Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Lakkoilua ja uutisointia seuratessa minulla on alkanut moneen kertaan soida ”Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää.”
Järjestäytymisaste on jatkuvassa laskussa ja yhä useampi on ymmärtänyt sen, että jos jollain alalla työntekijä saa liian hyvät edut, niin työ joko a) liputetaan Kiinaan, b) koneellistetaan tai c) työtä siirrytään tekemään ns. toiminimellä.
Se on sitten eri asia, että mitkä ovat liian hyvät edut, mutta olennaista on, että työntekijävallan näkökulmasta systeemi vuotaa.
Ainakin pari vuotta sitten MG:n ostomies sanoi Etelä-Karjalassa, että heillä ostetaan lehtikuusikuitua mutta ei tukkia.
No, mulla on siellä yksi tila jossa lähes kaikki kuviot ovat uudistusikäisiä 2022-2028, joten ajattelin naputella sinne sellaisen 15 hehtaarin lehtikuusivyöhykkeen pikkuhiljaa. Ensimmäiset 3 hehtaaria on nyt tehty niin, että on joitain yhdistettyjä säästö- ja siemenpuumäntyjä ja istutettu viime kesänä äestysjälkeen ”normaali” 1300 tainta / ha.
Oliko nyt siis käytännössä niin, että koska tänä vuonna talvi tuli aikaisin eikä metsässä tulipalopakkasissa kökkiminen kiinnostanut, niin hirvet tulivat tehoammutuksi alkukaudesta vähän piikeistä ja muista riippumatta ja tämän takia hirvihavaintoja tehtiin vähemmän?
Voisikohan kakkumenetelmästä olla jotain iloa kivisenpuoleisilla mailla? Oma miettimisensä myös siitä, että voiko olla niin, että ”kakkuainetta” pursotetaan vain osaan istutuskohdista eli niihin, joista ei muuten tule hyviä. Maa-aineksen saanti tuskin on ongelma, onhan meillä turvesoita ja hiekkakuoppia vaikka kuinka paljon. Luultavasti tosin seosta pitää säätää valitun puulajin ja kasvupaikan mukaan.
Hakkuutähteen murskaus voisi olla jännä juttu, ainakin aukolla olisi sen jälkeen mukavampi kävellä 😀 Mutta miten menee, että jos sitä hakkuutähteistä syntynyttä haketta käyttäisi katteena, niin tuleeko jotain tuholaisia, tauteja, tms?
Joudun nyt korjaamaan itseäni.
Kaliumin tavoitemäärä turvemaan lannoituksessa on metsänhoitosuositusten mukaan 80-120 kg/ha. Kalisuolassa on kaliumia 50 %, jolloin siis haitari on 160-240 kg per ha, vähän puuston koon mukaan.
Fosforin tavoitemäärä on 40-50 kg/ha, ja apatiitissa on sitä noin 15 % painosta, eli levitysmäärä voisi olla siinä 300 kg/ha.
Tuhkaa laitetaan yleensä sellaiset 4000 kg/ha. Tuhkassa tulee tietysti muutakin mukana kuin näitä pääravinteita, mutta onhan se nyt eri asia, että pitääkö johonkin puolen hehtaarin suokuviolle siirtää jollain menetelmällä 250 kg lannoitetta vai 2000 kg. Se oli siis pointti alkuperäisessä viestissäni.
Kalisuola on ihan normaali kierrossa oleva maatalouskaupan tuote, jota menee kasvinviljelypuolellekin, eikä minulla ole hajuakaan siitä, mitä se tällä hetkellä maksaa. Ongelma ehkä sellaisenkin ostamisessa on se, että jos säkillinen riittää kolmelle-neljälle hehtaarille, niin kyseessä on maatalouskaupan silmissä äkkiä pienerästä. Maanviljelijä-metsänomistajalle tuo ei tietysti ole mikään ongelma.
Fosforit erikseen viittaa siihen, että en yhtään ihmettelisi, jos lannoitemarkkina kehittyisi jollain tavalla monipuolisempaan suuntaan seuraavan 10 vuoden aikana niin, että hidasliukoista fosforia alkaisi saamaan rakeistettuna säkkitavarana, Ukrainan kahinat vaan katkaisivat hyvään suuntaan lähteneen kehityksen.
Ei se vanhakaan hyvä ollut, mutta tämä alkaa nyt olla niin mobiilioptimoitu, että alkaa olla tietokoneella käytettynä vähän kökkö.
Vastaisin rehellisesti niin, että ei kannata tuhkalannoittaa pieniä alueita itse.
Tämän hetken tilanne on kai se, että rehellisesti annosmäärältään pientä kivennäislannoitetta (vrt. ent. Rauta-PK) ei kai ole saatavilla. Kuten jo tuolla kuvissa todettu, apatiitti on irtotavaraa ja sen takia sitä pitää ensinnäkin ostaa paljon kerralla ja toisekseen varastointi on vähän niin ja näin.
Ajattelisin, että aloittajan kannattaisi aloittaa projekti sillä, että ostaisi ihan tavallista kalisuolaa ja aloittaisi poistamalla näiltä turvemaan kuvioilta nyt ensin kaliumin puutoksen. Kalisuolan levitysmäärä on 400 kg / ha ja lannoite on rakeistettua, joten sen kuljettaminen metsään ja levittäminen onnistuu tuollaisilla pienillä kuvioilla aika helposti.
Sitten voisi odotella 5-10 vuotta lannoitemarkkinan normalisoitumista ja ostaa fosforit erikseen. Käytännössä kai usein nimittäin on niin, että kaliumin puutos on turvemaalla automaatio, kun taas fosfori saattaa joillakin kohteilla riittäkin ihan kohtuulliseen kasvuun.
Alv:n osalta Metsälehti voisi käydä haastattelemassa jotain henkilöä jostain ministeriöstä siitä, miksi normaaliyrittäjä saa alv:n alarajahuojennuksen mutta metsätalousyrittäjä ei.
Mun viime vuoden Kemera-saldo oli 5500 euroa. Ei tosin tule mieleenkään ostaa uutta autoa, vanha on oikein hyvä. Tukirahat ovat menneet kokonaisuudessaan metsään takaisin, laitoin esimerkiksi tuhkaa ja kuusentaimia parin hehtaarin kokoiseen turvemaan peltoon, jossa kasvoi harvakseltaan koivuja juuri sen verran, ettei siihen metsitystukea saanut.
Visalla tietysti metsät alkavat jo olla niin hyvässä kunnossa, ettei tuille enää oikein ole tarvettakaan.
Olen itse asiassa lepäillyt viime kuukaudet kortistossa, se on ihan hyvä harrastus. Huhtikuun alusta taas töihin.