Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kokemusta liiketoiminnasta ei ole muuten, kuin että olen itse kysynyt tarjousta kerran ja melkein sellaisen saanutkin. Mulla oli sellainen hyvä mutta liian huono alue tähän markkinasentimenttiin, eli tavaraa menee ihmisten pihoille sen verran paljon, etteivät voineet alkaa tekemään ”poimintaa”. Kaikki alueet eivät kasva sopivaa varvikkoa sopivassa suhteessa ja maalaji voi olla liian kivinen ettei saada yhtenäistä mattoa.
Toimijoissa on ilmeisesti eroja ja joiltain jää kuulemma nostamattakin vaikka on sovittu, mutta jos ei ole puukaupalla kiire, niin kannattanee kyllä kerrottujen tietojen perusteella kokeilla.
Jos hehtaarimäärä riittää, niin raportoit tehdyksi sen mikä on tehty, ja haet tukea uudelleen niihin, mitä on tekemättä.
Joo, toimivuus selviää sitten lähivuosina kun nähdään, miten kasvaa. Mainokset ovat kyllä kovia. Itse harrastin ArGrowin kanssa syysistutusta joku viikko sitten.
500-600 euron putki vaikutti aika absurdin hintaiselta investoinnilta, joten päätin ostaa sen 40-50 euron käsiannostelijan, kun sitä samaan aikaan ostoksilla ollut henkilö kehui. Ei ollut erityisen kätevä varsinkaan hintaansa nähden, veikkaan että joku oma viritys olisi voinut olla kätevämpikin. Käsiannostelija ei tyhjene loppuun asti, laukeilee välillä huonosti eikä nyt niin kovin hyvin pysy putken päässäkään itsestään niinkuin on tarkoitettu. Aivan yhtä hyvin esimerkiksi keittiöstä voisi löytyä jotain sopivia isoja pippuripurkkeja mistä voisi ripottaa ”maustetta” putkeen, tai sitten pullo voisi olla kiinnitettynä hihaan ja sieltä voisi tulla joku annosteluletku mehumaijan poistoletkun tai juomareppujen letkun tapaan.
Niin, asiallinen kysymys on tietysti se, että tarvitseeko jokainen kyläseura oman lahtivajan. No tietysti tarvitsee, kun eivät tule keskenään toimeen.
No, mitäpä mieltä suorittava on, onko mainitsemasi kuvio, jossa riistamafian avulla edistetään metsästyskelpoisten vieraslajien leviämistä Suomen luontoon, erityisen onnistunut, vai olisiko kritiikkiin jotain aihetta?
Vai millä motiivilla te sitä lupaa kuusipeuran kaatamiseksi haitte?
Voisiko joku minua sivistyneempi kertoa, onko hiilen sitomisessa maaperään olemassa joku tekninen maksimi? Olen seurannut keskustelua maatalouspuolen hiiliviljelijöistä ja metsästäkin, ja minua hämmentää se, että mahdollisuudet tunnutaan kuvittelevan rajattomiksi. Hiukan kärjistettynä voisin kysyä, voiko ylenmääräinen hiilensidonta pilata esimerkiksi maaperän kantavuuden tai tehdä maaperästä liiaksi kosteutta sitovan? Olisiko tähän jotain näkemyksiä?
Mielipidekirjoitus HS:ssä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008214372.html
Kirjoittajan näkemys on, että MMM ottaa käyttöön valon ja pitää kynsin ja hampain kiinni pinta-alavaatimuksesta ja metsästysseurajärjestelmästä.
Luulen, että tuollaista hehtaarimäärää voidaan perustella kahdella tavalla:
– riistamafian halu pitää metsästys seurojen eikä yksityisten käsissä
– riistahallinnon halu saada lukumäärällisesti vähemmän lupahakemuksia pienemmältä määrältä tahoja (kevyempi käsitellä)
Molemmat ovat varmaankin totta.
—
En muista, oliko tämä eilinen juttu jossain jo.
Villi veikkaus on, että Pohjanmaa on täynnä peltoja, joissa on pinnassa turve, mutta joiden turvekerros on riittävän ohut, jotta pelto voidaan luokitella kivennäismaaksi.
Toinen vaihtoehto on, että analyysi- ja lannoitusoikeusjärjestelmässä on jotain sellaista mätää, joka aiheuttaa sen, että pelto kannattaa nimetä kivennäismaaksi oli se sitä tai ei, ja että sinne saa sitä kautta laittaa enemmän lannoitetta tai p:aa.
ja mitä tämä sanonta tarkoittaa?