Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
20-40-vuotiasta.
Puuki on sitä mieltä, että jatkuvassa kasvatuksessa metsät kuusettuvat. Ajatus on tavallaan oikea, koska kuusta kohti suomalainen metsä kuivimpia kankaita ja soita lukuun ottamatta tietysti menee. Mikä kliimaksivaihe se nyt sitten olikaan nimeltään.
Toisaalta jos tehdään Timppa ja Visa, eli istutetaan vajaa parituhatta tainta hehtaarille ja hoidetaan hyvin, kuusikkoinen kliimaksi tulee viimeistään jo 65 vuoden kuluttua. Herra Planter on tuonut varsin kattavasti esiin, että muu ei monilla alueilla ole mahdollistakaan.
Minusta kiinnostavin kysymys on se, voidaanko tätä aukon ja kliimaksivaiheen väliä pidentää esimerkiksi 150 vuoteen niin, että se on taloudellisesti kannattavaa, ja jos, niin miten metsänomistajan silloin kannattaisi toimia. Järki ainakin sanoisi, että tällaista pitkitettyä nautintoa hakevan ei pitäisi ainakaan kuusta istuttaa heti 150 vuoden kierron alkuun. Tällaisen 150 vuoden kierron ensimmäisen 80 vuoden aikana kuusen osuus voisikin olla jopa nykyistä alempi.
Niin no heinähän tekee siemenet heinäkuussa ja kasvu loppuu siihen. Jos on maa, johon voi istuttaa syksyllä, niin sitten pitäisi varmaan päättää, myrkyttääkö edeltävänä vai seuraavana keväänä.
Kartano voi siinä tapauksessa olla ihan hyvä, koska yksityisiltä ei välttämättä tule koivua riittävän isoja määriä, Somerniemellä on suuria alueita mäntyvaltaista metsää.
Kokeilunarvoinen ja erittäin jämpti isäntä voi löytyä myös ajamalla noin kilometrin verran lentokentän suuntaan, suvulla on paljon rehevien maiden metsiä ja myös nuoria metsiä, joista sinulle sopivaa puuta voisi irrota, olettaen, että haluat maksaa ihan asiallisen hinnan.
Viuvalassa on sitten tietysti ihan ammattimaista klapiyrittäjyyttä, mutta sitä nyt et ole voinut ohittaa näkemättä, ja ne ovat tietysti valmiita puita.
Kesätorin avautuessa sieltä löytyy tietotoimistoja joka lähtöön.
Nuo Kroatian-Hertsegovinan-Montenegron turistinpyydykset ovat varmaan ihan hyvä sijoituskohde, koska turismi maailmasta ei varmaankaan lopu, epidemia vaan hillitsee sitä jonkin aikaa. Kun halpaa tavaraa saa Kiinasta loputtomiin, kulutus suuntautuu enenevässä määrin elämyksiin. Sitä en sitten tiedä, miten turvallista noissa maissa on omistaa kiinteistöjä, mutta asia kannattaa ilman muuta selvittää, jos on liikaa rahaa.
Oman metsäimperiumini suhteen olen kolmen vaiheilla, ostaako lisää ja velkaantua lisää, jäädä nykyiseen maksuohjelmaan ja metsäsuunnitelmaan vai laittaa sileäksi 04:set ja osa 03:sista ja maksaa kaikki velat pois.
(Ei sinänsä liity ML-osuuksiin, toki saa niistäkin enemmän kun mitä pankkilainasta on maksettava korkoa.)
Muistaakseni tukkimiehentäin piti aiheuttaa hävikkiä noin 30 %, ja sitäpaitsi suurin osa taimista on valmiiksi myrkytettyjä.
Lähes kaikki metsäalan toimijat tarjoavat kaivurilla tehtävää uudistuspalvelua, jota välittävät kohtalaisella katteella eteenpäin.
Niin että istuttele ihan rauhassa vaan.
Riippuu varmaan että vähän millaisia määriä aiot tarvita. Jos tarvitset järkyttäviä määriä, niin vastaus on varmaan Palikaisten kartanolta, mutta jos pienemmät määrät riittää, niin vaihtoehtoja on aika monta.
Niin no käytännössähän se suo kannattaa ostaa, levittää siihen se tuhka ja sen jälkeen siihen oikeasti kasvaa mitä kasvaa vaikkei siihen kylväisi yhtään mitään. Voi tietysti aina sanoa, että on kylvetty, jos joku kysyy.
Odotusarvokerroin on olemassa, jotta myyjä ja välittäjä voisivat motivoida ostajan maksamaan tilasta mahdollisimman korkean hinnan. Koska välittäjän saama korvaus on usein prosenttipohjainen, välittäjälle on hyväksi, että hinnat ovat… suotuisat myyjän näkökulmasta.
Suuressa osassa Suomea minkä tahansa koivikon odotusarvo on aika mielenkiintoinen tekijä.
Tarkoitatko sellaisia aitauksia, joissa ei ole hirvieläimiä, vai joissa on? Vai lähdetäänkö pyytämään peuroja eräänlaisella rysällä?