
1) Anneli ei ole töissä täällä
ja
2) Metsälehti on yksityinen lehti, eli siis eri kaveri kun vaikka Metsäkeskus tai maa- ja metsästystalousministeriö.
Yritystoiminnan tulohan on yleensä ansiotuloa, paitsi jos firmalla on varallisuutta, jolloin voidaan saada myös pääomatuloa. Yritystoiminta nähkääs perustuu siihen, että tehdään jotain työtä, kun metsänomistaminenhan on vain vanhan rahan kanssa joutenoloa ja porsastelua, josta siis näin ollen tulee pääomatuloa ilman vaivannäön häivääkään. Näinhän tämä ilmeisesti verolainsäädännössä ajatellaan.
En nyt jaksa katsoa, miten kysyjän asia oikeasti menee, mutta metsätaloutta se ei ainakaan ole, koska puut eivät ole omia. Lahjaverotuksen välttämiseksi niistä varmaan kannattaa jotakin maksaakin, ja laskuttaa sitten vaikka samalla summalla metsänhoitotöiden tekemisestä isipappaa. Klapibisneksen osalta kannattaa varmistaa, että se ei ole maataloutta (minulla on tästä jokin pahaenteinen mielikuva). Jos mitään tällaista poikkeussääntöä ei ole, niin sitten se on ihan normaalia yritystoimintaa ja näin pääasiassa ansiotuloa. Riippuu sitten omista muista ansiotuloista ja rahantarpeista, että kannattaako verohyötyjen hankkimiseksi perustaa oy vai ei.
Jos harjoittaa oman nimensä (tai toiminimen) kautta toimintaa, niin kaikki ne niputetaan arvonlisäverotuksessa yhdeksi paketiksi, oli sitten metsää tai mitä hyvänsä yritystoimintaa. Yhdellä henkilöllä on yksi y-tunnus.
Sitten menee toisenlaiseksi, kun henkilöt lisääntyvät, eli perustetaan jokin oikeushenkilö eli ihmisestä itsestään tavalla tai toisella erillinen yhtiö (esim. oy). Silloin tällä on oma y-tunnuksensa ja oma sielunelämänsä. Röörillä on ilmeisesti syystä tai toisesta olemassa jokin tällainen sivupersoona.
Niin pienyrittäjä kuin metsänomistaja saavat käytännössä valita alv-kautensa pituuden itse ja sitä kannattaa hyödyntää, jos toiminta on sen luonteista. Käytännössä paljon puuta myyvän kannattaa olla vuosialvissa, jolloin saa lainattua rahaa valtiolta, mutta toisaalta jos on tilakokonaisuudessa paljon nuoria metsiä ja turvemaita, joihin teettää taimikonhoitoja, ojituksia ja lannoituksia vieraalla, eikä hakkuutuloja juuri ole, niin silloin kannattaa olla kuukausi- tai neljännesvuosialvissa, niin saa omat ylimääräiset rahansa nopeasti takaisin. Linjaahan voi vaihtaa vaikka vuosittain.
Sama alv-numero siis käy, ja verottajalle vain ilmoitetaan, että ryhdytään harjoittamaan myös alkutuotantoa.
Allekirjoitettu.
Muuan sahan edustajan vastaus muutaman vuoden takaa oli, että kaikki mikä kourassa pysyy.
Niin, kysymys on hyvä: onko parempi, että hake tulee esimerkiksi Venäjältä jonkin sellaisen yhtiön tuomana, jonka omistuspohja on jokin muu kuin Nyvedillä?
Sitten kun kuitupuuta alkaa siirtyä polttoon, on myös mielenkiintoista, mistä siirtymä alkaa. Haapakuitu on ehkä jo nyt yksi, mutta alkaako seuraavaksi mennä järeitä päätehakattavia hieskoivikoita vai jotain muuta?
Olen saanut MHY:ltä hirvieläinkyselyn jäsenille. Onko sitä yleisemminkin liikkeellä?
1700-luvulta nykypäivään on muutama sukupolvi männyn näkökulmasta. Siinä ajassa ei ihan kovin kummoista jalostusta ehdi syntyä, niin en nyt sahauksen tai huonosti valikoivan metsänhoidon piikkiin laittaisi.
Tuuleen liittyviä asioita löytyy esimerkiksi googlaamalla sanoilla Tylebäck ja Frösakull (ja varmaan monilla muillakin paikannimillä). Ovat paikkoja Ruotsin länsirannikolla, jossa tuulee vähän enemmän. Hyviä hiekkakankaita männyn kasvumaaksi. Ei vaadi hirvittävän paljon, kun keksii, mitä sellaiselle hyvää tukkia kasvavalle pitkälle ja laihalle männylle käy noissa olosuhteissa. Jo ennen 1700-lukua.
Niin. Tuodaan enemmän venäläistä, saksalaista jne. haketta ja suojellaan Suomen metsät pysyviksi hiilinieluiksi. Hyvä sekä metsänomistajalle että motokuskille, eikö vaan?
(Kysymyshän on loppujen lopuksi siitä, mitä kautta metsäperäistä bioenergiaa tuetaan, eli suuntautuuko tuki a) metsänomistajalle, b) korjuuyrittäjälle, c) puun ostajalle vai d) haketta käyttävälle taholle. Jos d, niin pitää tietysti olla alkuperämaaneutraalia toimintaa, koska EU.)
Havaintona Metsälehden työpaikkailmoituksista, että Keitele laajentaa ostoaluetta ruotsinkieliselle rannikolle välille Mustasaari-Pedersöre ja että Kaustisen ympäristöön lisätään yksi ostohenkilö jakamalla alueita pienemmäksi.
Tietänee kilpailutilanteelle hyvää.