Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitan vielä käyttäjäystävällisempää. Sellaista jossa mennään seisomaan taimikkoon, painetaan kuvaa video ja pyöritään ympyrä. Käyttäjä ja sijainti tunnistetaan automaattisesti ja kuvasta päätellään tuhomäärät.
Leppä sitoo typpeä, mutta asiallinen kysymys on, että onko turvesuolla puutetta typestä. Joillakin soilla on, joillakin ei, eikö?
Minulla on yhdellä palstalla mäntykangas, jossa pyrkii kasvamaan (harmaa)leppää. Mielenkiintoinen kohde. Ylipäätään tuntuu luonnossa katsellessa, että harmaaleppä vaatii jonkin verran hiekkaa tai hiesua alleen.
Jk sopii kangasmaille MT-, CT- ja ClT-pohjille, mutta VT:llä on vaikeaa. Käytännössä kai VT pitäisi uudistaa keinollisesti männylle ja OMT koivulle ja 200 vuoden välein.
Haastattelu olisi oikein hyvä ajatus.
Sen verran kommentoisin taimikkotuhoihin, että jos joku haluaisi tehdä talkoita asian eteen, niin kannattaisi tehdä jonkinlainen eroakirkosta.fi:n tyyppinen automaatti, jolla olisi nykyistä helpompi ilmoittaa vahingoista. Homma voisi toimia valokuvien tai videoiden perusteella ja ennustaa automaattisesti, saako korvausta vai ei. Jos vauriot olisivat liian lievät, ohjelma ilmoittaisi, että virallista hakemusta ei kannata lähettää. Näistä lievistä tapauksista ohjelma lähettäisi kerran vuodessa datan Metsäkeskukselle, Riistakeskukseen, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksille ”nice to know”-meiningillä.
Lisäksi, jos oltaisiin järkeviä, tässä olisi Metsäkeskus mukana ja paikalta lähetetyt valokuvat korvaisivat maastokäynnin, jolloin asian käsittelystä ei tarvitsisi maksaa niin paljon.
Vastaan Excelin perusteella.
”Täysihoitoinen” taimikko oli siis 20-vuotiaana 3068 euroa/ha. Jean S:n pihistelytaimikko on taimikonhoitojen kanssa samanarvoinen 26-vuotiaana, eli sen verran saa tulla takamatkaa.
Jos taimikonhoitoa ei tehdä lainkaan eli käytetään vain 400 euroa/ha, sama summa saavutetaan 52 vuoden iässä. Jos vähennetään ennakkoraivauskustannus, päädytään noin 47 vuoteen. Ensiharvennustuloja ei toki ole tullut, minkä pitäisi toki vaikuttaa laskelmaan, mutta sinänsä hilpeää, että hoitamaton keski-ikäinen pöheikkö on siis samanhintainen kuin hyvinhoidettu 20-vuotias taimikon ja nuoren metsän rajoilla oleva kohde.
No jos myisi 20000 eurolla kuitua, niin siitä olisi hankintatyön osuutta karkeasti puolet. Paha tietysti sanoa, mitä Metsänmies on myynyt. Tiedoksi myös se, että valtiolle ei kannata lainata rahaa. Metsävähennyksen voi ilmoittaa verokortilla etukäteenkin, ja kannattaakin ilmoittaa.
Taimikot hinnoitellaan taulukkoarvojen mukaan lähinnä pituuden perusteella, kyllä. Se on sitten eri asia, että millaiseksi taimikkovaltaisen palstan myyntihinta käytännössä kohoaa, jos kyse ei ole ns. metsästysseurapalstasta.
Ja tottakai tuottoarvolaskelmissa pitää olla jokin luku, mistä lähdetään laskemaan. Sitähän tässä juuri on tehty ja käytetty alkuinvestointeja kuluna. Olennaista on juuri se, että mitä rajummat alkuinvestoinnit, sitä rajumpi pitäisi tuotonkin olla, ja nyt tässä mietitään sitä, että
a) miten suuri tuotto metsästä ylipäätään on saatavissa – muistakin kuin ”Litseenin” tai ”Visakallon” metsistä
b) mikä tämän tuoton rahallinen arvo tulee aikanaan olemaan suhteessa inflaatioon ja matavaan puun reaalihintaan. Pitää kuitenkin muistaa, että loppusuoralle pääsee vain 400-600 puuyksilöä per ha. Voivatko ne muut olla niitä luontaisesti syntyneitä puita, jos nämä 400-600 tainta ovat Puukin jalostusvalioita?
c) luontainen taimikko syntyy hitaammin – kyllä, mutta korvaako halvempi hinta aikaeron? Jos, niin millä lukuarvoilla laskettuna?
Metsänmiehen tapauksessa kyse on isolta osalta nimenomaan siitä pääomatuloksi naamioidusta ansiotulosta, jota on sahailemalla hankittu.
Tuota noin.
Keskustellaanpa taimikoista.
Jos katsotaan aiemmasta laskelmasta, mikä metsän arvon pitäisi olla 20-vuotiaana taimikkovaiheen päättyessä, niin:
400 eur -> 876 eur/ha
700 eur -> 1534 eur/ha
1100 eur -> 2410 eur/ha
1400 eur -> 3068 eur/ha.
Tarinan opetus on, että taimikko kannattaa ostaa vapailta markkinoilta eikä kasvattaa itse.
Tämä on ehkä hiukan noloa.
No niin. Minäkin kaivoin Excelin käyttöön.
Jos sijoitukselle tai investoinnille tavoiteltu korkoprosentti on 4 %, niin
400 euron alkuinvestoinnin pitäisi 70 vuodessa kehittyä 6230 euroon, kuten Aegolius laski.
700 euron alkuinvestoinnin pitäisi 70 vuodessa kehittyä 10900 euroon.
Jos lisäämme molempiin taimikonhoitoa 700 eurolla – eli siis kaksi raivauskertaa,
1100 euron alkuinvestoinnin pitäisi kehittyä 17130 euroon ja 1400 euron alkuinvestoinnin vastaavasti 21800 euroon.
Matkan varrella tulevat harvennustulot toki muuttavat laskelmaa, ja tietysti Kemera-tuet ja oma työ, mutta aika hurjia päätehakkuumetsän hintoja silti. Laskelma ei huomioi maapohjan arvoa, jolle tietysti sillekin olisi hyvä joku tuotto saada.