Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Tuota Tolopainen, haapamotin hinta päätehakkuussa on kyllä jotain muuta kuin 5 euroa. Harvennuksessa voi ollakin siihen suuntaan, jos on pieniläpimittainen kohde.
Aukkoasia on aika hankala, jos aukko matkii metsäpaloaluetta, niin nehän ovat olleet menneinä aikoina aika suuriakin.
Niin no ehkä tosiaan olisi halvempaa, jos olisi yksi rauduskoivu jonka saisi jätettyä siemenpuuksi. Mutta 1000 kuusta/ha riittää ihan hyvin, jos sekametsää tavoittelee.
Hyödyt otetaan itselle ja haitat maksatetaan yhteisestä pussista, on yleinen toimintamalli monilla muillakin aloilla. Sinänsä ihan hyvä tämä Annelin analyysi.
Se, että eri toimijoilla on erilaiset intressit, on sinänsä ihan normaalia kauraa (eli siis että joku haluaa sorkkaeläimiä eri syistä paljon tai vähän), mutta kiinnostavaa asiassa tosiaan on se, että metsästyslailla on luotu eräänlainen sorkkaeläinmonopoli, jolla metsästyksestä päättäminen on siirretty maanomistajilta seuroille. Tämä siirtäminen koostuu käytännössä metsästysalueiden minimikokojen määrittämisestä ja vuokrasopimuksen katkeamattomuudesta, lisäksi sen päälle on tietysti tämä mankeli jossa sorkkaeläinmäärät leikisti mitataan ja päätetään montako lupaa halutaan myöntää tai hakea.
Pohjois-Pohjanmaa, mäntykangas, 65/30/21 tarjottu, 400m3.
Niin. Ongelmahan on siis oikeastaan se, että työnantaja ei itse ymmärrä, mitä eroa on työnantajan lyhytnäköisellä edulla ja työnantajan pitkäaikaisella edulla.
Ystävämme Tatjana on löytänyt jakkaroita ja havainnut ongelmia.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21c5f19e-9d44-4c7f-9220-5ed7c4fdb05d
Meillä on jonkin verran aloja, joilla ”ruokaillaan joutuisasti työaikana”, jolloin syömisestäkin saa palkkaa. Nämä ovat vähenemään päin.
12 tai 15 minuutin kahvitunteja on sitten eri alojen TESseissä, jos ala ei ole TESsin piirissä, kahvitunteja ei ole.
Jos tankkaamiseen ja viilaamiseen kuluu 2 tuntia päivässä, kannattaa hankkia kovapalateriä.
Minuakin kiinnostaa, miksi pitää laskea, että päivässä työskennellään 6 tuntia jonka sisään laitetaan vielä viilauksia, tankkauksia ja kahvitunteja, ja tätä työtä tehdään 7 kuukautta vuodessa (vaikka talvea on suurimmassa osassa Suomea vähemmän kuin 5 kk ja hankikelilläkin voi tehdä raivaushommia).
Onko tämä joku ammatillinen eetos?
100 m ja 1 km ovat vielä hyvät mitat Pohjanmaalla sijaitsevalla metsäpalstalle. Katsopa Scientist vaikkapa tilanrajoja Jepualta vaikkapa Makkaruksen suunnalta. Esimerkiksi tila 893-408-3-113 on aika mielenkiintoisen muotoinen. Leveys 11 metriä ja pituus siinä 10 kilometriä.
Vaihteleeko metsästyksen virkistysarvo maan sisällä jollain sellaisella tavalla, että sen tulisi vaikuttaa riistakantoihin?
Mitä enemmän taimikoita, sitä enemmän ruokaa ja sitä enemmän siis pitäisi olla sorkkaeläimiä. Kun puuntuotoskyky on käytännössä aika pysyvä, saadaanko kehitysluokkien huomioon ottamisesta riittävästi hyötyä ”säätämisen” lisääntymiseen nähden? Tarkoittaako hirvenlihan hinnan nousu sitä, että niitä voidaan ekologisesti kestävästi kasvattaa enemmän?