Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Muistaakseni tukkimiehentäin piti aiheuttaa hävikkiä noin 30 %, ja sitäpaitsi suurin osa taimista on valmiiksi myrkytettyjä.
Lähes kaikki metsäalan toimijat tarjoavat kaivurilla tehtävää uudistuspalvelua, jota välittävät kohtalaisella katteella eteenpäin.
Niin että istuttele ihan rauhassa vaan.
Riippuu varmaan että vähän millaisia määriä aiot tarvita. Jos tarvitset järkyttäviä määriä, niin vastaus on varmaan Palikaisten kartanolta, mutta jos pienemmät määrät riittää, niin vaihtoehtoja on aika monta.
Niin no käytännössähän se suo kannattaa ostaa, levittää siihen se tuhka ja sen jälkeen siihen oikeasti kasvaa mitä kasvaa vaikkei siihen kylväisi yhtään mitään. Voi tietysti aina sanoa, että on kylvetty, jos joku kysyy.
Odotusarvokerroin on olemassa, jotta myyjä ja välittäjä voisivat motivoida ostajan maksamaan tilasta mahdollisimman korkean hinnan. Koska välittäjän saama korvaus on usein prosenttipohjainen, välittäjälle on hyväksi, että hinnat ovat… suotuisat myyjän näkökulmasta.
Suuressa osassa Suomea minkä tahansa koivikon odotusarvo on aika mielenkiintoinen tekijä.
Tarkoitatko sellaisia aitauksia, joissa ei ole hirvieläimiä, vai joissa on? Vai lähdetäänkö pyytämään peuroja eräänlaisella rysällä?
Mutta Gla, emmekö me tuossa joku viikko takaperin ihmetelleet sitä, mitä on eettisesti kestävä metsästys? Miten kommenttisi tehokkaammista menetelmistä suhtautuu siihen?
Huomautan tässä ohimennen, että alaharvennetussa ja yläharvennetussa (tai poimintahakatussa, whatever) metsässä myrskyn kaataman puun todennäköinen rahallinen arvo on eri.
Löysin suorittavalle portaalle uuden tunne-elämän kohteen keskeltä Peurmudan kolmiota:
https://www.metsatilat.fi/metsatilat/akaa/metsa-hakoja-10185
Mhy ilmaisee hienosti kohteen metsätaloudelliset ominaisuudet: istuta, mitä itse parhaaksi näet.
Kerätäänkö kolehti ja ostetaan tästä edullisesti keskustelutoverillemme oma metsätila, jota pääsee raivaamaan ja hoitamaan?
Tolopaisen vastaus on suunnilleen oikein. Silloin kun Oulun kaupunki perustettiin 1600-luvulla, kaupungille myönnettiin pieni maa-ala Oulujoen suulla saarissa olevine niittyineen sekä lisäksi oma erillinen parinkymmenen kilometrin päässä oleva ”perämettä” eli ulkopalsta porvareitten tarpeisiin.
Kyllähän alikasvoksen tuhoaminen ja koivikon vetäminen kettingillä nurin parantaa metsänomistajan tuloja. Perko on aivan väärässä.
Menot ovatkin sitten aivan eri asia 😉